Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa kierrätys ja tulevaisuudenkestävyys kohtaavat

Millainen asuintalo syntyy, kun kiertotalous on huomioitu rakennuksen koko elinkaaren ajan? Se nähdään Helsingin Jätkäsaareen rakennettavassa Kiertotalouskorttelissa, jonka suunnittelun lähtökohtana ovat kierrätettävyys, materiaalien kestävyys, tilojen muunneltavuus, energiatehokkuus ja vähähiilisyys. 

YIT käynnisti tammikuussa 2026 uraauurtavan Kiertotalouskortteli-työmaan Helsingin Jätkäsaaressa. Keväällä 2028 valmistuvaan taloon tulee 154 asuntoa – 84 vuokra-asuntoa senioreille ja 70 asumisoikeusasuntoa – sekä palvelu- ja liiketiloja.

”Kiertotalous on ollut korttelin teema kaavoituksesta lähtien ja sen perusteella valittiin myös rakennushanke, jolle tontti luovutettiin”, kertoo rakennuttajapäällikkö Harri Häll Yrjö ja Hanna -säätiöstä. Hanke on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

”Suunnitteluvaiheessa tutkimme ja kehitimme kiertotaloutta puolentoista vuoden ajan työpajoissa, joihin osallistuivat arkkitehdit, suunnittelijat, urakoitsija, tilaajat ja kiertotalouskoordinaattori. Meillä ei ollut valmiita odotuksia, vaan loimme ratkaisut yhdessä”, Häll sanoo.

Muurattu kiertotaloustiili pidentää rakennuksen elinkaarta

Kiertotalouden mukaisessa rakentamisessa on tärkeää, että rakennus palvelee erilaisia käyttäjiä mahdollisimman pitkään ja että rakennusmateriaalit ovat uudelleenkäytettäviä. Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelin tilat on suunniteltu muunneltaviksi ja materiaalien valinnassa korostuvat kulutuksen kestävyys sekä kierrätettävyys.

”Joustavuus näkyy liiketiloissa ja jonkin verran asunnoissakin. Joidenkin huoneistojen välillä on kipsiseinä, eli niitä voidaan yhdistää”, työnjohtaja Toni Lukka YIT:ltä sanoo.

Kiertotaloudessa rakennusten tulevaisuudenkestävyyttä pyritään parantamaan myös uusilla innovaatioilla, jotka auttavat varautumaan mahdollisiin ilmasto- ja energiakriiseihin sekä vähentämään rakennuksen huoltotarpeita ja -kustannuksia.

”Tätä hanketta varten on kehitetty esimerkiksi kiertotaloustiili, joka on valmistettu puretuista wc-istuimista ja lasista. Tuote on tarkoitus tuoda markkinoille hankkeen jälkeen”, kertoo Lukka.

Kiertotaloustiili syntyi tiiviissä yhteistyössä YIT:n, Yrjö ja Hanna -säätiön, ARK-house arkkitehtien, A-Insinöörien, Iittalan ja Wienerbergerin kanssa.

Julkisivu muurataan kulutusta kestävästä ja helppohoitoisesta kiertotaloustiilestä. 

”Muuraus kestää ajan hammasta paremmin kuin lämpörappaus tai puuverhoilu. Talon elinkaaren aikana julkisivu kaipaa korkeintaan pesua”, Häll toteaa.

Huoltotarpeita vähentää sekin, että parvekkeiden pielet ja taustaseinät ovat värjättyä betonia, joka ei kaipaa maalausta.

Yrjö ja Hanna -säätiön rakennuttajapäällikkö Harri Häll vertailee kiertotaloustiilien testimuurauksia työmaalla. Tiilien materiaalista 40 % on kierrätysmateriaalia, mikä näkyy niiden vaihtelevina sävyinä ja pintarakenteina.

Materiaalien kierrätys, uusiokäyttö ja vähähiilisyys

Uudet kierrätysmateriaalit ja materiaalien uudelleen käyttö vähentävät hiilijalanjälkeä. Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa hyödynnetään kierrätettyjä ja uudelleen käytettäviä materiaaleja kaikkialla, missä se on mahdollista. Esimerkiksi välipohjan täytteenä on kierrätettyä lasia eli vaahdotettua jätelasiraetta, joka toimii lämmöneristeenä, ja huoneistojen sähköpistokkeet on valmistettu kierrätysmuovista. 

Perustusten muotteina käytettiin osittain naapurikohteesta kierrätettyjä levyjä, ja alapohjan ja ulkopuolen täytöissä käytetään osittain betonimurskaa, joka on saatu puretuista rakennuksista. Paikallavalurakenteissa hyödynnetään vähähiilistä betonia, jossa on sementin sijaan masuunikuonaa tai lentotuhkaa, jotka ovat metalliteollisuuden ja hiilivoimaloiden sivutuotteita.

Häll kertoo, että suunnitteluvaiheessa tutkittiin kiertotaloushengessä myös mahdollisuutta käyttää rakenneosia uudelleen, mutta tämä ei onnistu tiukkojen laatuvaatimusten takia.

”Elementit on kuitenkin toteutettu liitoksilla, joiden ansiosta ne saadaan purettua ehjänä ja niitä voidaan käyttää mahdollisesti myöhemmin.”

Paikalla valetuissa betonirakenteissa käytetään vähähiilistä betonia, jossa sementti on korvattu masuunikuonalla tai lentotuhkalla. Molemmat ovat metalliteollisuuden ja hiilivoimaloiden sivutuotteita.

Energiaratkaisut ovat osa tulevaisuudenkestävyyttä

Yksi tärkeä ulottuvuus tulevaisuudenkestävässä rakennuksessa on se, että asuminen on turvallista ja toimivaa myös ääriolosuhteissa. Tähän vaikuttavat merkittävästi energiaratkaisut. Rakennusten lämmityksen on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän ja energian saatavuuden oltava luotettavaa. Maalämpö on uusiutuva, paikallinen energianlähde, joka toimii tasaisesti ympäri vuoden säästä riippumatta.

Jätkäsaaren Kiertotalouskortteliin rakennetaan maalämpöjärjestelmä, jonka avulla talo lämpiää talvella ja viilenee kesällä. Samaa kaivokenttää hyödynnetään energian saantiin kaikkina vuodenaikoina.

”Kesällä kiinteistön sähköntuotantoa tukee taivaalta tuleva energia, joka saadaan talteen katolla olevien aurinkopaneelien avulla”, Häll sanoo.

Mahdollisesti lisääntyviin sateisiin ja tulviin on valmistauduttu rakentamalla perustukset kestämään isotkin vedennousut.

”Tämä on perustekemistä YIT:n muissakin hankkeissa, ja täällä meren äärellä vaatimukset ovat lähtökohtaisesti kovemmat kuin sisämaassa”, Lukka sanoo.

Kiertotalousajattelu jatkuu asumisessa

Kiertotalouskorttelin rakennuttaja Yrjö ja Hanna -säätiö tunnetaan ennen muuta esteettömän asumisen edistäjänä.

”Kiertotalous on ollut meille uutta, mutta se sopii hyvin säätiön arvioihin: ihmisten ja elämän kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen. Edistämme sitä myös tulevissa hankkeissamme”, Harri Häll sanoo.

Kiertotalous näkyy aikanaan myös asukkaiden ja liiketilojen vuokralaisten arjessa. Taloon tulee jäteputkijärjestelmä, jossa on kierrätys, sekä kierrätyshuoneita, jotka helpottavat kierrättämistä sekä kannustavat tavaroiden yhteiskäyttöön ja lainaamiseen.

Koko rakennusprosessi ja toteutetut ratkaisut dokumentoidaan, ja niistä kerätään 100 tarinaa kiertotaloudesta asukkaiden nähtäville.

”Haluamme, että ihmiset todella ymmärtävät, millaisessa talossa he asuvat”, Häll sanoo.

Vastuulliset ratkaisut valtaavat alaa rakennusteollisuudessa

Toni Lukan mukaan Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli tarjoaa arvokasta tietoa kiertotalousratkaisuista YIT:lle auttaa arvioimaan ja kehittämään seuraavaksi rakennettavien talojen kiertotalous- ja materiaaliratkaisuja.

”Opimme koko ajan uutta ja huomaamme matkan varrella, onko asiat tehty järkevästi vai voisimmeko vielä parantaa niitä tulevaa ajatellen”, hän toteaa.

Harri Häll uskoo, että kiertotaloudesta voi tulla rakennusteollisuudessa uusi normaali.

”Paljon on kiinni tahtotilasta. Ainakin tässä projektissa eri tahoilta on minun korviini kuulunut positiivista palautetta ja onnistumisen elämyksiä, kun yhteisen pohtimisen tuloksena on löydetty kiertotalouden periaatteisiin sopivia ratkaisuja.

Lukan mukaan käytettyjen ja uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa yleistyy työmailla jatkuvasti, vaikka sääntely ja jätehuollon puutteet hidastavat kehitystä. Esimerkiksi purkupuu ja villajäte ovat vaikeasti kierrätettäviä. Tuore esimerkki käytettyjen rakennusmateriaalien hyödyntämisestä löytyy aivan Kiertotalouskorttelin naapurista, johon YIT rakentaa Melkinlaiturin koulua ja päiväkotia elinkaarimallilla.

”Siellä on uudelleenkäytetty ontelolaattoja toisesta kohteesta”, Lukka sanoo.

”Ja Vallilassa YIT:llä on purkutyön alla kokonainen kortteli, jonka kaikki kierrätettävissä oleva materiaali koitetaan myydä uudelleen käytettäviksi. Sitä varten on perustettu oma kauppakin, Kiertotalouskorneri.”