Miten rakennuksesta tehdään tulevaisuuskestävä? – 10 kysymystä Tikkurilan osaamiskampuksesta

Tikkurilan osaamiskampus on Vantaan kaupungin uusi koulutuksen, työelämän ja yritysyhteistyön keskittymä, joka rakentuu tulevina vuosina vaiheittain Tikkurilan aseman läheisyyteen.

Kampuksen ensimmäinen kiinteistö on YIT:n rakentama Oppilaitoskortteli, jonka käyttäjiksi tulevat Vantaan aikuisopisto, ammattiopisto Varia, Tikkurilan lukio, Tikkurilan aikuislukio ja Vantaan musiikkiopisto. Tilojen valmistuttua niitä käyttää noin 2 700 opiskelijaa sekä noin 300 henkilökunnan jäsentä.

1. Mitä tulevaisuuskestävyys tarkoittaa rakennushankkeessa käytännössä?

Se näkyy ennen muuta tavanomaista korkeammalle asetetuissa teknisissä tavoitteissa, joita rakentamiselle on asetettu. Esimerkiksi rakennuksen rungon suunniteltu käyttöikä on sata vuotta.

Rakennuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota energiankulutukseen, sillä käytön aikainen energiankulutus vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin.

Energiatehokkuutta mittaava E-luku on painaa 66:een, kun uusien opetusrakennusten suurin sallittu E-luku on 100.

Valtakunnallisesti opetusrakennuksille E-luku vaatimus on maksimissaan 100 kWh/m2/vuosi. Vantaan kaupunki asetti Oppilaitoskorttelille E-luvun tavoitteeksi 70 kWh/m2/vuosi ja se ollaan alittamassa.

Tulevaisuuden vaatimuksiin varautuminen näkyy myös turvallisuudessa. Turvatekniset järjestelmät muodostavat hankkeessa oman suunnittelualansa, ja niiden suunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Osaamiskampukselle Vantaan kaupungin asettama tavoite on, että siellä on hyvä ja turvallista olla. VTK Kiinteistöt Oy asetti tämän tavoitteeksi myös Oppilaitoskorttelille.

YIT:n projektipäällikkö Toni Passila Tikkurilan osaamiskampuksen oppilaitoskorttelin työmaalla, Vantaalla

2. Millaisilla ratkaisuilla kunnianhimoinen energiatehokkuustavoite saavutetaan?

Rakennuksen energiatehokkuutta tukevat hyvin eristetty ja tiivis rakennusvaippa sekä energiatehokkaat ikkunaratkaisut. Tähän vaikuttavat esimerkiksi lämpöä hyvin eristävät ikkunat.

Energiaa säästää myös lämmön tehokas talteenotto ilmanvaihdosta ja vähän sähköä kuluttava led-valaistus. Tärkeässä roolissa on myös älykäs talotekniikka, jossa automaatio säätää lämmitystä, jäähdytystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta tilojen käytön mukaan.

Kesällä energiatehokkuutta parantavat esimerkiksi aurinkosuojatut ikkunat, jotka vähentävät jäähdytyksen tarvetta. Katolle on myös tulossa aurinkopaneeleita, jotka tuottavat osan rakennuksessa käytettävästä sähköstä.

3. Mitä tarkoittaa käytännössä, että hanke toteutetaan EU-taksonomian vaatimuksia noudattaen?

Rakennuksen tulee täyttää tiukat vaatimukset energiatehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä, ilmastonmuutokseen varautumisessa, materiaalien käytössä ja rakennusaikaisten jätteiden käsittelyssä.

Hankesuunnitelmassa Vantaan kaupunki on määrittänyt hiilijalanjäljen raja-arvon 16 kgCO₂e/m²/vuosi ja se ollaan alittamassa. Rakennusmateriaalien valinnassa huomioidaan niiden vaikutus hankkeen hiilijalanjälkeen.

Esimerkiksi runkoratkaisuihin käytetään vähähiilistä betonia, jossa sementtiä korvataan teollisuuden sivuvirroilla. Tällaisilla betonituotteilla on valmistajan (EPD-)tietojen perusteella pienempi hiilijalanjälki kuin vastaavilla tavanomaisilla betonituotteilla.

Havainnekuva oppilaitoskorttelista: Lahdelma & Mahlamäki Architects

4. Millainen merkitys tilojen muuntojoustavuudella on tulevaisuuskestävyyden kannalta?

Rakennus suunnitellaan niin, että tilojen käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa muuttaa. Muuntojoustavuus ulottuu vuosikymmenien päähän, jos vaikkapa opetustoimintaan nyt tulevia tiloja halutaan muuttaa joskus esimerkiksi toimistotiloiksi.

Talotekniikka ja rakenteet suunnitellaan niin, että tämä on mahdollista ilman raskaita rakennustöitä. Jos vaikkapa datapisteitä tai asennuslattioita tarvita johonkin, niitä on helppo asentaa jälkikäteen ilman isoja remontteja. Myös tekniset tilat suunnitellaan niin, että ne tukevat muuntojoustavuutta.

Jos vaikkapa sähkö- ja datapisteitä tarvitaan lisää, tämä on mahdollista tehdä ilman massiivisia purku- ja muutostöitä. Sama pätee tiloja jakavien seinien lisäämiseen tai poistamiseen. Myös erityisvarusteltuja tiloja on mahdollista rakentaa jälkikäteen.

Tikkurilan osaamiskampuksella muuntojoustavuus tarkoittaa myös sitä, että tiloja ei suunnitella vain yhtä käyttäjää tai käyttötarkoitusta varten, vaan niitä voidaan muuttaa ja käyttää eri tavoin tarpeiden vaihtuessa. Kampuksella painotetaan myös tilojen yhteiskäyttöä, jotta käyttö- ja täyttöaste saadaan mahdollisimman korkeaksi.

5. Hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Miten toteutusmuoto tukee tulevaisuuskestävyyttä?

Yhteistoiminnallinen toteutusmuoto on tuonut jo varhaisessa vaiheessa saman pöydän ääreen tilaajan, suunnittelijat, rakentajat ja käyttäjät. Näin tulevaisuuskestävyyden kannalta tärkeitä ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä ja vertailla vaihtoehtoja kustannusten, hiilijalanjäljen, käytettävyyden ja elinkaarikustannustehokkuuden perusteella ennen rakentamista.

Rakennuksen pitkäaikaisia tarpeita katsotaan käyttäjien näkökulmasta. Esimerkiksi Varian keittiön henkilökunta on ollut mukana suunnittelemassa Varian opetusravintolan keittiötilojen toiminnallisuutta.

6. Millaisilla ratkaisuilla voidaan helpottaa kiinteistön huolto- ja ylläpitotöitä ja säästää näin käytön aikaisia kustannuksia?

Esimerkiksi lattioiden ja muiden pintojen materiaalit on valittu niin, että tilat on helppo pitää siisteinä.

Tekniset tilat suunnitellaan ja sijoitetaan puolestaan niin, että niihin on helppo mennä tekemään huoltotöitä ja vaihtaa tarvittaessa laitteita. Tämä aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä myös tilojen käyttäjille.

Havainnekuva oppilaitoskorttelista: Lahdelma & Mahlamäki Architects

7. Miten rakentamisessa otetaan huomioon ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt?

Veden- ja kosteudenhallinnalla on tässä keskeinen merkitys. Rakennuksen kuivana pysyminen varmistetaan estämällä veden pääsy rakenteisiin, poistamalla kosteus hallitusti ja seuraamalla kosteutta sekä rakentamisen aikana että käytössä.

Kiinteistön hulevesien käsittelyssä tavoitteena on, että sadevedet eivät pääse rasittamaan rakennuksen perustuksia tai aiheuttamaan tulvia.

Hulevesiä ei myöskään johdeta mahdollisimman nopeasti viemäriin, vaan niitä viivytetään ja imeytetään tontilla esimerkiksi viheralueilla ja viherkatoilla.

Tulevaisuuskestävyydessä huomioidaan muuttuvan ilmaston vaikutukset rakennuksen sisäolosuhteisiin. Taloteknisten järjestelmien mitoituksessa on varauduttu ennustettuun ilmaston lämpenemiseen ja sen myötä kasvavaan jäähdytystarpeeseen.

8. Miten rakentamisen aikaisia päästöjä vähennetään työmaalla?

Vantaan kaupunki on sitoutunut Päästöttömien työmaiden green deal -sopimukseen, jonka avulla pyritään vähentämään muun muassa työkoneista ja työmaan energiankäytöstä syntyviä päästöjä ja luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä työmaalla. Näitä periaatteita noudatetaan myös Oppilaitoskortteli- hankkeessa.

Myös kohteen kytkeminen kaukolämpöön jo rakennusaikana mahdollistaa työmaan tilapäisen lämmityksen toteuttamisen kaukolämmöllä öljykäyttöisten lämmittimien sijaan.

9. Miten materiaalien kierrätettävyys on huomioitu hankkeessa?

Huolelliset materiaalivalinnat tukevat pitkää elinkaarta, mutta materiaalien kierrätyskin elinkaaren lopussa otetaan huomioon. Esimerkiksi julkisivussa käytettävä alumiinikasettijärjestelmä on materiaalina kierrätettävä. Samoin ensimmäisen kerroksen tiilijulkisivun käsin muuratut tiilet ovat kierrätettävää materiaalia.
Perustusvaihe oppilaitoskorttelin työmaalla, Tikkurilassa.

10. Miten datan hyödyntäminen ja digitaaliset työkalut auttavat tulevaisuuskestävyyden saavuttamisessa?

Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnetään tietomalleja, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan optimoida jo suunnitteluvaiheessa vertailemalla esimerkiksi vaipan, ikkunoiden ja talotekniikan eri ratkaisuja.

Tietomalleista löytyvää tietoa rakenteista, materiaaleista ja taloteknisistä laitteista hyödynnetään myös esimerkiksi hiilijalanjäljen ja rakennuksen elinkaaren aikaisten kustannusten laskennassa.
Rakennuksen käytön aikana dataa ja digitaalisia työkaluja hyödynnetään energiankulutuksen, sisäolosuhteiden ja talotekniikan jatkuvaan seurantaan ja optimointiin.

Kysymyksiin vastasivat VTK Kiinteistöt Oy:n Oppilaitoskortteli-hankkeen rakennuttajapäällikkö Jani Jokinen ja YIT:n suunnittelupäällikkö Toni Passila. VTK Kiinteistöt on osa Vantaan kaupunkikonsernia.

 7.–11.9.2026 vietetään kansainvälistä World Green Building Weekiä. Tämän vuoden teemana on rakennusten tulevaisuuskestävyys.

Lue lisää:

Vastuullinen rakentaminen | YIT.fi

Kiertotaloutta käytännössä – näin yli 40 vuotta vanhat ontelolaatat löysivät itselleen uuden kodin Helsingin Jätkäsaaresta | YIT.fi

Uudistettu arvotalo täyttää tiukat ympäristötavoitteet | YIT.fi