Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät – näin rakennetaan koteja, jotka kestävät tuulet, sateet ja tulvariskit

Viime kesänä Suomessa mitattiin yli 30 asteen lämpötiloja 14 peräkkäisenä päivänä. Heti tämän jälkeen rankat sade- ja ukkoskuurot saivat rännit ja kadut tulvimaan. Tällaiset säävaihtelut eivät ole enää poikkeuksia, vaan uusi normaali. Millainen asuinrakennus kestää muuttuvan ilmaston rankkasateet, tulvat ja hellejaksot?

Miten ilmastonmuutos koskettaa asumista?

Ilmatieteen laitoksen tutkija Saara Leppänen työskentelee Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen ryhmässä, ja on ollut mukana kirjoittamassa Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viime vuonna julkaisemaa Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opasta, jonka tavoite on vauhdittaa muuttavan ilmaston laaja-alaista huomiointia kaupunkisuunnittelussa.

 “Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueellisesti ja paikallisesti. Suomessa riskit liittyvät helteisiin, sateisiin ja tulviin sekä lyheneviin pakkasjaksoihin ja mahdollisiin muutoksiin sään ääri-ilmiöissä”, Leppänen kertoo.

Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa kuumuus lisää lämpörasitusta ja niiden tuomia terveysriskejä. Rakennuksiin kohdistuu yhä kovempaa kosteusrasitusta, ja häiriöt näkyvät myös liikenteessä ja lähiluonnossa.

 “Riskit ovat sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia.”

Jokaisen talon ilmastoriskit kartoitetaan erikseen

Leppäsen mukaan varautumisessa on huomioitava hitaasti kehittyvä ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt. 

“Asuntorakentamisen ja alueiden suunnittelu tehdään pitkällä aikavälillä sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen. Suunnittelussa on tärkeää huomioida, että tietyt ratkaisut sitoutuvat pitkälle elinkaareensa.”

Myös YIT:n projektipäällikkö Sini Ruohoniemi korostaa reilusti tulevaisuuteen katsovaa suunnitelmallisuutta.

 “Ilmastoriskien puntarointia tehdään jo asemakaavavaiheessa, ja suunnittelun isot linjat, kuten asuintalojen sijoittelu, julkisivumateriaalit ja hulevesien hallintaa ohjataan asemakaavalla, joka ohjaa suunnitteluamme rakennusliikkeenä.”

YIT:llä on luotu suunnitteluohjeet, joiden mukaan ilmastoriskit huomioidaan koko prosessin ajan, hankesuunnittelusta työmaavaiheeseen ja taloyhtiön huoltoyhtiön ohjeistamiseen saakka. 

“Ilmastoriskit tunnistetaan aina hankekohtaisesti, huomioiden esimerkiksi tontin sijainti, pihan koko ja ilmansuunta”, Ruohoniemi lisää.

Lisääntynyt kosteus ja hulevedet vaativat huomiota 

YIT noudattaa vastuullisen rakentamisen periaatteita ja on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastonmuutokseen vaikutuksiin varautuminen otetaan huomioon jo kaikissa asuintaloissa, joita parhaillaan suunnitellaan.

Ilmastonmuutoksen myötä asuintalon tontin sijainti vaikuttaa paljon suunnitteluun erityisesti meren läheisyydessä tai tulvariskialueilla.

 “Tällaisissa paikoissa kiinnitämme suunnittelussa erityistä huomiota rakennuksen korkeusasemaan sekä perustusten ja kellarirakenteiden suunnitteluun”, Ruohoniemi kertoo.

Kasvavien sademäärien ja kovien tuulien takia huomio kiinnittyy julkisivumateriaaleihin ja julkisivujen yksityiskohtiin. Rakenteiden tuuletuksen on poistettava kosteus, ja esimerkiksi pellitysten kiinnitysten kestettävä kovia tuulia.

Hulevesien hallinta on sateiden lisääntyessä merkittävä haaste. 

“Hulevesiä pyritään viivyttämään tontilla viherkattojen, hulevesipainanteiden tai vettäläpäisevien pintojen avulla.”

Suojaa paahteelta tarvitaan sekä sisällä että pihalla

Kodin lämpötilaan moni asukas on ehtinyt jo kiinnittää huomiota kuumien kesäkuukausien aikana. 

“Korkealta paistavan auringon tuomaa lämpökuormaa etelään avautuvissa asunnoissa voidaan hillitä julkisivun varjostavilla rakenteilla kuten parvekkeilla. Myös matalammalta paistava ilta-aurinko lämmittää voimakkaasti. Tähän auttavat esimerkiksi verhot ja sälekaihtimet.”, Ruohoniemi kertoo. 

Pihasuunnittelulla luodaan vehreitä ja suojaisia ulkotiloja, vaikka tiiviissä kaupunkikorttelissa tämä vaatiikin välillä tarkkaa harkintaa. Ruohoniemi muistuttaa, että myös talon oikeanlaiset huoltotoimenpiteet ovat osa varautumista.

“Säiden tuomia haasteita voidaan hallita yksinkertaisilla teoilla, kuten vesikaton kaivojen, sadevesikourujen ja pihakaivojen säännöllisellä puhdistamisella.”

Luonto auttaa parantamaan asuinympäristön ilmastonkestävyyttä

Sekä Leppänen että Ruohoniemi korostavat, että kestävä asuinympäristö sekä toimii häiriöttömästi että on asukkaille viihtyisä.

 “Ilmastonkestävä kaupunki vähentää ilmastopäästöjä ja vaalii luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi se toimii ennakoivasti ja joustavasti säässä ja ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Monet luontopohjaiset ratkaisut, kuten kasvillisuuden hyödyntäminen hulevesien hallinnassa, ovat hyödyllisiä niin ilmastonkestävyyden kuin kaupunkiympäristön viihtyisyyden näkökulmasta”, Leppänen kuvailee.

Ruohoniemen mukaan ilmastonkestävässä asuintalossa ratkaisuja ei tulisi sitoa ainoastaan tekniikkaan, vaan etsiä luonnollisia, innovatiivisiakin ratkaisuja. 

“Joskus ne ovat yksinkertaisia, kuten piha-alueiden varjostaminen. Tärkeintä mielestämme on, että sekä kodissa että pihalla on mukavaa viettää aikaa.”

Katso myös:

Asunnon osto | Vinkit asunnon ostamiseen | YIT.fi 

Ympäristöteot vähentävät talon päästöjä | YIT.fi