Datakeskukset piristävät taloutta ja vahvistavat kuntien vetovoimaa

Valtioneuvosto julkaisi marraskuussa 2025 Datakeskusten tiekartta -raportin, jonka mukaan Suomessa on 33 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu sähkötehon kapasiteetti on noin 285 megawattia (MW). Selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan laatimassa raportissa todetaan, että Suomeen sijoittuva datakeskuskapasiteetti tulee moninkertaistumaan lähivuosina.

Datakeskuksia tarvitaan nyt, koska tekoälyn läpimurto vaatii kapasiteettia aivan uudella tavalla. Suomeen ne tuovat hyötyä investointien, työpaikkojen ja lisääntyvän verotulon muodossa. Datakeskukset nielevät paljon sähköä, mutta tyypillisesti ne pyrkivät hankkimaan käyttämänsä sähkön fossiilittoman energian tuottajilta pitkäaikaisilla sopimuksilla koko käyttökapasiteettinsa osalta. Tämä puolestaan nopeuttaa uusiutuvan sähkön tuotantoinvestointeja ja auttaa Suomea siirtymään kohti kestävämpää sähkön tuotantoa.

Vielä eivät datakeskukset haukkaa kovinkaan isoa palaa sähkökakusta. Suomen datakeskukset kuluttivat sähköä noin 1,6 TWh vuonna 2024, mikä edustaa hieman alle kahta prosenttia kokonaiskulutuksesta. Arvioiden mukaan datakeskusten sähkön kulutus kasvaa 5–6 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa noin 3–4 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Vastalääkettä investointilamaan?

Samansuuntaisiin lukuihin pääsi myös Finnish Data Center Associationin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teettämä viimevuotinen selvitys datakeskusten vaikutuksista ja alan tulevaisuuden näkymistä. Rambollin toteuttaman tutkimuksen mukaan alan koko potentiaali on yli 30 miljardia euroa.

”Kokonaisinvestointina se on erittäin mittava ja tervetullut, koska meillä Suomessa on ollut investointilama jo yli vuosikymmenen”, toteaa johtava asiantuntija Janne Peljo EK:sta.

Johtava asiantuntija Janne Peljo, EK.

Peljo näkee, että meillä on muitakin lupaavia kasvun versoja, muun muassa vetytalous, metalli- ja akkuteollisuus ja puhdas energia, mutta datakeskukset eivät ole missään ”toiveiden tynnyrissä”, vaan niitä rakennetaan jo täyttä häkää.

”Potentiaalisista energiaa käyttävistä toimialoista se on melkeinpä ainoa, joka vaikuttaa suuremmassa määrin jo nyt.”

Oppirahat on toki maksettu jo aiemmin: Googlen datakeskus aloitti Haminassa vuonna 2011 ja on sittemmin laajentanut toimintaansa jatkuvasti. Samalla hakukoneyhtiö valmisti maaperää muille tietointensiivisille toimijoille.

Työpaikkoja tulossa luultua enemmän 

EK:n teettämä tutkimus haarukoi Suomeen kaavailtuja datakeskusinvestointeja vuosina 2025–2030. Toteutuessaan ne toisivat 1,7 miljardia euroa verotuloja rakentamisen aikana ja 9 900 henkilötyövuotta suoraan ja välillisesti vuonna 2030, jolloin datakeskukset ovat jo toiminnassa.

”Datakeskukset tuovat merkittävää piristystä bruttokansantuotteeseen jo rakennusvaiheessa, jonka kotimaisuusaste on suuri”, Peljo toteaa.

Eikä valmis datakeskuskaan toimi vain siivoojan ja vahtimestarin varassa, vaan jokainen datahubi tarvitsee ammattilaisia sitä pyörittämään. 

Valtioneuvoston raportin mukaan datakeskusten määrän voimakas kasvu voi potentiaalisesti johtaa sähkön puutteeseen muiden käyttäjien osalta ja/tai korkeampiin sähkön hintoihin kaikille käyttäjille. Tämän vuoksi datakeskusten osallistuminen kokonaisvaltaisesti – siis energiantuotannon kasvattamisen tai ostositoumusten lisäksi – myös sähköjärjestelmän toiminnan varmistamiseen on tärkeää, selonteossa todetaan.

Samanaikaisesti on tärkeää huomata, että Suomeen on suunnitteilla myös merkittävä määrä uutta energiantuotannon kapasiteettia, erityisesti maa- ja merituulivoiman muodossa, mikä voi osaltaan lieventää kasvavan kysynnän vaikutuksia sähkön saatavuuteen ja hintatasoon.

Bonuksena hukkalämpö

Energiayhtälön iloisempi puoli on se, että datakeskuksissa syntyy paljon hukkalämpöä, joka voidaan valjastaa vaikkapa suomalaisten asuntoja lämmittämään. Esimerkiksi Kajaaniin rakenteilla oleva datakeskus tulee aikanaan tuomaan lämpöä koko Kajaanin kaupungin tarpeisiin.

”Hukkalämmön hyödyntämisen vuoksi datakeskuksia kannattaa rakentaa myös isojen asutuskeskusten lähelle.”

Peljon mukaan uusiutuvaa sähköntuotantoa – etupäässä tuulivoimaa – saadaan kyllä polkaistua käyntiin sitä mukaa, kun datakeskusprojekteista tiedotetaan, mutta tiettyjä pullonkauloja voi silti ilmetä kantaverkkoon liittymisessä. Suomessa datakeskus saa sähköliittymän keskimäärin kolmessa vuodessa.

”Liittymäprosessin pitää olla läpinäkyvä ja tehokas, mutta samalla ympäristökriteerejä kunnioittava.”

Lupa-asioiden junnaaminen maksaa datakeskushankkeiden vetäjille helposti miljoonia euroja lyhyessä ajassa.

Kunnissa paljon kiinnostusta

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tietää, että kunnat ovat hyvin kiinnostuneita datakeskuksista, koska uudet työpaikat ja verotulot houkuttavat kuntapäättäjiä.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

”Datakeskukset voivat myös sijoittua suhteellisen syrjäiseen kolkkaan, joten monella kunnalla voi olla mahdollisuuksia saada tällainen investointi”, Punakallio pohtii.

”Voisi sanoa, että datakeskukset ovat vetovoiman uusi airut kunnissa.”

Kuntien innon ymmärtää, mutta Punakallio muistuttaa, ettei mihin tahansa diiliin kannata syöksyä: ensin pitää selvittää, mistä ja miten datakeskus aikoo saada sähkönsä. Ja onko suunnitelmissa järkevää varavoimaa ja hukkalämmön hyödyntämistä.

Punakallio ei myöskään innostu julkisista tuista datakeskuksille: datamyllyjen pitäisi pyöriä markkinaehtoisesti. Ja juuri tekoälyn raivoisasti piiskaama markkina on saanut kansainväliset datapelurit suuntaamaan Suomeen:

”Täällä on edullista ja toimitusvarmaa, uusiutuvilla tuotettua sähköä, sekä konehalleille suotuisa viileä ilmasto. Tulijoita varmasti riittää jatkossakin.”

Miksi tarvitsemme datakeskuksia?

• Suomalaisten organisaatioiden ja kuluttajien tietojenkäsittelyn siirtyminen pilviarkkitehtuurin mukaisesti datakeskuksiin on vielä kesken – eli siirtymistä tapahtuu jatkossa vielä merkittävästi
• Tekoälyn kasvava käyttö tuo suomalaisille lisätarvetta Suomessa sijaitsevien datakeskusten hyödyntämiselle
• Palvelun suoritusnopeuden, tietosuojan ja tietoturvan sekä huolto- ja toimintavarmuuden vuoksi monille palveluille on tärkeätä, että niitä tuottava datakeskus on Suomessa

 Lähde: Datakeskusten tiekartta -hanke

LUE YIT:N DATAKESKUSHANKKEISTA