Datakeskukset tuovat investointeja ja työtä Suomeen – YIT on hankkeiden kokonaisvastuullinen toteuttaja

Suomeen nousee datakeskuksia ennätysvauhtia, ja investointien arvo lasketaan jo miljardeissa euroissa. Hankkeet tuovat myös merkittävästi uusia työpaikkoja. YIT toimii datakeskushankkeissa kumppanina hankekehityksestä käyttöönottoon.

Datakeskus | Kuva luotu tekoälyllä | YIT
Datakeskus | Kuva luotu tekoälyllä | YIT

Datakeskusala kasvaa poikkeuksellisen kovaa vauhtia Suomessa. Maassa toimii tällä hetkellä reilu nelisenkymmentä datakeskusta, ja uusia hankkeita on suunnitteilla ja rakenteilla useilla paikkakunnilla.

Investointien arvo liikkuu miljardiluokassa per hanke, ja markkinan liikevaihdon ennustetaan nousevan kymmeniin miljardeihin euroihin tulevaisuudessa.

”Suomi on tällä hetkellä yksi Pohjoismaiden ja koko Euroopan nopeimmin kasvavista datakeskusmarkkinoista”, kertoo YIT:n talotekniikasta ja datakeskuksista vastaava johtaja Juho Siitonen.

YIT on ollut hankkeissa mukana jo yli vuosikymmenen ajan ja on alan johtava toteuttaja Suomessa. Parhaillaan yhtiö toteuttaa datakeskushanketta XTX Marketsille Kajaaniin ja Hypercolle datakeskusta Kouvolan Korialle.

Datakeskukset työllistävät satoja suomalaisia

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, että datakeskusten työvoima ja laitteet tulisivat ulkomailta, jolloin myös taloudellinen hyöty valuisi muualle. Juho Siitonen näkee asian toisin. YIT:n hankkeissa kotimaisuusaste pidetään mahdollisimman korkeana.

”Oman henkilöstömme lisäksi hyödynnämme paikallisia yrityksiä ja ammattilaisia. Tavoitteena on luoda jokaiseen hankkeeseen paras mahdollinen kotimainen tiimi.”

Käytännössä rakentaminen, asentaminen, projektinjohto ja suurin osa toteutuksesta tehdään suomalaisvoimin. Suomen datakeskusyhdistyksen FDCA:n puheenjohtaja Veijo Terho arvioi, että datakeskushanke voi tuoda pienelle paikkakunnalle 300–500 lisätyöpaikkaa rakentamisen aikana.

”Käyttöönoton jälkeen laitokset työllistävän keskimäärin sata henkilöä. Paikallisia osaajia tarvitaan järjestelmien ylläpitoon, valvontaan ja huoltoon”, hän lisää.

Sen sijaan palvelimet eli datan käsittelyyn ja tallennukseen käytettävät laitteet tulevat ainakin toistaiseksi ulkomailta, pääosin Yhdysvalloista ja Aasiasta.

”Sille emme mahda mitään. Suomessa ei tällä hetkellä ole yrityksiä, jotka valmistavat palvelimia”, Terho sanoo.

Datakeskushaastattelu_web.jpgKuvassa Juho Siitonen ja Veijo Terho

YIT on mukana hankekehityksestä luovutukseen

Siitosen mukaan YIT on iso ja luotettava kumppani, jonka vahvuus on kyky toteuttaa hankkeet kokonaisvastuullisesti alusta loppuun.
”Voimme tulla mukaan jo varhaisessa kehitysvaiheessa. Tuemme hankekehitystä, ohjaamme suunnittelua, vastaamme hankinnoista ja tuotannosta sekä viemme projektin aina käyttöönottoon saakka. Tarjoamme myös kiinteistöjen johtamista datakeskuksiin”, Siitonen kuvaa.

Datakeskukset ovat teknisesti vaativia kokonaisuuksia, joissa yhdistyvät rakentaminen, sähkö- ja jäähdytysjärjestelmät sekä tietoliikenneinfra. Kun vastuu on yhdellä toimijalla, tilaajan ei tarvitse koota palapeliä useiden eri urakoitsijoiden kanssa. Tämä jouhevoittaa ja nopeuttaa toteutusta merkittävästi.

”Nopeus on yksi alan keskeisistä kilpailutekijöistä. Meillä on resurssit ja osaaminen viedä suuretkin hankkeet läpi tiukassa aikataulussa.”
Ulkomaiset operaattorit arvostavat myös paikallistuntemusta, sillä Suomen lainsäädäntö, rakentamisen vaatimukset ja olosuhteet ovat heille usein vieraita.

”Varmistamme, että ulkomaisen toimijan suunnitelmat sopeutetaan suomalaisiin standardeihin ja viranomaisvaatimuksiin. Meillä on osaamista toteuttaa hankkeita myös kansainvälisillä sopimusmalleilla, kuten FIDIC-ehdoin, mikä helpottaa yhteistyötä.”

Uusiutuvan energian mahdollisuudet houkuttelevat datakeskusoperaattoreita

Suomeen on nyt tulijoita ja siihen on useita syitä. Yksi tärkeimmistä on sähkön hyvä saatavuus sekä vakaa ja luotettava sähköverkko. Datakeskukset tarvitsevat sähköä ympäri vuorokauden.

Nykyiset datakeskukset käyttävät noin kaksi prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, ja osuuden arvioidaan kasvavan uusien investointien myötä neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Suomesta saa isoja sähköliittymiä suhteellisen nopeasti eli 2–3 vuodessa, kun esimerkiksi Hollannissa siihen voi mennä jopa seitsemän vuotta”, Terho huomauttaa.

Siitonen lisää, että monelle ulkomaiselle toimijalle uusiutuva energia on tärkeä kriteeri. Sitä kysytään usein ensimmäisenä. Suomessa voidaan tarjota tuulisähköä ja muita uusiutuvia energialähteitä kilpailukykyisesti.

Lisäksi viileä ilmastomme mahdollistaa vapaan jäähdytyksen eli ulkoilmaa voidaan hyödyntää laitteistojen jäähdyttämiseen suuren osan vuodesta. Tämä parantaa energiatehokkuutta.

Datakeskusten hukkalämpö voidaan ottaa talteen ja hyödyntää esimerkiksi kaupunkien kaukolämpöverkoissa.

”Hukkalämmön hyödyntäminen on konkreettinen esimerkki siitä, miten datakeskus voi tukea paikallista energiataloutta ja vihreää siirtymää”, Siitonen kertoo.

Terho nostaa esiin, että suomalaisten teknistä osaamista niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin laitosten operoinnissa arvostetaan kansainvälisesti. Suomi tunnetaan myös poliittisesta vakaudestaan ja ennakoitavuudestaan.

”Pitkän ajan investoinnit voidaan tehdä ilman pelkoa yllättävistä muutoksista sääntöihin tai lupaprosesseihin. Tässä korostuu paikallisen kumppanin merkitys.”

Siitonen painottaa, että YIT:lle Suomi on kotimarkkina. Kun hanke toteutetaan täällä, se tehdään ympäristöön, jossa yhtiö toimii jatkossakin.

”Siksi meillä on vahva intressi varmistaa, että ratkaisut ovat teknisesti kestäviä, energiatehokkaita ja toimivia vastuullisesti pitkään”, Siitonen sanoo.

Katso videohaastattelu:

Tutustu myös:

Datakeskusrakentaminen

Datakeskukset piristävät taloutta ja vahvistavat kuntien vetovoimaa