Jättimäinen energiaremontti - kerrostalot siirtyvät nykyaikaan

Kivenlukon kymmenen miljoonan euron urakan kokonaissummaa selittyy yhtiön yli 10 000 neliön koolla ja remontin laajuudella. Vuonna 1972 valmistuneen kiinteistön seitsemässä talossa tehdään kattava linjasaneeraus. Samalla uusitaan energiajärjestelmä moderniksi maalämmön, aurinkoenergian ja poistoilmantalteenoton yhdistelmäksi.

Taloyhtiö valitsi urakan suunnittelutyöhön insinööritoimisto Leo Maaskolan. Taloyhtiön elinkaarianalyysissä havaittiin, että talotekniikan jäljellä oleva käyttöikä vaihteli nollan ja kymmenen vuoden välillä.

”Tilasimme energiaselvityksen Granlundilta. Suositus oli odotettu eli maalämpöjärjestelmä sähkökattilalla, aurinkopaneelit sekä lämmöntalteenotto poistoilmasta olisi takaisinmaksuajaltaan kannattavin ratkaisu tälle yhtiölle” hankkeen projektinjohtoon vuonna 2018 lopulla tullut Leo Maaskola konsultti Mikko Keinänen kertoo.

Putki- ja energiaremontin synergia

Keinänen kilpailutti seuraavaksi lvi-urakan esisuunnittelun, jolloin YIT Talotekniikka valittiin jatkoon. Tässä vaiheessa taloyhtiön hallitus päätyi siihen, että remontti laajennetaan myös julkisivu- ja energiaremontiksi. YIT Talon Tekniikka valittiin tässäkin vaiheessa kumppaniksi. Koska kokonaishinta nousi reilusti yli alkuperäisen budjetin, yhtiö päätti jättää julkisivuremontin myöhempään ajankohtaan.

”Energia- ja lvi-saneeraus ovat synergiassa keskenään, kun pihaa kaivetaan, putkia asennetaan ja muutenkin tehdään paljon samantyyppisiä asioita”, Kivenlukon hallituksen puheenjohtajana kymmenen vuotta toiminut Paula Pöntynen sanoo.

Myös YIT Talon Tekniikan toimitusjohtaja Aki Haapalahti suosittelee, että taloyhtiöt pohtivat energiaremonttia aina linjasaneerauksen yhteydessä.

”Pihan kaivaminen ja putkien asentaminen kellaritiloihin on paljon kustannustehokkaampaa tehdä yhdessä isossa urakassa.”

Takaisinmaksu reilussa kymmenessä vuodessa

Kivenlukon kaukolämpölasku on ollut 1800 megawattitunnin kulutuksella ollut noin 140 000 euroa vuodessa. Tämä kulu poistuu, kun taloyhtiössä siirrytään maalämmön käyttöön. Jatkossa lämmityksen vuosikulutukseksi on arvioitu 487 megawattituntia ja sen hinta määräytyy maalämpöpumppujen käyttämän sähkönhinnan mukaan.

Kivenlukon kiinteistösähkön kulutus on ollut 117 megawattituntia vuodessa ja laskua on kertynyt 20 000 euroa. Maalämpöjärjestelmä nelinkertaistaa sähkönkulutuksen 475 megawattituntiin vuodessa. Sen hinnaksi on arvioitu 88 000 – 137 000 euroa eli sähkölasku kasvaa 68 000 – 117 000 euroa vuodessa.

”Sähkölaskun moninkertaistumisesta huolimatta taloyhtiö näkee investoinnin kannattavana ja tarpeellisena omavaraisuuden lisääjänä”, Pöntynen sanoo.

Aurinkovoimalan tuotannoksi on arvioitu 75 megawattituntia eli 16 prosenttia taloyhtiön sähköntarpeesta. Tämä tuotetaan pääasiassa lämmityskauden ulkopuolella.

”Jos lämmitysvettä joudutaan lämmittämään ostosähköllä, muodostuu siitä nykyhinnoin merkittäviä lisäkustannuksia”, Pöntynen sanoo.

Yhtiö on Keinäsen avustuksella laskenut, että energiaremontti maksaa 25 vuoden laina-ajalla itsensä takaisin 11-12 vuodessa, kun laskelmissa huomioidaan menoista kolmanneksen kattava ARA:n energia-avustus. Vaikka laskelmat tehtiin ennen sähkönhintojen nousuja, pitävät ne jokseenkin paikkansa, sillä kaukolämmönkin hinta on noussut.

Sähköä kiinteistölle ja asukkaille

Taloyhtiön tavoitteena on Keinäsen mukaan luoda Carunan mallin mukainen energiayhteisö. Osaa aurinkosähköstä käytetään taloyhtiön kiinteistösähkönä kuten saunoissa, pesutuvissa, kuivaushuoneissa, kylmäkellareissa sekä yleisten tilojen valaistutuksessa. Jos sähköä jää yli, sitä voidaan myydä joko taloyhtiön asukkaille tai sähköyhtiöille.

Iso urakka on Keinäsen mukaan erityisen vaativa aikana, jolloin alalla tapahtuu merkittäviä muutoksia, viimeisimpänä sähkön verotuskohtelun muutos.

”Yli 500 kilowatin lämpöpumput pääsevät alempaan veroluokkaan. Sellaiset hankkimalla taloyhtiö säästää sähkölaskussa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Yksi pumppu maksaa parissa vuodessa itsensä takaisin”, Keinänen sanoo.

Piha täynnä reikiä

Taloyhtiön pihalle porattiin viime kesänä 22 noin 320 metrin syvyistä lämpökaivoa. Syksyn aikana rakennettiin kaivoista putket viiteen varsinaiseen maalämpöpumppuun ja yhteen varalaitteeseen, joiden myötä taloyhtiö sähkönkulutus nelinkertaistuu.

Jokaiseen taloon asennettiin vanhan ilmanvaihtokoneen tilalle lämmöntalteenottokone, joka toimii myös ilmanvaihtokoneena. Maalämpöpumppujen asennus tehtiin marraskuun aikana entiseen lämmönjakohuoneeseen sekä mankelihuoneisiin. Tämä ratkaisu mahdollisti sen, että maalämpölaitteisto voidaan rakentaa samanaikaisesti, kun taloyhtiö on edelleen kiinni kaukolämpöverkossa.

”Kun maalämpölaitteistot on asennettu, voidaan kaukolämmöstä siirtyä maalämmön käyttöön kahvaa kääntämällä”, Haapalahti sanoo.

Aurinkovoimala pohdituttaa ja aiheuttaa lisätöitä

Sähkönhinnan nousu on johtanut siihen, että taloyhtiö miettii nyt tarkoin, minkäkokoinen aurinkovoimala rakennetaan.

Kolmen talon katolle kohoava aurinkovoimala tuottaa parhaimmillaan kaiken maalämpöpumppujen tarvitseman sähkön. Aurinkopaneelien asennus alkaa ensi kesänä sen jälkeen, kun talojen katot on saneerattu kestämään aurinkopaneelien kuorman.

”Taloyhtiön tasakatot eivät ole siinä kunnossa kuin kuntotutkimusraportti antoi ymmärtää. Taloyhtiö korjaa katot ennen kuin aurinkopaneelit voidaan asentaa. Siksi paneeleiden asentaminen menee ensi kesään”, Haapalahti sanoo.

Osapuolten välinen yhteistyö on Pöntysen mukaan toiminut kolmen vuoden ajan sujuvasti. Kun ongelmia on ilmennyt, niihin on tartuttu heti.

”Isompia ongelmia varten perustimme johtoryhmän ratkomaan sellaisia ongelmia, joita ei voi käsitellä työmaakokouksissa. Johtoryhmä on ratkonut tähän mennessä kaksi asiaa”, Pöntynen kertoo.

Katso myös:

Ota yhteyttä - LINJASANEERAUKSET JA ENERGIAREMONTIT PK-SEUDULLA

Linjasaneeraus viiden vuoden takuulla