Helsingin isot liikennehankkeet vastaavat kaupunkilaisten toiveisiin

Suurimmissa kaupungeissa asuvat suomalaiset haluavat asua lyhyen matkan päässä hyvistä palveluista. Siedettävä matka-aika kotoa kauppaan ja palveluihin on korkeintaan 10–20 minuuttia. Työmatkaan ollaan valmiita uhraamaan hieman enemmän aikaa.

Nämä ovat YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrissa esille nousseita kaupunkilaisten toiveita, joihin Helsingissä vastataan tulevilla liikenne- ja kaupunkikehityshankkeilla.

Infraohjelma Helsinki on kolmen suuren projektin kokonaisuus, jossa Länsiratikat-projekti toteutetaan ensimmäisenä. Länsisataman pikaraitiotie ja Viikin–Malmin pikaraitiotie -projekti odottavat vielä toteutuspäätöksiä.

YIT:n barometrissa esille nousseet kaupunkilaisten toiveet ovat tuttuja Länsiratikat-projektin projektijohtaja Tomi Kotalalle.

Länsiratikat-projektin projektijohtaja Tomi Kotala.

– Sujuvan liikkumisen merkitys korostui hanketta varten tehdyissä selvityksissä ja esimerkiksi asukaspaneelin suosituksissa, joita projektin vaikutusalueella olevat asukkaat esittivät meille, Kotala kertoo.

Kaikki liikkumismuodot huomioidaan

YIT:n barometrissa vastaajien enemmistö haluaa suunnata kaupunkiliikenteen panostukset joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Toisaalta autoilijoidenkin tarpeet halutaan turvata.

Tomi Kotala lupaa, että tasavertainen liikkuminen eri kulkumuodoilla otetaan huomioon Länsiratikat-projektissa.

Joukkoliikenteen ohella suunnittelussa laitetaan paljon painoa sujuvaan kävely- ja pyöräliikenteeseen. Myös omalla autolla liikkuvien tarpeet otetaan huomioon.

– Projekti ei ole pelkkä ratikkahanke, vaan laaja kaupunkikehityshanke, jossa kaikki liikkumismuodot pyritään ottamaan huomioon.

Maanalainen kunnallistekniikka kuntoon

Länsiratikat-projekti sisältää kymmenen kilometriä pitkän Vihdintien pikaraitiotien, joka kulkee Mannerheimintietä ja edelleen Meilahden, Munkkiniemen, Haagan ja Lassilan kautta Kannelmäkeen. Hankkeeseen kuuluvat myös läntisen kantakaupungin uudet raitiotiet ja katuinvestoinnit Fredrikinkadulla ja Topeliuksenkadulla.

Kotalan mukaan hankkeen haasteellisimmat kohdat ovat juuri kantakaupungissa, jossa käytettävissä oleva tila on rajallinen.

– Kompromisseja joudutaan pakostakin tekemään esimerkiksi perustamalla joihinkin paikkoihin sekaliikennekaistoja, joissa kulkee sekä ajoneuvoliikennettä että raitiovaunuja.

Huopalahdentie ja Vihdintie muuttuvat tulevaisuudessa kantakaupunkimaisiksi kaupunkibulevardeiksi. Hanke sisältää myös maanalaisen kunnallistekniikan peruskorjauksen. Tämä sisältää muun muassa vesi- ja viemäriputkistojen sekä sähkö- ja telekaapeleiden uusimisen.

– Uusi kunnallistekniikka kestää pitkälle tulevaisuuteen. Maanalainen infra pyritään myös sijoittamaan niin, että tulevaisuudessa tehtävät korjaustoimet aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa.

Pikaratikka tehokas kulkuväline

YIT:n barometrin mukaan suurten kaupunkien asukkaat pitävät viime vuosien liikenneuudistuksia pääosin onnistuneina. Pikaratikat, uudet pyöräbaanat sekä sillat ja tunnelit ovat sujuvoittaneet liikkumista.

Tomi Kotala huomauttaa, että nimensä mukaisesti pikaratikka on nopea kulkuväline etenkin esikaupunkialueella, jossa pysäkkien välit ovat kantakaupunkia hieman harvemmassa.

– Pikaraitiotien kapasiteetti on merkittävästi bussia parempi. Oma kaista varmistaa ratikoiden sujuvan liikkumisen myös ruuhka-aikoina.

Allianssimallista hyviä kokemuksia

Infraohjelma Helsinki toteutetaan allianssimallilla, jonka osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, YIT, NRC Group, Destia, Sweco, WSP ja Sitowise.

Tomi Kotala sanoo, että allianssina toteutetuista suurista hankkeista on Helsingissä hyviä kokemuksia. Toimintamalli osoitti toimivuutensa Kruunusillat-hankkeessa ja pikaraitiotie Raide-Jokerin toteutuksessa.

– Hyödynnämme aiemmista hankkeista saatuja oppeja myös Infraohjelma Helsingissä. Isoja projekteja ei tarvitse perustaa aina alusta, kun käytettävissämme on aiemmista hankkeista saadut tiedot ja toimintamallit.

Länsiratikat-hanke lähdössä liikkeelle

Helsingin tulevien suurhankkeiden nivominen yhdeksi infraohjelmaksi on Kotalan mielestä fiksua, sillä se tuo monia synergiaetuja kaupunkikehityshankkeiden läpivientiin. Ohjelma mahdollistaa muun muassa samanaikaisesti toteutettavien projektien toteutusten synkronoinnin ja osaamisen kohdentamisen eri projektitoteutuksille.

Länsiratikat-projektin valmistelevat työt ovat jo käynnissä useissa kohteissa linjan varrella. Raitiotien rakentamisen on määrä käynnistyä toukokuussa 2026.

Ohjelman toinen projekti eli Länsisataman pikaraitiotie sisältää uuden raideyhteyden Hakaniemen ja Länsisataman välille. Tästä on valmistumassa kevään 2026 aikana hankesuunnitelma, joka viedään poliittiseen päätöksentekoon varsinaista toteutuspäätöstä varten.

Infraohjelman kolmannessa projektissa on määrä rakentaa Viikin–Malmin pikaraitiotie, joka tarjoaisi uuden tehokkaan julkisen liikenteen yhteyden Kumpulan kampuksen, Viikin tiedepuiston ja Malmin sairaalan välille. Tästä valmistellaan hankesuunnitelma, joka viedään poliittiseen päätöksentekoon. Päätöksenteon aikataulua ei ole vielä vahvistettu.

Lue lisää Kestävät kaupunkiympäristöt -barometristä