Silta on insinöörityön taidonnäyte – 10 kysymystä siltojen rakentamisesta
Palvelut
Renkaita, keittiökalusteita, sohvakalustoja, kodinkoneita, autonraatoja, akkuja, öljykanistereita, pulloja täynnä virtsaa, huumeruiskuja, ruoholeikkureita, moottorisahoja, polkupyöriä, seksivälineitä, säilyketölkkejä, remonttijätettä kylpyammeista asbestiin. Teiden varsille ja levähdyspaikoille jätettyjen roskien lista on pitkä. Niiden siivoamisen laskun maksavat lopulta veronmaksajat.
Yhden urakan alueelta voi kevätsiivouksessa löytyä 4-5 tonnia irtoroskaa ja 90 prosenttia siitä on sellaista, joka ei kuulu edes levähdyspaikkojen roskiksiin. Kun Suomessa on 79 urakkaa, joissa pidetään tiestö kunnossa, kokonaismäärä nousee huimaksi. Vuodessa roskien kerääminen maksaa urakalle noin 5-15 000 euroa, jonka voi taas kertoa 79:llä.
”On käsittämätöntä, että vuonna 2020 ihmiset kohtelevat ympäristöään näin. Korona-aika näkyy tien varsilla jo take away -pakkausten lisääntymisenä, kun ihmiset heittävät niitä autoista tai jättävät seisakkeille ja kesän tullen ilmiö tulee varmasti näkymään lisää”, huokaa työmaapäällikkö Petri Suomi YIT:n Salon alueurakasta.
Ongelmajätteen määrä on onneksi vähentynyt teiden varsilla menneistä vuosikymmenistä. Akkuja jätetään esimerkiksi paljon vähemmän, koska niistä saa kelpo korvaukset raaka-aineeksi kierrätettäessä.
”Emme ole löytäneet enää pitkään aikaan esimerkiksi peräkärryllisiä loisteputkia tai akkuja levähdyspaikoilta. Myös telkkareita on vähemmän”, kertoo työmaapäällikkö Eero Uski YIT:n Heinolan alueurakasta.
Joskus roskaajat jäävät rysän päältä kiinni, jolloin heille käydään huomauttamassa asiasta tai parhaimmillaan perään lähtee lasku siivouksesta. Välillä syyllistä ei tarvitse myöskään kaukaa hakea, kun roskakasoista on löytynyt esimerkiksi yritysten mainoskylttejä. Poliisin kolkutellessa ovelle roskaamiselle on muodostunut jo tuntuva hinta.
”Meillä poliisit tunnistivat kerran valvontakameran kuvista roskaajan etsintäkuulutetuksi henkilöksi ja hänen autonsa varastetuksi”, muistelee Eero Uski.
Roskaamisessa näkyy myös vuoden syklit. Esimerkiksi opiskelukaupungeissa koulujen päättyminen tai mökkikausi on koko maassa nähtävissä. Myös Suomen läpi ajavat tuovat oman osansa roskista.
”Kelikameran asentaminen seisakkeen vierelle ja isot kyltit kameravalvonnasta ovat auttaneet ainakin meidän urakka-alueellamme. Ja on meille kerran tuotu kaksi uutta roskasäiliötä, jotka otimme ilolla jatkokäyttöön”, sanoo Petri Suomi.
YIT:n Teiden kunnossapidon urakat lajittelevat jätteen ympäristösuunnitelman mukaisesti. Renkaat viedään kierrätykseen, kuten myös metallijäte ja energiajäte kerätään erikseen. Vuoden aikana esimerkiksi renkaita löytyy noin 100 kappaletta vuodessa per urakka.
”Tapakasvatusta tarvittaisiin lisää. Jos jättäisimme roskat keräämättä, ymmärrys niiden runsauteen löytyisi nopeasti. Kesää varten haluan sanoa, että pitäkää autossa roskapussi, jonka voi sitten hyvillä mielin tyhjentää levähdyspaikoilla oleviin roskiksiin”, muistuttaa työpäällikkö Risto Kuukasjärvi YIT:n Länsi-Lapin urakoista.
YIT:n Teiden kunnossapidolla on 28 maanteiden ja 10 kaupunkien hoitourakkaa ympäri Suomen. Yhteensä kunnossapidettävää tieverkostoa on noin 30 000 kilometriä.