Tiedätkö luonnon hyvinvointivaikutukset? 5 vinkkiä lähiluonnon tankkaamiseen
Palvelut
- Rakentaminen
- Maa- ja pohjarakentaminen
- 11.10.2021
Kohti näkymätöntä – pohjarakentaminen vaatii monipuolista osaamista
Pohjarakentaminen ei ehkä ole yhtä näyttävää kuin rakennusten rungon tai seinien asentaminen, mutta onnistuneen lopputuloksen kannalta se on vähintään yhtä olennaista. YIT:n pohjarakentamisen osaaminen varmistaa, että työmaa ei lamaannu niissäkään tilanteissa, jolloin maanpinnan alta paljastuu jotain yllättävää.
Viime aikoina uutisotsikoissa on kerrottu useasta tapauksesta, joissa talo on päätynyt purkulistalle, koska se on alkanut vajota. YIT:n työpäälliköt Kimmo Perkiö ja Juho Kallio pitävät tapauksia kaikessa karmeudessaan malliesimerkkeinä siitä, miksi pohjarakentamisessa ei ole varaa oikoa.
”Pohjarakentaminen ei ole helppo rakentamisen laji. Työt etenevät maan pinnalta alaspäin, jonne rakentajat eivät näe. Koskaan ei voi olla etukäteen sataprosenttisen varma, mitä sieltä tulee vastaan”, kertoo Kallio.
Varmuutta voi kuitenkin lisätä huolellisilla pohjatutkimuksilla ja suunnittelulla.
”Pohjarakentamishanke käynnistyy aina pohjatutkimuksella, jonka tulosten perusteella työtä lähdetään suunnittelemaan. Silloin haetaan oikeat pohjarakennus- ja muut tekniset ratkaisut ja määritellään myös rakennuksen perustamissyvyys. Perustuksia ei voi tehdä esimerkiksi tehdä liian alas, jottei tule pohjaveden kanssa ongelmia. Myös käytettävät paalutyypit määräytyvät tutkimusten perusteella”, sanoo Perkiö, jonka ominta alaa ovat erikoispaalutukset.
Joskus suunnitteluvaiheessa todetaan, että tarvitaan vielä täydentävää pohjatutkimusta.
”Eteenpäin voidaan lähteä vasta, kun on riittävästi tutkittu. Tutkimuksesta ei kannata säästää, sillä se säästö häviää tekemisen aikana nopeasti lisätöinä, jos vastaan tulee jotain yllättävää. Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” sopii erityisen hyvin juuri pohjarakentamiseen”, linjaa Kallio.
Koossa kilpailukykyinen paketti
Perkiön ja Kallion mukaan pohjarakentamisen haastavimmat kohteet sijaitsevat yleensä kaupunkien keskustoissa.
”Esimerkiksi paalutus voi olla maaperän näkökulmasta aika väkivaltainen toimenpide. Kaupungissa työmaan vieressä saattaa olla monia vanhoja rakennuksia, jotka eivät saa kärsiä paalutuksista tai muistakaan pohjatöistä millään tavoin. Pyrimme aina minimoimaan työn vaikutuksen ympäristöön, ja siksi oikean menetelmän valinta on tärkeää”, Perkiö vakuuttaa.
Maanrakennustöissä YIT:llä on valttinaan hyvin monipuolinen kirjo pohjarakentamisen osaamista ja kalustoa.
”Voi kyllä sanoa, että meillä on edustettuina kaikki pohjarakentamisen lajit. Paljon löytyy myös omaa maanrakennuskalustoa ja kalustopuolen osaamista. Kykenemme yhdistämään laaja-alaisen työlajien tuntemuksen rivakkaan projektijohtoon ja YIT:n koko infrasektorin osaamispalettiin. Meillä on kilpailukykyinen paketti koossa”, arvioi Kallio.
Laajasta osaamisesta ja monipuolisesta kalustosta on hyötyä esimerkiksi silloin, jos työmaalla kohdataan jotain yllättävää. Hankkeen avuksi saa joustavammin lisäosaamista ja -menetelmiä, kun ne löytyvät oman talon sisältä.
Kallio ja Perkiö nostavat Helsingin Keski-Pasilaan rakennetun Veturitien esimerkiksi hankkeesta, jossa käytettiin monia eri pohjarakentamisen menetelmiä.
”Veturitielle, silloisen Triplan työmaan kylkeen, rakennettiin kaksitasoinen kiertoliittymä, betonikaukalo ja puolisen kilometriä uutta katua. Koska työmaa oli maaperäolosuhteiltaan hankalassa paikassa, siellä taisi olla käytössä lähestulkoon kaikkea mahdollista – tukiseinää, ponttiseinäankkurointia, pora- ja lyöntipaalutusta, injektointia, stabilointia ja vaikka mitä”, Perkiö kertaa.
Isoja koneita ja uusia digityökaluja
Monipuolinen osaaminen edellyttää, että taitoja ja osaamista myös ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Yksi kehityssuunnista liittyy datan jalostamiseen, ja digityökalut ovatkin yleistyneet myös pohjarakentamisen apuvälineinä.
”Jo pitkään laitteissa on ollut GPS apuna. Esimerkiksi pilaristabiloinnissa mittamiehet eivät enää mittaile pilareita paikoilleen, vaan koneet hoitavat sen itse. Työstä kerääntyvät tiedot ja raportit siirtyvät automaattisesti pilvipalveluihin ja saadaan sieltä taas käyttöön. Muutenkin työssä käytetään monia digitaalisia apukeinoja, esimerkiksi koneohjausta ja dronekuvauksia”, Perkiö kertoo.
Uudet digiratkaisut auttavat saamaan oleelliset tiedot ajantasaisesti niille, jotka niitä tarvitsevat. Ne ovat kuitenkin vain apuvälineitä – pohjarakentamisen arvo syntyy Kallion ja Perkiön mielestä edelleen valtaosin käytännön tekemisen ja ihmisten ammattitaidon kautta.
”Koulun penkiltä saa peruseväät tälle alalle, mutta pohjarakentaminen opetellaan enimmäkseen käytännössä työmaalla. Tarvitaan monenlaista eri osaamista, jotta työmaan kokonaisuus toimii saumattomasti. Varsinaisen toteutuksen ohella myös suunnittelun ohjaus on usein hankkeissa isossa roolissa. Lisäksi kaikkeen tekemiseen liittyy myös kalusto, joka meidän alallamme on yleensä suurta ja järeää. Sen käyttö, ylläpito, huolto ja korjaukset ovat olennainen osa pohjarakentamista”, Kallio sanoo.
Alalla olisi kysyntää uusillekin tekijöille. Moni pohjarakentamisen osaaja jää seuraavan viiden vuoden sisällä eläkkeelle, ja heille haetaan seuraajia.
”Joku joskus sanoi, että tällä alalla pärjää, kun on lapsellinen mieli ja tykkää isoista koneista”, naurahtaa Perkiö. ”Itse lisäisin listaan myös vaihtelunhalun. Kahta samanlaista päivää ei ole. Maaperästä paljastuu joskus yllätyksiä, jotka saattavat lisätä työn vaikeusastetta – mutta samalla ne pitävät mielen virkeänä ja tekevät työstä vaihtelevampaa.”
