Datakeskukset rakentavat Suomen seuraavaa kasvuvaihetta ja luo uuden osaamisalan
Asunnot
Toimitilat
Vantaan kallioperään louhitaan maailman suurinta lämmön kausivarastoa. Vantaan Energian Varanto-hanke näyttää, miten energiamurroksen vaativat hankkeet syntyvät: hankekehityksen, kalliorakentamisen, talotekniikan ja projektinjohdon saumattomalla yhteispelillä.
Sadan metrin syvyydessä Vantaan alla porauslaitteet etenevät kolmessa rinnakkaisessa luolassa, joista kukin on noin 300 metriä pitkä, 40 metriä korkea ja 20 metriä leveä. Kun louhinta valmistuu arviolta kesällä 2028, kallioon on syntynyt 1,1 miljoonan kuutiometrin kokoinen lämmön kausivarasto. Säiliöön pumpataan parhaimmillaan 140-asteista vettä, ja varaston 90 gigawattitunnin kapasiteetti riittäisi lämmittämään keskikokoisen suomalaiskaupungin jopa vuoden ajan.
”Varanto on merkittävässä roolissa sekä koko Vantaan kaupungin ilmastotavoitteiden toteutumisessa että aivan keskeinen osa tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmää Vantaalla. Varanto lisää kaupungin energiajärjestelmän energiatehokkuutta, kun kesän lämpöä saadaan talteen talven varalle ja pystytään varastoimaan jätteenkäsittelyn sivutuotteena saatua lämpöä, edullisen sähkön hetkinä sähköisesti tuotettua lämpöä ja hukkalämpöjä. Varannon konsepti on matkan varrella jalostunut, ja kyseessä on energiavaraston lisäksi merkittävän kokoinen sähköisen kaukolämmön tuotantolaitos Varantoon sijoittuvan kahden sähkökattilan ansiosta. Niillä luomme kaivattuja joustoja Suomen sähköjärjestelmälle”, kertoo Vantaan Energian Energialiiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri.
Noin 300 miljoonan euron hankkeen työllisyysvaikutus rakennusaikana on lähes 800 henkilötyövuotta, ja sen on määrä valmistua vuonna 2030.
On harvinaista ja etuoikeutettua päästä toteuttamaan hanketta, jolla on näin merkittävä vaikutus energiajärjestelmän muutoksessa.
Ville Nupponen, työpäällikkö.
”Louhintaurakoitsijalle Varanto on poikkeuksellinen ennen kaikkea mittakaavansa vuoksi. On harvinaista ja etuoikeutettua päästä toteuttamaan hanketta, jolla on näin merkittävä vaikutus energiajärjestelmän muutoksessa”, sanoo YIT:n työpäällikkö Ville Nupponen.
Varanto on merkittävässä roolissa sekä koko Vantaan kaupungin ilmastotavoitteiden toteutumisessa että aivan keskeinen osa tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmää Vantaalla”, sanoo Vantaan Energian Energialiiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri.
Murros näkyy koko rakentamisessa
Energiamurros vauhdittaa Suomen rakennusalaa, ja Varanto on tästä näkyvä esimerkki. Investoinnit kohdistuvat erityisesti sähköverkkoihin, akkuvarastoihin, aurinko- ja tuulivoimaan sekä datakeskuksiin. EK:n mukaan vireillä on yli 1 250 puhtaan siirtymän hanketta, joiden yhteisarvo ylittää 300 miljardia euroa.
”Kyse on massiivisesta, parhaillaan käynnissä olevasta muutoksesta, joka muokkaa koko rakennusalaa. Energiarakentaminen yhdistää rakentamisen eri osa-alueet poikkeuksellisen laajasti”, sanoo YIT:n datakeskus- ja teollisuusrakentamisen hankekehitysjohtaja Santtu Mankki.
Mankin mukaan hankkeen menestyksen perusta luodaan jo ennen rakentamista, sillä kehitysvaiheessa lyödään käytännössä lukkoon toteutustapa ja kustannukset. Myös Varannossa olemme olleet mukana luomassa hankkeen raameja.
Huolellinen hankekehitys pienentää riskejä, nopeuttaa toteutusta ja parantaa koko investoinnin kannattavuutta.
Santtu Mankki, hankekehitysjohtaja.
”Huolellinen hankekehitys pienentää riskejä, nopeuttaa toteutusta ja parantaa koko investoinnin kannattavuutta. Se vaatii rakennusprosessin ymmärrystä sekä osaamista luvista, viranomaismääräyksistä ja sähköliittymistä. Aikataulujen, kustannusten sekä kaavoitus-, lupa- ja liittymäkysymysten hallinnassa avainasemassa on johdonmukainen projektinjohto kehitysvaiheesta toteutukseen.”
Varhain on ratkaistava myös talotekniikka. Energiahankkeissa tehot ovat suuria, ja sähkö-, lämmitys-, jäähdytys-, automaatio- ja turvallisuusjärjestelmien on toimittava saumattomasti yhteen osana laajempaa energiainfraa.
”Toteutusedellytyksiä arvioitaessa on varmistettava muun muassa alueen sähkökapasiteetin riittävyys ja mahdollisuudet hukkalämmön hyödyntämiseen. Talotekniikalla ohjataan energiavirtoja, ja se vaikuttaa merkittävästi hankkeen elinkaarikustannuksiin”, sanoo YIT:n talotekniikasta ja kiinteistöjohtamisesta vastaava johtaja Juho Siitonen.
Varannon työmaalla korostuvat pohjavesien seuranta, vuotovesien hallinta, tarkka poraus ja panostussuunnittelu sekä tärinän hallinta. Myös louheen kuljetukset ja työvaiheet on rytmitettävä tarkasti.
Kallio antaa tilaa ja turvaa
Energiaratkaisut sijoittuvat yhä useammin maan alle. Kalliotila vapauttaa kallista tonttimaata, parantaa huoltovarmuutta ja säästää energiaa, sillä jo 30 metrin syvyydessä kallion lämpötila on vuoden ympäri tasaiset 8–10 astetta.
”Suomen kallioperä on otollista, kiitos useiden jääkausien, jotka ovat höylänneet pehmeät kivilaadut pois. Kovan kallion louhinnassa olemme kokemuksen, hyvän automaation ja konekaluston ansiosta maailman kärkipäässä”, sanoo YIT:n hankekehityspäällikkö Kari Korhonen.
Varannossa tätä osaamista koetellaan uudella tavalla. Kallion raot ja ruhjeet tiivistetään injektoimalla, ja tilat pultataan tarkasti, sillä lämpötilan vaihtelu kuormittaa materiaaleja.
Vastaavaa laitosta näillä lämpötiloilla ei ole maailmassa aiemmin tehty. Ainutlaatuisuutensa vuoksi sitä on mallinnettu perusteellisesti.
Kari Korhonen, hankekehityspäällikkö.
”Vastaavaa laitosta näillä lämpötiloilla ei ole maailmassa aiemmin tehty. Ainutlaatuisuutensa vuoksi sitä on mallinnettu perusteellisesti”, Korhonen sanoo.
Työmaalla korostuvat pohjavesien seuranta, vuotovesien hallinta, tarkka poraus- ja panostussuunnittelu sekä tärinän hallinta. Myös louheen kuljetukset ja työvaiheet on rytmitettävä tarkasti.
”Kyse ei ole pelkästään louhinnasta, vaan kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät geologian hallinta, suunnittelu, tuotannonohjaus, turvallisuusjohtaminen, ympäristövaikutusten hallinta ja logistiikka. Louhintaurakka on edennyt suunnitellusti, ja tuotantomäärät kasvavat edelleen”, Nupponen kertoo.
Samalla puolella pöytää
Energiahankkeita leimaavat pitkät toimitusajat ja useiden osapuolten yhteensovittaminen. Suunnitelmat valmistuvat usein lohkoittain tuotannon edetessä.
”Tilaajan tarpeet voivat määrätä aikataulun: tietty laitteisto tai tila on saatava käyttöön ennen muuta rakennusta. Avoin tieto tavoitteista ja välitavoitteista pitää kaikki samalla puolella pöytää”, sanoo YIT:n projektinjohtaja Teemu Lahti.
Varannon työmaalla sama näkyy arjessa.
”Kaikkia tilanteita ei voi ennakoida, joten ratkaisut tehdään yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa hankkeen kokonaisedun näkökulmasta. Tärkein oppi on ollut se, kuinka paljon eri osaamisalueiden yhdistäminen tämän kokoluokan hankkeessa ratkaisee”, Nupponen sanoo.
Mankki näkee Varannon esimerkkinä siitä, mihin energiamurroksen hankkeet ovat menossa.
”Tuomme asiantuntemusta hankkeen kaikkiin vaiheisiin kehittämisestä toteutukseen ja ylläpitoon. Kun koko elinkaari on hallussa, osaamme suositella oikeat toteutusmuodot, ja hanke valmistuu suunnitelman mukaisesti tai jopa aikaisemmin.”
Vantaan Varanto on yksi konkreettisimmista esimerkeistä siitä, miten energiamurros siirtyy parhaillaan tavoitteista rakennettavaksi infrastruktuuriksi. Maailman suurimmaksi valmistuva lämmön kausivarasto ratkaisee uusiutuvaan energiaan liittyvää varastoinnin haastetta, mahdollistaa hukkalämmön ja vaihtelevan uusiutuvan energian hyödyntämisen.
Lue lisää
Alkuperäisjulkaisu: Tekniikka&Talous, mainosliite, 16.10.2026.
