Miksi asua yksin omistusasunnossa?

Monet yksin asuvat arvostavat omistusasumisen varmuutta ja taloudellisuutta. YIT ottaa yksin asuvien tarpeet ja toiveet huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Yksin asuminen yleistyy. Suomessa jo yli puolet kotitalouksista on yhden hengen talouksia. Monien mielikuvissa yksin asuminen on väliaikainen ratkaisu ja yksineläjän koti vuokrayksiö. Todellisuus on kuitenkin moninaisempi.

”Yhä useammalle yksin asuminen on tietoinen, pysyvä ratkaisu”, YIT:n Asuminen-segmentin brändistä ja asiakaskokemuksesta vastaava Anna-Eerika Mattila sanoo.

Yksin asuvissa on hyvin monenlaisia, erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yhdelle riittää yksiö, toinen tarvitsee neljä huonetta ja keittiön. Yksi asuu vuokralla, toinen on päätynyt harkinnan jälkeen hankkimaan omistusasunnon.

YIT:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan yksin asuvilla on monia syitä ostaa oma koti. Moni kokee omistusasumisen olevan taloudellisesti järkevää. Yksin asuvan pitää huolehtia yksin kaikista asumiseen liittyvistä kuluista. Voi olla fiksua, kartuttaakin omaa asuntovarallisuuttaan vuokran maksamisen sijaan. Ajan mittaan asunnon arvo voi noustakin.

Toinen tärkeä peruste on vapaus. Omassa kodissa voi maalata seinän kirkkaanpunaiseksi tai hankkia kaksi kissaa ja kolme koiraa vuokranantajalta lupaa kysymättä.

Moni kokee omistusasumisen myös turvalliseksi vaihtoehdoksi. Ei tarvitse pelätä vuokrasuhteen päättymistä ja pakkomuuttoa uuteen osoitteeseen.

”Neljäs syy liittyy vaikuttamiseen ja osallisuuteen. Osakkeenomistaja voi osallistua taloyhtiön kokouksiin ja olla mukana päättämässä yhteisistä asioista”, Mattila lisää.

Yhteiset tilat kodin jatke

Yksin asuvilla on usein asumisen suhteen hieman erilaisia toiveita ja tarpeita kuin perheellisillä. ”Uutta taloa suunnitellessa ja rakentaessa pitää aina pohtia, kenelle asuntoja rakentaa. YIT on kuunnellut tarkkaan yksin asuvien toiveita”, Mattila kertoo.

Pienten asuntojen suunnittelussa korostuu toiminnallisuus. Hukkaneliöitä ei saa olla. Kaikelle pitää olla oma mietitty paikkansa viihtyisyydestä ja säilytystilasta tinkimättä.

Taloyhtiön yhteiset tilat voivat olla etenkin yksin asuville kuin oman kodin jatkeita. Uudisasunnoissa yhteisiin tiloihin satsataan. Monissa uusissa kerrostaloissa on nykyisin yhteinen sauna kattoterasseineen, kerhotila, ehkä myös pienimuotoinen kuntosali.

”Saunaa ja kerhotilaa voi tavallisesti varata omaan käyttöön, vaikkapa syntymäpäiväjuhlia varten. Yhteistiloissa voi järjestää myös taloyhtiön tilaisuuksia.”

Viime vuosina pihan merkitys on korostunut. Asukkaat arvostavat vehreää ympäristöä. YIT onkin kiinnittänyt pihasuunnitteluun erityistä huomiota.

YIT:n rakentamien talojen pihoille halutaan luoda sekä rauhallisia soppia että yhteisölliseen oleskeluun ja puuhailuun houkuttelevia alueita. Pihoilla voi olla esimerkiksi grillikatoksia, viljelyalueita ja keinuja.

”Koetamme pitää yllä luonnon monimuotoisuutta. Vanhaa puustoa säästetään. Pihalle voidaan perustaa kukkaniitty.”

Huoletonta asumista

Asumisen vaivattomuus korostuu myös yksin asuvien toiveissa.

”Uudiskohteissa asuminen on huoletonta. Ei ole tulossa isoja remontteja, ja kustannukset ovat tiedossa”, Mattila tähdentää.

Ja kun on ajoissa omaa kotia varaamassa, voi siitä tehdä aivan oman näköisen pintamateriaaleja ja kodinkoneita myöden.

Omistusasuminen on Samulle tapa säästää

Tamperelainen Samu, 35, asuu 55-neliöisessä kerrostalokaksiossa lähellä työpaikkaansa. ”Sijainnin lisäksi parasta tässä kämpässä on se, että se on oma. Omistusasuminen on yksi säästökeino. Kiva, että on rahaa kiinni jossain kiinteässäkin. Suurta voittoa en kuitenkaan usko saavani, jos tämän joskus myyn”, laskentatoimen parissa työskentelevä nuorimies sanoo.

Omistusasunnossa hän arvostaa myös sitä, että kotia saa laittaa omannäköisekseen. Tapetointiin ei tarvitse kysyä vuokranantajan lupaa. Nykyisessä kodissaan hän on asunut seitsemän vuotta.

Samulle koti on etenkin arkisin vain paikka, jossa käydä nukkumassa. Työpäivät saattavat venyä välillä pitkiksi. Sen sijaan viikonloppuisin hän kutsuu usein kavereitaan kylään. Keittiön ison pöydän ääreen mahtuu mukavasti pelaamaan porukalla lautapelejä.

”Tykkään, että kotona on sopivasti tilaa, ei liikaa, mutta ei liian vähänkään. Keittiössä pitää olla sijaa ruokapöydälle ja ruuanlaitolle. Kylpyhuoneeseen pitää mahtua jonkinlainen kaappi, pesukone ja kuivausrumpu. Samoin haluan, että on erikseen rauhallinen makuuhuone.”

Parvekekin asunnosta löytyy. Sitä Samu käyttää varastona.

Anu remontoi kodin mieleisekseen

Viime joulukuussa Anu, 52, muutti eron jälkeen maalta omakotitalosta Turkuun kerrostaloon. Anun vasta remontoimassa 91,5-neliöisessä kodissa on makuuhuone, vierashuone, pukeutumishuone ja kaksi kylpyhuonetta. Remontissa hän kaatoi seinän olohuoneen ja keittiön väliltä.

”Tässä on juuri sopivasti tilaa. Pukeutumishuonetta todella tarvitsen. Samoin vierashuone on ahkerassa käytössä, sillä lähisukulaiseni asuvat eri puolilla Suomea ja jäävät yleensä kyläreissuilla yöksi”, Anu kertoo.

Erityisen tyytyväinen hän on uuteen keittiöönsä, joka on hyvin selkeä ja helppo siivota. Siellä on ilo laittaa ruokaa.

Anu etsi asuntoa hyvin hoidetusta taloyhtiöstä rauhalliselta ja siistiltä alueelta. Vaatimuksena oli myös parveke, jossa voi ottaa ilkosillaan aurinkoa naapureiden katseilta suojassa.

”Jos olisi tämä sama pohja rivitalossa, asunto olisi täydellinen. Pieni oma piha olisi mukava. Omakotitalon pihaa en kaipaa, sillä minulla ei olisi aikaa hoitaa sitä. Olen aktiivisesti mukana monenlaisessa yhdistystoiminnassa”, terveydenhoitajana työskentelevä Anu kertoo.

Muuttoa suunnitellessaan hän mietti myös asunnon vuokraamista. Hintoja tutkailtuaan hän tuli pian siihen tulokseen, että on taloudellisesti järkevämpää ostaa oma asunto.

”Oma koti tuo turvaa. Se on sijoitus pahan päivän varalle”, hän tuumaa.

Tuijasta taloyhtiön sauna on luksusta

Valkeakoskelainen Tuija, 66, asuu hänkin neljän huoneen kerrostaloasunnossa. Neliöitä kodissa on 89.

”Muutin tänne yhdeksän vuotta sitten isosta rivitaloasunnosta. Päädyin ostamaan neliön, koska ajattelin, että aikuiset poikani saattavat joskus tarvita majapaikkaa luotani”, Tuija selittää.

Pojat eivät enää äidin nurkkiin muuttaneet, mutta tilalle on löytynyt muuta käyttöä. Vierashuone toimittaa nyt myös varaston virkaa.

Tuijan mielestä parasta omassa kodissa on avaruus ja valoisuus sekä iso lasitettu parveke. ”Parveke on aivan ehdoton. Ilman sitä ahdistuisin.”

Erityisen ihastunut Tuija on taloyhtiönsä ylimmän kerroksen saunaan. Lauteilta avautuvat näkymät yli kaupungin. Tuija saunoo yhteisessä lenkkisaunassa.

Omistusasuminen on ollut Tuijalle edullisempaa kuin vuokralla olo. Hän arvostaa myös sitä, että ei tarvitse pelätä, että kodista joutuu muuttamaan, kun vuokranantaja laittaa asunnon myyntiin.

Avara neliö ei välttämättä ole Tuijan loppuelämän asunto. 1970-luvulla rakennettuun taloon on tulossa putkiremontti. ”Se voi olla minulle liian kallis paukku. Kun asuu yksin, on vain yksi maksaja”, hän sanoo.