10 kysymystä datakeskuksista

Datakeskusten eli konesalien rakentaminen lisääntyy Suomessa digitalisaation, tekoälyn ja pilvipalveluiden kasvun myötä. Datakeskukset ovat teknisesti vaativia rakennushankkeita, joiden onnistuminen edellyttää erityisosaamista, tarkkaa aikataulutusta ja teknisten järjestelmien yhteensovittamista. Kokosimme 10 keskeistä kysymystä datakeskuksista.

1. Mitä datakeskuksessa tapahtuu?

Datakeskus on rakennus, jossa sijaitsevat palvelimet käsittelevät, tallentavat ja siirtävät digitaalisten palveluiden tarvitsemaa dataa ympäri vuorokauden. Yhä suurempi osa arjestamme, työstä ja vapaa-ajasta tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Datakeskusten varassa toimivat niin verkkopankit, verotiedot, sähköiset reseptit, terveydenhuollon potilastiedot, opiskelu ja moni muu arkemme asia. Tekoälyn, pilvipalveluiden, suoratoiston, verkkokaupan, sosiaalisen median sekä teollisuuden digitalisaation ja IoT:n kasvu lisää jatkuvasti datan käsittelyn ja laskentatehon tarvetta ja kasvattaa siten myös datakeskusten tarvetta.

2. Miksi datakeskuksia rakennetaan Suomeen?

Suomi on yksi Euroopan houkuttelevimmista kohteista datakeskusinvestoinneille. Datakeskusten rakentamista tukevat luotettava sähköverkko, nopeat tietoliikenneyhteydet, fossiilivapaan energian saatavuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja viileä ilmasto. Suomen kattava kaukolämpöinfrastruktuuri tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseen. Vakaa yhteiskunta ja investointiympäristö sekä Keski-Eurooppaan verrattuna hyvä maa-alueiden saatavuus luovat edellytyksiä suurille datakeskusinvestoinneille.

Datakeskukset tuovat investointeja ja työtä Suomeen – YIT on hankkeiden kokonaisvastuullinen toteuttaja | YIT.fi

3. Millaista osaamista datakeskuksen rakentajalta kannattaa edellyttää?

Datakeskukset ovat vaativia rakennushankkeita, joissa yhdistyvät rakennustekniikka, vaativat sähkö-, LVI, automaatio-, jäähdytys- ja energiajärjestelmät, sekä tietoliikenneyhteydet.

Onnistunut datakeskushanke edellyttää kokemusta teknisesti vaativista hankkeista, eri tekniikanalojen, kuten rakennustekniikan ja talotekniikan yhteensovittamista ja vahvaa projektinhallintaosaamista. Rakentajan on kyettävä hallitsemaan kokonaisuutta suunnittelusta rakentamisen kautta testaukseen ja käyttöönottoon, noudattamaan tiukkoja aikatauluja sekä reagoimaan joustavasti muutoksiin.

Olemme rakentaneet datakeskuksia Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Rakennamme parhaillaan useita datakeskushankkeita; datakeskuskampusta XTX Marketsille Kajaanissa sekä Kouvolassa Hypercon datakeskusta ja atNorthin FIN04-kampuksen hankkeita.

4. Missä vaiheessa rakentaja kannattaa ottaa mukaan datakeskushankkeeseen?

Rakentaja kannattaa ottaa mukaan jo hankekehitysvaiheessa, kun hankkeen laajuuteen, vaiheistukseen ja aikatauluun voidaan vielä vaikuttaa. Rakentaja voi yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa arvioida, miten suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin ja aikatauluun. On tärkeää tunnistaa varhain tiettyjä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi laitteet, joilla on pitkä toimitusaika ja suunnitella, miten tilat voidaan ottaa käyttöön vaiheittain.

YIT voi tukea tilaajaa hankekehityksessä, suunnittelussa ja lupaprosessissa sekä sovitun laajuuden mukaan vastata rakentamisesta, käyttöönotosta ja kiinteistön ylläpidosta.

 

Datacenter_graafi_FI.png

 

5. Millä toteutusmuodoilla datakeskus voidaan rakentaa?

YIT voi toteuttaa datakeskuksen kokonaistoimituksena, jossa asiakas saa yhden toteutuskumppanin rakennustöistä talotekniikkaan ja järjestelmien käyttöönottoon asti.

Kokonaistoimitus voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisurakkana, jolloin YIT vastaa rakentamisesta asiakkaan suunnitelmien pohjalta. Jos asiakas haluaa myös suunnittelun samalle kumppanille, hankkeeseen sopii suunnittele ja rakenna -urakka, jossa YIT vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta.

Sopimusehdot sovitaan asiakkaan kanssa hankekohtaisesti. YIT voi toteuttaa hankkeita niin kansainvälisillä FIDIC-sopimusehdoilla kuin muillakin hankkeeseen soveltuvilla ehdoilla. Lataa hankemalliopas.

6. Kuinka kauan datakeskuksen rakentaminen kestää ja mitkä asiat vaikuttavat hankkeen aikatauluun?

Rakentamisen kesto riippuu siitä, mitä rakennetaan ja milloin tilojen pitää olla käyttövalmiita. Datakeskus voidaan rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain. Ensimmäinen konesali voi siis olla jo käytössä, kun muualla samalla alueella vielä rakennetaan.

Aikatauluun vaikuttavat erityisesti suunnitelmien valmius, sähkönsyötön saatavuus sekä keskeisten laitteiden, kuten muuntajien ja jäähdytyslaitteiden toimitusajat. Myös testaukselle on varattava aikaa.

YIT suunnittelee toteutuksen yhdessä asiakkaan kanssa vaiheiden käyttöönottotavoitteista taaksepäin. Näin jo hankkeen alussa tiedetään, milloin suunnitelmien on oltava valmiina, laitteet on tilattava ja tilojen on oltava valmiita asennuksia ja testausta varten.

7. Miksi talotekniikka on datakeskuksissa niin keskeisessä roolissa?

Datakeskuksen tekninen vaativuus syntyy pitkälti järjestelmistä. Rakentamiseen yhdistyvät muun muassa sähkö-, lämpö-, vesi-, ilmastointi-, automaatio-, turva-, jäähdytys- ja energiajärjestelmät, joiden tulee toimia suunnitellusti ja luotettavasti. Talotekniikka on siksi olennainen osa myös YIT:n datakeskusrakentamista. Esimerkiksi Kajaanissa YIT:n XTX Marketsille toteuttamiin datakeskushankkeisiin sisältyy myös talotekniikkaurakat.

8. Miten datakeskuksen toimintavarmuus varmistetaan testauksella ja käyttöönotolla?

Datakeskuksen testauksen ja käyttöönoton tavoitteena on varmistaa, että kaikki konesalin tekniset järjestelmät toimivat suunnitellusti, turvallisesti ja luotettavasti yhtenä kokonaisuutena. Onnistunut käyttöönotto edellyttää tiivistä yhteistyötä rakentamisen, talotekniikan ja laitetoimittajien välillä jo datakeskushankkeen alkuvaiheesta lähtien.

YIT:n datakeskushankkeissa testaus ja käyttöönotto (commissioning) etenevät vaiheittain asennustarkastuksista ja laitetoimittajien testeistä järjestelmäkohtaisiin toimintakokeisiin sekä lopulta integroituun järjestelmätestaukseen (Integrated Systems Testing, IST).

Ennen konesalin käyttöönottoa kriittiset järjestelmät, kuten sähkönsyöttö, varavoima, jäähdytys ja rakennusautomaatio, testataan keinokuormilla myös simuloiduissa häiriötilanteissa. Huolellinen laadunvarmistus ja kattava dokumentointi varmistaa häiriöttömän siirtymisen tuotantokäyttöön.

 9. Miksi sähkönsyöttö, redundanssi ja varavoima varmistavat datakeskuksen toimintavarmuuden?

Datakeskuksen sähköjärjestelmät varmistavat konesalin toimintavarmuuden ja ympärivuorokautisen käytettävyyden. Koska datakeskukset toimivat keskeytyksettä 24/7, sähkönsyötön ja jäähdytyksen luotettavuus on kriittistä. Lyhytkin häiriö voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja vaarantaa tietojärjestelmien toiminnan.

Datakeskuksen sähkönsyöttö varmistetaan redundanssilla, eli kahdennetuilla syöttöreiteillä ja -laitteilla, sekä varavoimajärjestelmillä (UPS ja varavoimakoneet), joiden ansiosta yksittäinen laitevika tai määräaikaishuolto ei katkaise konesalin toimintaa.

Datakeskuksen rakentamisessa sähkö-, varavoima-, automaatio-, jäähdytys- ja energiajärjestelmät on sovitettava saumattomasti yhteen rakennustekniikan kanssa. Myös YIT:n datakeskushankkeissa näiden kriittisten järjestelmien toteutus ja yhteensovittaminen muodostavat keskeisen osan rakentamisen kokonaisuutta.

10. Millainen tontti sopii datakeskukselle?

Datakeskukselle sopivan tontin valinnassa keskeisiä tekijöitä ovat riittävä sähkön saatavuus ja sähköverkon kapasiteetti, tontin rakennettavuus, riittävästi rakennuskelpoista maa-alaa sekä hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Valmis kaavoitus ja tarvittavat selvitykset voivat nopeuttaa datakeskushankkeen toteutusta. Sijainti kaukolämpöverkon ja työssäkäyntialueen läheisyydessä tukee puolestaan hukkalämmön hyödyntämistä ja työvoiman saatavuutta.

YIT auttaa datakeskustonttien kartoittamisessa ja kehittämisessä.

 

Lue lisää datakeskuksista