Media Hub

Isot koneet, räjäytykset ja työskentely maan alla vei kalliorakentamisen yksikönjohtaja, Visa Myllymäen, sydämen jo opiskeluaikana.

Helsinki on toiminut edelläkävijänä maanalaisessa kaavoituksessa ja vuonna 2011 maanalainen yleiskaava oli maailmalla ensimmäinen laatuaan, mutta silti viimeisten vuosien aikana Helsingissä on käynnistynyt vain vähäisissä määrin maanalaisia hankkeita, osa yksityisen sektorin toimesta, osa kaupungin.

YIT:n työmaapäällikön Jari Paajasen (32) pitkään kypsynyt muutos lähti käyntiin seikkailunhalusta ja vei rakentamaan Tukholmaan Henriksdalin jätevedenpuhdistamon laajennusta, E2-tunneliprojektiin.

Kun maamassojen hallinta tehdään oikein, saavutetaan taloudellista ja ympäristöllistä hyötyä. Maamassojen välivarastointiin soveltuvia paikkoja on kuitenkin liian vähän tarpeeseen nähden.

Perinteikäs liukuvalu on pitänyt pintansa parhaana rakennusmenetelmänä monissa korkeissa kohteissa jo yli sata vuotta. Alan ammattilaisten eläköityessä vaarana on, ettei tekijöille löydy manttelinperijöitä.

Työtunnelin valmistuttua vuoden 2016 lopussa voimme vuoden 2017 alussa käynnistää Biolinja-projektin, jossa kunnostetaan puhdistusaltaat kapasiteetin lisäämiseksi.

Minua on harmittanut jo pitkän aikaa - harmituksen aihe on trendikkäästi ollut Länsimetro, mutta ei kuitenkaan siitä näkökulmasta mitä eri medioista olemme pääsääntöisesti lukeneet. Minua harmittaa kaikki se ikävä julkisuus ja kaikki ne mielikuvat, mitkä Länsimetroon yhdistyvät. Monia asia on mennyt pieleen, eikä vähiten viestintä, mutta se ei ole koko totuus Länsimetrosta. Kuvaavaa hankkeelle ovat räväkät otsikot, mitkä huutavat yksi toisensa jälkeen samaa sanomaa: ”Länsimetron surkuhupaisa tarina: Tässä kaikessa on epäonnistuttu.”