8.12.2019
  • Article section

Maan kierrättäminen ja puhdistaminen ovat kasvussa, mutta työ törmää liian usein kaavoitusongelmiin

Kun maamassojen hallinta tehdään oikein, saavutetaan taloudellista ja ympäristöllistä hyötyä. Maamassojen välivarastointiin soveltuvia paikkoja on kuitenkin liian vähän tarpeeseen nähden.

Aina kun rakennetaan, tarvitaan maata, mutta vain hyvin harvoin sitä saadaan paikan päältä – tai edes läheltä. Yleensä maa kulkee pitkän matkan ennen kuin se jalostuu rakennusmateriaaliksi, kuten vaikkapa asfaltiksi tai murskeeksi. Liikuteltavat massat ovat aina valtavia, kertoo YIT:n ympäristöpäällikkö Jame Welin.

”Esimerkiksi metrotyömailla ja parkkiluolissa maata louhitaan helposti jopa 100 000 kuutiota. Pienissä talokohteissakin puhutaan isoista, noin 10 000 kuution määristä.”

Kun yhdeltä työmaalta viedään maata toiselle, puhutaan maan kierrättämisestä. Tällöin maata ei tarvitse erikseen louhia louhoksista. Esimerkiksi jos Helsingissä on käynnissä useampi rakennushanke, maata voidaan liikuttaa näiden välillä sen sijaan, että sitä tuotaisiin kehä kolmosen ulkopuolelta.

”Tällä tavalla säästetään muun muassa päästöissä ja vähennetään logistiikan liikenteelle tuottamia häiriöitä”, Welin sanoo.

Samaan aikaan kuin joillain työmailla maata kertyy valtavia kasoja, toisilla työmailla maasta on huutava pula. Welin puhuu massatapainosta eli siitä, että työmailla ei olisi vajausta tai ylijäämää. Tarpeen mukaan massoja liikutellaan suoraan työmaiden välillä, mutta optimaalinen ratkaisu se ei ole. Työmailla pienille massamäärille paikkoja voidaan löytää digitaalisten välineiden avulla, mutta suurille määrille tilaa ei useinkaan ole.

”Työmaalla on vaikea säilyttää maamassoja odottamassa seuraavaa kohdetta. Tarvitsemme enemmän kierrätysalueita, joihin ylijäämää voidaan viedä ja tarpeen mukaan sitten toimittaa sinne, missä on tarve. Tällaisia useiden hehtaarien välivarastointiin sopivia alueita ei ole paljon kaavoitettu esimerkiksi pk-seudulle.”

Pilaantuneenkin maan voi kierrättää, mutta vasta puhdistuksen jälkeen

Kaikki maa ei ole yhtä arvokasta, ja esimerkiksi kivissä on eroja. Tien pintaan sopii vain ykkösluokan kivi, joka on riittävän kovaa kestääkseen liikenteen aiheuttaman kulutuksen. Savea puolestaan liikutellaan vain harvoin työmaalta toiselle, sillä sitä riittää kiusaksi asti joka paikassa. Saven hyöty kasvaa huomattavasti, kun sitä ensin stabiloidaan esimerkiksi sementtiä tai tuhkaa siihen lisäämällä. Näin saven kantavuus kasvaa, jolloin sitä voidaan käyttää vaikkapa maastomuotojen tekemiseen.

Joskus maa taas on pilaantunutta, jolloin sitä ei voida käyttää sellaisenaan. Pilaantunut maa estää väliaikaisesti rakentamisen alueella, mutta puhdistamalla siitäkin voidaan saada käypää tavaraa, kertoo YIT:n työpäällikkö Mikko Moilanen.

”Maa voi pilaantua monista syistä, esimerkiksi jos siihen levinnyt öljyä, metalleja tai liuottimia. Vanhat kaatopaikat ja teollisuusalueet ovat tyypillisiä kohteita, jotka täytyy aina puhdistaa ennen rakentamisen aloittamista.”

Pilaantunut maa voidaan osittain puhdistaa paikan päällä, mutta suurin osa hienosta aineksesta lähetetään vastaanottopaikkoihin puhdistettavaksi. Kiviaines sen sijaan voidaan erotella kohteessa, murskata ja käyttää sitten murskeena.

Kohteen puhdistaminen on usein valtava urakka. Moilanen kertoo, että YIT:llä on tällä hetkellä käynnissä puhdistusurakka Hermannissa 5 000 neliömetrin alueella, jonne rakennetaan myöhemmin pohjarakenteet ja asuinkerrostalo.

”Puhdistusurakka tulee kestämään 4–6 kuukautta. Hermannissa on käsitelty puuta ennen sotia, ja nyt löydämme maasta kyllästettyä puuta ja muita jätteitä.”

Kohde omassa luokassaan on Kalasatamassa sijaitseva Verkkosaari, jonne rakennetaan koteja ja toimistoja. Ennen rakentamista alueelle tehdään massiivinen puhdistusurakka.

”Pelkkä puhdistus tulee kestämään neljä vuotta. Sieltä tulee hirvittävä määrä puuta ja puujätettä. Saa nähdä, miten Etelä-Suomen vastaanottopaikkojen kapasiteetti riittää”, Moilanen sanoo.

Maan kierrättämisen tärkeyteen on herätty vasta viime vuosina

Maan kierrättäminen ja puhdistaminen ovat työnä pysyneet melko muuttumattomina, eikä esimerkiksi uusi teknologia ole juuri muuttanut alaa. Iso muutos on ollut se, että maan kierrättämisen tärkeyteen on herätty uudella tavalla, kun kestävä kehitys on noussut rakennusalallakin entistä tärkeämmäksi teemaksi

”Ennen maata kuskailtiin edestakaisin, eikä ollut samanlaista massojen hallintaa kuin nykyään. Havahtuminen tapahtui, kun Helsingin kaupunki alkoi toteuttaa massojen hallintaa ja saavutti valtavat säästöt. Helsingistä käytäntö levisi sitten muualle Suomeen”, Welin kertoo.

Welinin mukaan on yhä tärkeämpää, että työmaiden välillä kulkee tieto vajauksista ja ylijäämistä ja siitä, minkä laatuista maata niistä saadaan. Kun massojen hallinta tehdään oikein, saavutetaan taloudellista ja ympäristöllistä hyötyä. Uuden toimintatavan tiellä on silti iso mutta ratkaistavissa oleva haaste eli jo edellä mainittu kaavoitus.

”Kyse on nimenomaan kaavoituksellisesta ongelmasta, eli meillä ei ole tarpeeksi kierrätysalueita välivarastointiin. Tämä estää usein toiminnan, vaikka alalta löytyisi halu ja osaaminen”, Welin tiivistää.

 

Lue lisää Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamohankkeen maanpuhdistusurakasta. 

Sulje
Lähetetään...