Helsinki on toiminut edelläkävijänä maanalaisessa kaavoituksessa ja vuonna 2011 maanalainen yleiskaava oli maailmalla ensimmäinen laatuaan, mutta silti viimeisten vuosien aikana Helsingissä on käynnistynyt vain vähäisissä määrin maanalaisia hankkeita, osa yksityisen sektorin toimesta, osa kaupungin.

Helsingin Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli huhtikuussa kokouksessaan Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2021 kaavaluonnosta. Kaavaselostuksen mukaisesti Maanalaisella yleiskaavalla sovitetaan yhteen kallioon sijoittuva tehokas infrastruktuuri, liikenteen ja muiden toimintojen tila- ja tunnelivaraukset sekä näiden edellyttämät pintayhteydet ja varataan maanalaiset tilat kaupungin elintärkeisiin toimintoihin ja liikenteelle pitkällä aikatähtäimellä. Uuden maanalaisen kaavan teemoina ovat tekninen huolto, liikenne, kävely-ympäristö ja maalämpö.

Maanalainen yleiskaava siis ohjaa Helsingin jatkosuunnittelua pitkälle tulevaisuuteen ja on kehittyvän pääkaupungin maankäytön ohjauksen työkalu, jolla maanpäälliset muutokset ja painopisteet sekä näiden aiheuttamat tarpeet huomioidaan myös maanalaisissa varauksissa. Maanalaisen yleiskaavan tavoitteet tukevatkin Helsingin tavoitteita tiivistymisen, liikkumisen ja ympäristön osalta. Aikajana on siinä asetettu vuoteen 2050.

Maanalaisessa yleiskaavaluonnoksessa on monia hyviä aiheita ja oikea suunta maailman toimivimman kaupungin kehittämiseksi. Tiivistyvä, monitasoinen, energiatehokas, viihtyisä, joukkoliikenteeseen perustuva ja kävely-ympäristöjen kehittämisen mahdollistava suunnitelma tukee maanalaisten kaupallisten ympäristöjen kehittämistä sekä samaan aikaan mahdollistaa toiminnalliset yhteydet eri toimintojen välillä.

Kuitenkin samaan aikaan, kun tärkeitä suunnitelmia tehdään pitkälle tulevaisuuteen, tulisi tukea ja edistää myös hankkeiden toteutusedellytyksiä, jotka toisivat meidät lähemmäs maailmaa, jota nyt suunnittelemme.  Maanalaisessa yleiskaavassa on myös paljon huomiota saanut keskustatunnelivaraus. Toivon, että siihen liittyvä vastakkainasettelu ei heijastu muiden hankkeiden käsittelyyn ja aseta yleisimmin periaatteellisia rajalinjoja maanalaisen rakentamisen puolustamisen tai vastustamisen välille. Maailman toimivin kaupunki tarvitsee jo nyt ja tulevaisuudessa tehokasta rakentamista sekä maan päälle että alle.

Aleksi Laine
Kallio- ja erikoisrakentamisen divisioonan johtaja

YIT Aleksi Laine .jpg

Kalliorakentaminen