28.2.2019
  • Työ

Oodi kasvatti useita luovan alan ammattilaisia

Nuoriin rakennusalan osaajiin panostaminen sekä aktiivinen yhteistyö oppilaitosten kanssa on ollut YIT:llä strateginen valinta jo vuosia.

Kansalaistorille, aivan Helsingin ydinkeskustaan viime joulukuussa avautunut Helsingin keskustakirjasto Oodi on jo muutaman aukiolokuukautensa aikana osoittautunut menestykseksi: kaupunkilaisten uusi, palkittu olohuone on kerännyt kiitosta laajalti eri tahoilta.

Oodi oli ainutkertainen hanke myös rakentajilleen. Kirjastolle oli asetettu rakennustehtävien vaativuusluokassa vaativa AA-suositus, sillä arkkitehdit olivat suunnitelleet rakennukseen monia omaperäisiä, lähes uniikkeja ratkaisuja.

Lähes hankkeen alusta asti työmaalla oli käytössä Big Room -toimintamalli, joka toi hankkeen osaajat saman pöydän ääreen viikoittain ratkomaan erilaisia rakennusteknisiä haasteita.  Työhön osallistui myös monia nuoria, rakennusalan tulevaisuuden ammattilaisia, joille Oodin työmaa toimi todellisena alan mestarikurssina.

Tulevaisuudessa Oodissa tulee arvioiden mukaan vierailemaan noin 10 000 ihmistä päivässä – eli noin 2,5 miljoonaa ihmistä vuodessa.

”Oodi on upea perintö jättää jälkipolville. On ollut ilo seurata miten ihmiset ovat ottaneet rakennuksen omakseen”, kuvailee YIT:llä työnjohtajana työskentelevä Essi Tuomenoja, 25, joka saapui Oodin työmaalle toukokuussa 2017 työnjohtoharjoittelijaksi ja poistui sieltä helmikuussa 2019 työnjohtajana, jolla on jo kokemusta aluevastaavan vaativasta työstä.

YIT tarjoaa harjoittelu- tai kesätyöpaikan vuosittain noin 1 000 nuorelle

Nuoriin rakennusalan osaajiin panostaminen sekä aktiivinen yhteistyö oppilaitosten kanssa on ollut YIT:llä jo vuosia strateginen valinta. Rakennusalan opinnoissa harjoittelukokemus on kullanarvoista, kun opinnoissa saatua teoriaa pääsee viemään käytäntöön. Vuosittain YIT tarjoaa harjoittelu- tai kesätyöpaikan noin 1000 nuorelle. Määrä on merkittävä niin rakennusalan tulevaisuuden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Rakennusalan opintoja syventävä YIT Opinnot -ohjelma on Suomessa käynnissä tällä hetkellä seitsemässä ammattikorkeakoulussa ja yhdessä yliopistossa. YIT on myös käynnistänyt yhteistyössä Haaga-Helian ja Metropolian kanssa Suomessa YIT Opinnot Tradenomi -ohjelman liiketalouden ja tietotekniikan tradenomiopiskelijoille.

”Harjoitteluohjelma on kiistatta merkittävin väylämme rekrytoida tulevia osaajia. Lähes jokaisella työmaallamme Suomessa työskentelee vuosittain useita harjoittelijoita”, kertoo YIT:n harjoitteluista vastaava HR-asiantuntija Sanna-Mari Kauko.

Harjoitteluiden kautta rekrytoitavat ovat keskimäärin sitoutuneempia kuin ulkopuolelta palkatut työntekijät. Toisin sanoen harjoitteluihin panostaminen on hyvä tapa kasvattaa omia työntekijöitä, mutta myös kehittää alaa ja varmistaa sen tulevaisuus.

”Koemme tämän suorastaan velvollisuudeksemme. Arvostamme nuoria ja heidän uudenlaista osaamistaan paljon”, toteavat niin Kauko kuin Oodin vastaavana mestarina toiminut Tero Seppänenkin.

Tavoitteena tiimityön ja oikean asenteen omaksuminen

Oodin työmaalla työskenteli kirjaston rakennusaikana yhteensä kahdeksan harjoittelijaa: viisi työnjohto- ja kolme niin sanottua haalariharjoittelijaa. Määrä on melko tyypillinen YIT:n toimitilahankkeelle.

Koska Oodi oli erityinen hanke niin arkkitehtuurinsa, sijaintinsa kuin käyttötarkoituksensakin takia, osa harjoittelijoista halusi harjoitteluun nimenomaan Oodiin. Osa harjoittelijoista oli työskennellyt YIT:llä jo aiempina vuosina, osa oli kuullut harjoittelumahdollisuuksista esimerkiksi YIT:n oppilaitostapaamisissa.

”Kaikille harjoittelijoille asetettiin tärkeimmäksi tavoitteeksi tiimityöskentelyn oppiminen ja oikean asenteen omaksuminen. Työmaalla tarvitaan rohkeutta kysyä – muuten ei opi. Kokeneempien työntekijöiden taas tulee olla helposti lähestyttäviä; tyhmiä kysymyksiä ei ole ja mahdollisista virheistä keskustellaan ja niistä opitaan”, Seppänen sanoo.

YIT:n keräämän harjoittelijapalautteen perusteella juuri tätä harjoittelijat myös odottavat ja arvostavat.

”Palautteessa toistuu joka vuosi se, että harjoittelijat arvostavat sitä, että saavat vastuuta, mutta eivät missään vaiheessa jää yksin”, Kauko kertoo. ”Selkeästi tässä on myös onnistuttu. Harjoittelijoista 95 % haluaisi jatkaa työskentelyä YIT:llä ja 97 prosenttia suosittelisi YIT:tä työnantajana kaverilleen.”

Unelmana suuren työmaan vastaavan työnjohtajan pesti

Tuomenojan YIT-ura alkoi jo ennen Oodia vuonna 2016 Tikkurilan kauppakeskus Dixin työmaalta, jonne hän saapui työnjohtoharjoitteluun. Tuomenoja antaa runsaasti kiitosta ohjaajalleen, joka otti hänet mukaansa ”kaikkialle” ja antoi pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän vastuuta.

”Kiva juttu olivat myös YIT:n sisäiset harjoittelijatapaamiset, joissa tapasin muita nuoria ja sain YIT:stä paljon laajemman kuvan kuin olisin saanut ainoastaan omalta työmaaltani.”

Tuomenoja aloitti rakennusalan opintonsa yläasteen jälkeen ammattikoulussa, jossa hän opiskeli rakennusalan perustutkinnon yhtä aikaa ylioppilastutkinnon kanssa. Ammattikoulusta hän jatkoi ammattikorkeakouluun rakennusmestaripuolelle.

”Olen tosi tyytyväinen urapolkuuni. Erityisen hyvänä pidän sitä, että tein haalariharjoittelijan kesätöitä ammattikouluaikana. Tästä työkokemuksesta on todella paljon apua työnjohtajan työssä.”

Rakennusala on Tuomenojalle kutsumusammatti – alalle suuntaamisesta hän päätti jo ala-asteikäisenä.

”Mietin aina, kun nuoret puhuvat haluavansa luovalle alalle, ettei tätä luovempaa olekaan. Esimerkiksi Oodissa saimme miettiä, miten käytännössä toteutamme arkkitehtien visiot kuten kaatuvat seinät ja suuret, kaareutuvat lasi-ikkunat. Pidän haasteiden ratkomisesta”, Tuomenoja kuvailee.

Tuomenojan unelma on työskennellä vielä joskus suurella työmaalla vastaavana työnjohtajana.

”Toista Oodia tosin tulee enää koskaan vastaan”, hän nauraa.

Tämä on totta, mutta onneksi YIT:llä on jo meneillään tai tulossa monia muita kiinnostavia hankkeita, kuten esimerkiksi Tripla ja Trigoni Helsingin Pasilassa, Garden Helsinki Töölössä, Suomen suurin puukoulu Imatralla…

Rakennusalaa pohtivia nuoria Tuomenoja rohkaisee kokeilemaan työmaan arkea rohkeasti.

Ja aivan kuten Tuomenojakin, kuvailee Seppänen työmaaharjoittelua ”kehityksen kaareksi”. Tehtävien ja vastuiden täytyy kasvaa samaan tahtiin ammattitaidon kehittymisen kanssa. Nuoriin täytyy luottaa, mutta heitä ei saa kuormittaa liikaa.

 

Sulje
Sulje
Lähetetään...