6.2.2019
  • Työ

Kanelipullaa ja roppakaupalla vastuuta – työskentely Ruotsissa kerryttää kokemusta ja osaamista

Mitä parhain tapa kerryttää työkokemusta on lähteä ulkomaille työkomennukselle. Projekti-insinööri Juha-Matti Mantere YIT:ltä on työskennellyt jo useammassa hankkeessa Ruotsissa.

Lukion jälkeisen kesän 2006 kynnyksellä Juha-Matti Mantere, 31, oli vailla kesätöitä. Rakennusalalla työskentelevä isä kysyi, haluaisiko poika lähteä Ruotsiin töihin. Mantere epäili omaa ruotsin kielen taitoaan, mutta toisaalta tarjous houkutteli.

“Ajattelin, että jos lähtisin tarjottuun työpaikkaan Ruotsiin, välttyisin kesätyöhaulta Suomessa”, Mantere muistelee nyt jo yli 12 vuoden takaista aikaa.

Niinpä Mantere vietti yhteensä 10 kuukautta ennen ja jälkeen armeijan Torbacken-Heden tunnelityömaalla Ruotsissa. Vuonna 2008 hän aloitti tuotantotalouden opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja teki vuonna 2011 vielä toisen ulkomaankomennuksen niin ikään Ruotsissa Svartlidenin kultakaivoksessa. Näiden komennusten jälkeen Mantere työskenteli välillä myös Suomessa muun muassa Helsingissä eduskuntatalon peruskorjauksen ja Espoossa Blominmäen jätevedenpuhdistamon parissa ja teki tarjouslaskentaa eri urakoihin Ruotsiin ja Norjaan.

Tällä hetkellä Mantere työskentelee Tukholman Henriksdalissa sijaitsevan jätevedenpuhdistamon laajennuslouhinnoissa ja rakennustöissä. Miten mahdollisuus Ruotsin komennuksiin ja uusiin kokemuksiin tarjoutui?

Yksi onnistunut projekti johti toiseen

“Kun sinähän olet jo ollut Ruotsissa.” Tämä lause on vienyt Mantereen nyt jo neljättä kertaa työkomennukselle Ruotsiin. Nykyistä pestiä on takana jo vuosi ja se jatkuu vielä ainakin toisen samanlaisen.

Mantereen tapauksessa yksi onnistunut kalliorakentamisen projekti on johtanut toiseen. Ruotsissa on alkamassa monia isoja hankkeita, joihin YIT investoi ja kaipaa osaavaa työvoimaa Suomesta.  Tekijöille riittää töitä – esimerkiksi Henriksdalin työmaalle voisi palkata Mantereen mukaan heti pari työntekijää. Erityisesti toimihenkilöille on kysyntää.

“Pikkuveliasenteesta huolimatta suomalaisia pidetään Ruotsin työmailla hyvinä ja luotettavina työntekijöinä, koska he tekevät, mitä sanovat”, Mantere kertoo.

Ulkomaankomennuksella on YIT:ltä vuosittain noin 30 henkilöä, joista suurin osa juuri Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Komennukselle voi lähteä lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi – komennusten keskimääräinen pituus on 0,5–1 vuotta. Mahdollisuuksia ulkomaankomennuksiin on tarjolla monenlaisissa rakennusalan tehtävissä – pääosin rakennusprojekteissa, joiden kesto on muutamista kuukausista muutamiin vuosiin.

Ulkomaankomennusten avulla YIT pystyy resursoimaan projekteja tehokkaammin ja saa myös siirrettyä erityisosaamista sinne, missä tarve on suurin. Henkilöiden itsensä kannalta komennus tuo usein uudenlaista kokemusta ja näkemystä alalta sekä mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan.

Tunneli tehdään samalla tavalla suomeksi ja ruotsiksi

Ruotsissa työmaalla on työkielenä ruotsi. Vierasta kieltä ei Mantereen mukaan kannata turhaan pelätä, sillä työn myötä kieli ja sanasto tulee kyllä tutuksi. Kielivaatimukset eivät muutenkaan ole yhtä kovat kuin hakiessa töihin suoraan ruotsalaiselle työnantajalle. YIT tukee ulkomaille lähteviä muun muassa tarjoamalla parin viikon intensiivikielikursseja.

Mantereen mukaan työnteko on astetta jännittävämpää ja kasvattavampaa, kun on eri toimintakulttuurissa, vaikka varsinainen työ onkin samanlaista aikataulutuksineen ja budjetointeineen.

“Ihan samalla tavalla myös tunneli tehdään niin Helsingissä kuin Tukholman seudullakin, missä peruskallio on hyvin samanlaista”, Mantere kertoo.

Vaikka työstä saisi saman työkokemuksen kuin vastaavasta projektista Suomessa, saa todellisuudessa paljon enemmän. Eri maalaisista kollegoista muodostuva kansainvälinen tiimi, eri sidosryhmät ja vieraalla kielellä työskentely tuovat oman lisänsä työhön. Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä on Mantereen mielestä erilaiset kokouskäytännöt.

“Ruotsissa pitää tutustua ihmiseen ennen kuin voidaan käsitellä asioita. Suomessa taas on ihan normaalia mennä suoraan asiaan, vaikka ei vielä tunnettaisi, ja ajatellaan vaan, että se on tehokasta.”

Mantere näkee perin ruotsalaisen “diskuteeraamisen” hyödyt: kun päätöstä valmistellaan monissa keskusteluissa ja kokouksissa, muodostuu vähitellen kaikkia tyydyttävä, yhteinen mielipide ja sitoutuminen päätökseen. Suomessa taas päätökset herkästi pakotetaan syntymään nopeasti ilman, että kaikki olisivat 100-prosenttisesti niiden takana.

Enemmän kokemusta ja vastuuta

Suomessa työuransa alussa oleva projekti-insinööri on yleensä aina projektitiimin nuorin ja kokemattomin. Ruotsissa tilanne on toinen.

“Ruotsissa on tasaväkisempää. Kaikista kokeneimmat ja vanhimmat työntekijät jäävät usein Suomen projekteihin. Kun pitää lähteä kauemmas, on vähemmän halukkaita lähtijöitä”, Mantere kertoo.

Nykyään Mantere on Tukholman työmaalla yksi kokeneimmista toimihenkilöistä. Viidestä projekti-insinööristä hän on toiseksi vanhin ja ollut pisimpään YIT:llä töissä. Mantereen mukaan hän on kartuttanut Ruotsissa ammattitaitoaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. Kun ei ole tiimin nuorin ja tuorein, annetaan myös enemmän vastuuta.

Mantereen tiimissä työskentelee ihmisiä kuudesta eri maasta. Kun toimintatavat ovat erilaisia, oppii itsekin uutta, näkee eri tapoja tehdä töitä ja voi kerätä parhaita käytäntöjä eri työmailta. Myös erilaiset koulutustaustat ovat rikkaus.

“Silloin katsotaan asioita vähän eri kantilta”, Mantere kertoo.

Mantere on myös itse tuonut mukanaan nykyiseen projektiin uusia tuulia, kuten LEAN-periaatteisiin pohjautuvia työskentelytapoja. Tarkoitus on ottaa niitä pikkuhiljaa käyttöön työmaan arkeen, jotta työt sujuisivat jatkossa kitkattomammin, mikä helpottaisi kaikkien arkea.

Tällä hetkellä Mantere ei ole palaamassa Suomeen, mutta toisen komennusvuoden aikana siitäkin pitäisi tehdä päätös, tarttuuko hän seuraavaan projektiin Suomessa vai Ruotsissa. Kysymykseen, lähtisikö Mantere muualle ulkomaankomennukselle, jos tarjoutuisi mahdollisuus, hän vastaa hetkeäkään miettimättä myöntävästi.

“Jos tulisi vaikka Puolasta tulisi joku homma tämän jälkeen, voisin kyllä lähteä sinne vielä!”

Lue lisää vesihuoltorakentamisesta

Sulje
Sulje
Lähetetään...