Vastuullista rakentamista yhteistoimintamallilla

Kuopion Savilahden kampus rakennettiin poikkeuksellisissa oloissa ja tiukoilla reunaehdoilla. Joutsenmerkitty ja yhteistoimintamallilla toteutettu Savilahden kampuksen oppimisympäristö on nostanut jopa käyttäjien omaa ammatillista arvostusta.

Savon koulutuskuntayhtymä Sakky halusi keskittää Kuopion toimintonsa yhteen toimipisteeseen ja rakentaa modernit oppimisympäristöt tulevaisuuden ammattilaisille vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kampuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on ollut Savon koulutuskuntayhtymän ympäristö ja kestävän kehityksen strategia.

Yhteistoimintamallilla kaikkia tyydyttävään lopputulokseen


Hanke toteutettiin yhteistoimintamallilla projektinjohtourakkana.

”Ottamalla käyttäjät mukaan kampuksen suunnitteluun halusimme varmistaa, että valmiit tilat palvelevat käyttäjien tarpeita ja rakentajalla on ymmärrys, millaisia tiloja kampukselle rakennetaan”, sanoo Sakkyn va. tilapalvelupäällikkö Milla Lompola.

Savilahden_Kampus_940x530_17.jpg

Tiivis yhteystyö käyttäjien, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa kannatti. Yhdessä löydettiin tila- ja rakenneratkaisuja sekä myös huomattavia säästökohteita. Esimerkiksi rakentaminen vaiheistettiin niin, että rakennukselle ei tarvinnut rakentaa erillistä sääsuojausta.

”Tilojen vaativuus oli haaste. Toiminnallisuuksien lisäksi piti huomioida, että kyseessä on oppilaitos, jossa täytyy olla muun muassa kokoontumistilojen mukaiset palomääräykset ja ilmanvaihto”, Lompola kertoo.

Savilahden kampus on kuin kylä palveluineen pienoiskoossa. Paitsi että kylän kaikki runsaat palvelut ravintolasta kuntoutukseen, sähkölaboratoriosta parturi-kampaamoon löytyvät saman katon alta. Kampus sopii siis enemmän kuin hyvin Savilahden uudeksi maamerkiksi.

Savilahden_Kampus_940x530_16.jpg Savilahden_Kampus_940x530_15.jpg

Poikkeuksellista rakentamista poikkeusaikana


Pitkään ja laajaan projektiin mahtui monenlaisia vaiheita.

”Tulin hankkeeseen mukaan, kun tuotanto oli jo alkanut. Kehitysvaihe oli lopuillaan, kun korona laittoi Suomen kiinni”, tuotantopäällikkö Jari Huttunen YIT:ltä kertoo.

Pandemia hankaloitti hankkeen etenemistä monella tavalla.

”Esimerkiksi elektronisten komponenttien saatavuusongelmat heijastuivat aivan viime metreille asti.”

Komponenttien saapumisaikataulu saneli välillä resursointia, ja työmaalla vaadittiin venymistä. Pandemia vaikutti merkittävästi myös hintoihin. Yleinen rakennuskustannusindeksi nousi huomattavasti rakennusaikana. Silti hanke on edennyt aikataulussa ja budjetti on pitänyt.

”Viikoittaisilla palavereilla YIT:n kanssa varmistettiin, että rakentaminen eteni poikkeuksellisissa olosuhteissa”, Lompola kertoo.
Savilahden_Kampus_940x530_7.jpg

YIT rakentaa työturvallisuus edellä


Terveysturvallisuus piti huomioida myös kenttäolosuhteissa. Koppien siivousta tehostettiin ja pintoja pyyhittiin tiheästi.

”Työmaalle työskenteli yli 200 ihmistä. Toimme sinne enemmän koppeja ja tauot sekä työvuorot porrastettiin. Ensimmäiset aloittivat neljän-viiden maissa ja viimeiset tulivat kello 9”, Huttunen kertoo.

Porrastaminen toi haasteita viestinnälle.

”Perustimme Whatsapp-ringin, ja kopeissa ja sosiaalitiloissa oli infotauluja. Ryhmätiedottamiset pidettiin turvaväleillä työmaalla. Kaikkien tahojen saaminen tietoketjuun vaati paljon työtä. Samaan aikaan tehtiin uudenlaista ja poikkeuksellisen isoa hanketta, jolle kehitettiin mallia siinä samalla.”

Savilahden_Kampus_940x530_18.jpg

Lue myös:

Runsaasti valoa ja raikas sisäilma - Ympäristövastuullista rakentamista Joutsenmerkin ehdoilla

Savilahden kampus -referenssi