Tiedätkö luonnon hyvinvointivaikutukset? 5 vinkkiä lähiluonnon tankkaamiseen
Palvelut
- Liikenne
- Työ
- Rakentaminen
- Radat, väylät, sillat
- 30.3.2020
Työmaainsinööri pitää infrahankkeen raiteilla
Raide-Jokeri -pikaraitiotie tuo valmistuessaan helpotusta pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteeseen ja vähentää liikenteen päästöjä. Mittavissa rakennustöissä edetään lohkoittain. Lohko 3:ssa työmaainsinööri Arttu Äikäs, 28, toimii lohkopäällikön oikeana kätenä ja pitää käsissään lankoja hankkeen aikataulusta ja kustannuksista.
Infrarakentamisen laaja-alaisuus vei Arttu Äikkään, 28, mennessään jo AMK-insinööriopintojen aikana. Arttu tuli kesäharjoitteluun YIT:lle 2013 ja jäi sille tielle. Infrassa Arttua kiehtovat ison projektin erilaiset osa-alueet ja monipuolinen tekeminen.
Arttu on mieluisten haasteiden äärellä työmaainsinöörin tehtävässään Raide-Jokeri -hankkeessa lohko 3:ssa. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävää pikaraitiotietä rakennetaan kuudessa eri lohkossa, ja koko hankkeen on tarkoitus olla valmis 2024.
Koska Raide-Jokeri toteutetaan allianssihankkeena, on projektitoimistossa ollut tavallista hanketta enemmän väkeä. Suunnittelijat, tilaaja ja toteuttajat ovat samassa veneessä, tai tässä tapauksessa samoilla raiteilla. Yhteisiin tavoitteisiin päästään avoimella yhteistyöllä ja keskustellen. Tiivis yhteistyö kantaa, vaikka koronavirustilanne on toistaiseksi siirtänyt palaverit verkkoneuvotteluiksi.
Artun työ on toimia lohkopäällikön oikeana kätenä. Seitsemän kilometrin pituisessa lohkossa riittää työsarkaa ja vastuuta. Arttu käy aikataulun kokonaisuudessaan läpi viikoittain, samoin kustannukset. Iso osa työajasta kuluu palavereissa suunnittelijoiden ja työmaahenkilöstön kanssa, jotta suunnittelun aikataulut saadaan sopimaan yhteen tuotannon aikataulun kanssa ja oikeat suunnitelmat ovat valmiina silloin, kun niitä tarvitaan. Aikaisempi kokemus tarjouslaskennasta on ollut hyödyksi tavoitekustannusten ymmärtämisessä sekä erilaisten tarjouspyyntöaineistojen kokoamisessa.
Raide-Jokeri on hankkeena poikkeuksellisen suuri, ja mukana on montaa eri infran tekniikkalajia, esimerkiksi siltoja ja muita betonirakenteita, sähkö- ja teknisiä järjestelmiä sekä ratarakentamista. ”Yhteensovituspalavereita on paljon. Mitä teknisiä laitteita tarvitsemme tai mitkä työvaiheet tulee olla tehtynä ja milloin, jotta muiden tekniikkalajien työt voivat alkaa aikataulussa. Lohkot toimivat ikään kuin vetureina, joihin muut tekniikkalajit hyppäävät mukaan hankkeen eri vaiheissa”, kertoo Arttu.
