Seuraa mehiläispesän elämää nyt livenä

”Olemme tuoneet alueelle mehiläispesiä paikalliselta mehiläistarhaajalta ja sijoittaneet ne mäen päälle, jotta mehiläisten lentokorkeus pesälle on tarpeeksi korkea, eivätkä ne osu tiellä ajaviin autoihin. Myös pesien hoito onnistuu turvallisesti valitussa paikassa”, kertoo työmaapäällikkö Teemu Lavikka YIT:ltä.

Yhdessä asiakkaamme, tieyhtiö Vaalimaa Oy:n, kanssa ideoitu kokeilu auttaa parantamaan harvinaisten hyönteisten elinoloja, kun mehiläiset pölyttävät ravintokasveja, joita paahderinteissä ja muualla alueella on. Kun mehiläinen pölyttää kasvin, se pääsee lisääntymään ja tuottaa lisää ravintoa esimerkiksi harvinaisille perhosille. Osa perhoslajeista käyttää ravinnokseen vain tiettyjä kasveja. Parantunut ravinnonsaanti avittaa samalla perhosten lisääntymismahdollisuuksia, jolloin lajin selviämismahdollisuudet nousevat.

Esimerkiksi alueella niukkana esiintyvä hevonhierakka (Rumex longifolius) on isokultasiiven (Lycaena dispar) toukkien ravintokasvi. Myös paahteisilla paikoilla kasvavilla heinäkasveilla elää uhanalaisia hyönteislajeja; perhosista mm. idänhäränsilmä (Hyponephele lycaon).

”Pölyttäjien määrä on vähentynyt, ja pystymme auttamaan tällä luontoa. Mehiläisille paikka on myös hyvä, kun lähistöllä on vaihtelevaa ympäristöä, suota, paahderinteitä, peltoa ja metsää”, sanoo Teemu Lavikka.

Seuraa mehiläisiä täällä

Mehiläisliven tähdet ovat suomalais-italialaista rotua

Mehiläiset kuuluvat pistiäisten lahkoon ja tunnetuin laji on mehiläislivessä näkyvä tarhamehiläinen, joka on kotieläin. Pesän työmehiläiset ovat keskimäärin 12-13 mm pitkiä. Ne ovat naaraita ja elävät noin 6 viikkoa, paitsi loppukesästä syntyneet, jotka voivat elää pesässä talven yli. Pesän sisällä hyörivä kuningatar voi kasvaa jopa 20 mm pitkäksi ja on ainoa, joka pystyy mehiläisyhteiskunnassa lisääntymään. Se voi myös elää useita vuosia. Kuhnurien, eli urosmehiläisten ainoa tehtävä on paritella toisesta mehiläisyhdyskunnasta lähteneen kuningattaren kanssa, jolloin syntyy uusi yhdyskunta. Kuhnureilla ei ole pistintä ja parittelulentonsa jälkeen ne kuolevat.

Heinäkuussa pesässä on noin 60 000-80 000 mehiläistä. Tarhamehiläinen pistää vain suojellessaan pesäänsä tai uhattuna ja kuolee pistämisen jälkeen.

Maailman mehiläiskannat ovat kärsineet viimeisten vuosikymmenien aikana. Pölyttäjien väheneminen uhkaa niin luontoa, kuin ihmistäkin, koska 75% viljelyskasveista tarvitsee ainakin osittain hyönteispölytystä. Voit auttaa itse mehiläisiä istuttamalla pihallesi pölyttäjäystävällisiä kasveja, jättää nurmikon leikkaamatta, rakentaa hyönteishotellin, jättää myrkylliset aineet käyttämättä puutarhassa ja ohjata sisätiloihin eksyneen mehiläisen ulos vahingoittamatta sitä.

Kunnossapito