Mehiläislive

Mehiläislive

YIT:n mehiläislivessä voi seurata mehiläispesän elämää toukokuusta elokuuhun - jos lähetys on hetkellisesti tauolla, yritäthän pian uudelleen

Mehiläisliven tähdet ovat suomalais-italialaista rotua

Kokeilu liittyy YIT:n teiden kunnossapitoon ja auttaa parantamaan harvinaisten hyönteisten elinoloja, kun mehiläiset pölyttävät ravintokasveja, joita paahderinteissä ja muualla alueella on. Kun mehiläinen pölyttää kasvin, se pääsee lisääntymään ja tuottaa lisää ravintoa esimerkiksi harvinaisille perhosille. Osa perhoslajeista käyttää ravinnokseen vain tiettyjä kasveja. Taattu ravinnonsaanti parantaa samalla perhosten lisääntymismahdollisuuksia, jolloin lajin selviämismahdollisuudet paranevat.

Esimerkiksi alueella niukkana esiintyvä hevonhierakka (Rumex longifolius) on isokultasiiven (Lycaena dispar, erittäin uhanalainen) toukkien ravintokasvi. Myös paahteisilla paikoilla kasvavilla heinäkasveilla elää uhanalaisia hyönteislajeja; perhosista mm. idänhäränsilmä (Hyponephele lycaon).

Mehiläisille paikka on myös hyvä, kun lähistöllä on vaihtelevaa ympäristöä, suota, paahderinteitä, peltoa ja metsää.

Lisätietoa Mehiläisliven tähdistä

Mehiläiset kuuluvat pistiäisten lahkoon ja tunnetuin laji on mehiläislivessä näkyvä tarhamehiläinen, joka on kotieläin. Pesän työmehiläiset ovat keskimäärin 12-13 mm pitkiä. Ne ovat naaraita ja elävät noin 6 viikkoa, paitsi loppukesästä syntyneet, jotka voivat elää pesässä talven yli. Pesän sisällä hyörivä kuningatar voi kasvaa jopa 20 mm pitkäksi ja on ainoa, joka pystyy mehiläisyhteiskunnassa lisääntymään. Se voi myös elää useita vuosia. Kuhnurien, eli urosmehiläisten ainoa tehtävä on paritella toisesta mehiläisyhdyskunnasta lähteneen kuningattaren kanssa, jolloin syntyy uusi yhdyskunta. Kuhnureilla ei ole pistintä ja parittelulentonsa jälkeen ne kuolevat.

Heinäkuussa pesässä on noin 60 000-80 000 mehiläistä. Tarhamehiläinen pistää vain suojellessaan pesäänsä ja kuolee pistämisen jälkeen.

Maailman mehiläiskannat ovat kärsineet viimeisten vuosikymmenien aikana. Pölyttäjien väheneminen uhkaa niin luontoa, kuin ihmistäkin, koska 75% viljelyskasveista tarvitsee ainakin osittain hyönteispölytystä. Voit auttaa itse mehiläisiä istuttamalla pihallesi pölyttäjäystävällisiä kasveja, jättää nurmikon leikkaamatta, rakentaa hyönteishotellin, jättää myrkylliset aineet käyttämättä puutarhassa ja ohjata sisätiloihin eksyneen mehiläisen ulos ikkunasta vahingoittamatta sitä.