Paikalliset sivut:
YIT Group

Usein kysytyt kysymykset

Miksi tunneli korjataan?

Jotta varmistetaan, että kunnallistekniikka Suomenlinnassa toimii tulevinakin vuosikymmeninä: kodeissa on lämmintä, ravintoloille juoksee vesi, viemärit toimivat ja lampuissa palavat valot. Korjaushankkeella myös taataan huoltohenkilökunnan turvallisuus, alennetaan tunnelin ylläpitokustannuksia sekä pidennetään tunnelin elinkaarta.

Kuka suunnitteli remontin ja kuka korjaa tunnelin?

Allianssi, joka vastaa remontista kokonaisuudessaan. Allianssiin kuuluvat YIT, Pöyry, Are sekä Suomenlinnaa ja tunnelia hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta.

Mitä tunnelissa korjataan?

Kalliota tiivistetään ja lujitetaan vuotovesien vähentämiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Räjäytyksiä ei tehdä, mutta pieniä louhintoja tehdään mekaanisesti. Tunnelin oman toiminnan mahdollistava talotekniikka (mm. valaistus, ilmastointi) uusitaan kokonaan. Tunnelin salaojitukset uusitaan, jotta voidaan hallitusti ohjata jäljelle jäävät vuotovedet oikeaan paikkaan. Lisäksi hankkeen yhteydessä keskitetään tunnelissa kulkevia kunnallistekniikan järjestelmiä, minkä myötä liikennöinti tunnelissa paranee.

Mikä on remontin aikataulu?

Korjaus aloitettiin maaliskuussa 2017 ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Kuka hankkeen maksaa ja mikä on hankkeen kokonaisbudjetti?

Hankkeen maksaa valtio, joka myös omistaa tunnelin. Perusparannushankkeen tilaa Suomenlinnan hoitokunta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto. Varat on siis budjetoitu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle. Korjaushankkeen kokonaisbudjetti on noin 7 miljoonaa euroa.

Milloin tunneli on rakennettu? Kuinka pitkä se on?

Noin 1,3 kilometriä pitkä tunneli on otettu käyttöön vuonna 1981, jolloin Suomenlinna liitettiin tunnelin kautta kaupungin kaukolämpö- ja viemäriverkkoon. Lisäksi vesi, viemäröinti, sähkö sekä tietoliikenne- ja TV-yhteydet siirrettiin kulkemaan saarille tätä kautta. Hälytysajoneuvoja varten tunneliin rakennettiin ajoramppi vuonna 1992.

Onko tunnelia korjattu aikaisemmin?

Tunnelin jatkuvien ylläpitotöiden lisäksi on tunnelissa tehty useita parannustöitä, joiden tarkoituksena on ollut tunnelin käyttövarmuuden lisääminen: mm. kaukolämpöputkien suojaustyö 1984, pohjan kestopinnoitus 1985, lisäinjektointi, -lujitus ja -ruiskubetonointi 1989, ilmanvaihdon saneeraus 1990 ja varavoimalaitoksen hankinta 2014.

Miten tunneli korjataan eli mitä hankkeessa käytännössä tehdään?

Ensimmäiseksi tunnelin vanha talotekniikka puretaan. Tämän jälkeen tunnelin kalliopinta rusnataan eli irrotetaan löyhästi kiinni olevat lohkareet (ns. komut). Seuraavaksi kallioon pumpataan porareikien kautta mikrosementtiä, joka jähmettyessään lujittaa ja tiivistää kalliota. Tätä kutsutaan injektoinniksi. Lopuksi kalliopinta ruiskubetonoidaan, joka myös omalta osaltaan lujittaa ja viimeistelee kalliopinnan. Näillä toimenpiteillä vähennetään vuotovesiä ja lasketaan tunnelin radonpitoisuuksia. Lopuksi tunnelin oma talotekniikka eli ilmastointi, sähköt, valot ja kiinteistöautomatiikka uusitaan.

Miten remontti vaikuttaa Suomenlinnan/Kaivopuiston alueella?

Pyrimme siihen, että hankkeesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Hankkeesta tulee mahdollisesti häiritsevää pölyä, ääntä sekä työmaaliikennettä Suomenlinnassa sekä Kaivopuistossa.

Varsinaista työmaa-aluetta on koko tunneli, minkä lisäksi hanke näkyy tunnelin kummassakin päässä. Työmaan päätukikohta on Kaivopuistossa, mikä näkyy rajattuina työmaa-alueina ja työmaatoimistojen ilmestymisenä katukuvaan.

Suomenlinnassa työmaan aiheuttamat haitat ovat näillä näkymin hyvin pienet. Jonkin verran voi tulla ääntä ja pölyä. Linnoituksessa hankkeen työntekijöiden tukikohta on välittömästi tunnelin sisäänmenon ulkopuolella Länsi-Mustasaaren perällä. Alue rajataan, ja pääsy tälle alueelle estetään turvallisuussyistä. Tunneli on suljettu kaikilta ulkopuolisilta kuten aina.

Tiedotamme hankkeen etenemisestä aina, kun tiedotettavaa on, ja poikkeavista häiriöistäkin ilmoitamme mahdollisimman hyvissä ajoin.

Miten pelastustoimi hoidetaan Suomenlinnassa, kun tunnelia ei voi käyttää?

Pelastustoimesta vastaa Helsingin pelastuslaitos ja ensihoidosta HUS. Nämä viranomaiset ovat tehneet suunnitelmat tilanteen mukaisesti ja muokkaavat niitä tarpeen mukaan. Suomenlinnan pelastusasema on ollut miehitettynä 18.4.2017 alkaen. Hätätilanteissa tulee aina kääntyä hätäkeskuksen puoleen soittamalla hätänumeroon 112.

Jos haluat kysyä asiasta lisää, otathan yhteyttä seuraaviin tahoihin: pelastusasioista Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen aluepäällikkö Yrjö Niiranen, puh. 09 310 30240 tai yrjo.niiranen@hel.fi, ensihoidosta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakalan kautta, puh. 09 310 30035 tai taisto.hakala@hel.fi sekä poliisin asioista Helsingin poliisin ylikomisario Jere Roimu, jere.roimu@poliisi.fi.

Tunnelin korjaustöillä ei ole vaikusta pelastustoimiin mantereen puolella.

Voivatko kävijät jatkossa kulkea tunnelista Suomenlinnaan?

Eivät. Tunnelia käytetään nyt ja jatkossa ainoastaan kunnallistekniikkaa ja hälytysajoja varten. Mihinkään muuhun tunnelia ei käytetä, eikä käyttötarkoitusta laajenneta peruskorjauksessakaan.

Yleisimpiä kalliorakennuksen termejä:

Komu on löyhästi kalliotilan katossa tai seinässä kiinni oleva lohkare.

Injektoinnilla tarkoitetaan nestemäisen aineen kuten sementin tai uretaanin pumppaamista kallion sisään, joka kovettuessaan lujittaa ja tiivistää sen rakennetta.

Rusnaus on komujen karistamista erityistä rusnauskankea apuna käyttäen.

Kalliopulttauksella tarkoitetaan louhostilan seinien tai katon vahvistamista porareikiin sijoitetuilla terästangoilla. Tangot kiinnitetään kiilaamalla tai valamalla. Menetelmää on käytetty 1950-luvulta asti.

Yhteydenottolomake

Sulje
Sulje
Lähetetään...