Viherrakentamisella monimuotoisia ja kestäviä kaupunkeja

Luonnolla on ihmisille tärkeä merkitys asuinpaikasta riippumatta. Se virkistää kehoa ja mieltä sekä tarjoaa tilaa harrastaa ja rauhoittua. Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia vastaajista piti viheralueiden merkitystä asumisviihtyvyyteen suurena ja yli 90 prosenttia kertoi oman mielipaikkansa sijaitsevan luonnossa metsässä, rannalla tai jonkinlaisella viheralueella. Myös YIT:n teettämän Kestävät kaupunkiympäristöt 2020 -barometrin tulokset kertovat samaa: kaupunkilaiset asuisivat mieluiten kaupunginosassa, joka on lähellä luontoa ja palveluita hyvien kulkuyhteyksien äärellä.

“Mitä luonnollisempaa luonto on, sitä tärkeämmäksi se koetaan ja sitä toivotaan selvästi myös kaupunkeihin”, summaa kaupunkiekologian professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta.

Luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin, säilyttäminen kaupunkiympäristössä vaatii käytännön tekoja ja viherrakenteiden luomista. YIT:n viherrakentamisen yksikkö toteuttaa erikokoisia viheralueita niin yksityisiin kuin julkisiin hankkeisiin, kuten pihoille, tieväylille ja puistokohteisiin, hoitoa ja kunnossapitoa unohtamatta.

Viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa panostetaan asumisen laatuun, kestävyyteen ja monimuotoisuuteen. Esimerkkinä yhdestä viime vuosien mittavimmista viherrakentamisen kohteista on Helsingin Pasilassa sijaitsevan Triplan viherkatot, jotka tuovat kaupunkiin luonnon monimuotoisuutta, vehreyttä ja viihtyisyyttä.

Yhteisillä tavoitteilla kohti kestäviä kaupunkeja

Kestävän kaupungistumisen lähtökohtana on YK:n jäsenmaiden sopimat kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030), jotka myös Suomi on allekirjoittanut. Kun kestävyyttä ajatellaan laajana terminä, siihen kuulu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, joihin kaikkiin kasvavien kaupunkien pitää vastata. Myös YIT on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita niin kestävien kaupunkien ja yhteisöjen kuin muun muassa ilmastotekojenkin osalta.

“Ekologisen kestävyyden näkökulmasta ilmastokriisin torjuminen on yksi keskeisimpiä asioita, eli miten vähennetään hiilidioksidipäästöjä, lisätään hiilineutraaleja ratkaisuja ja huomioidaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen”, kertoo kaavakehityspäällikkö Linda Wiksten YIT:ltä.

YIT:n kestävän kehityksen periaatteiden tavoitteena on luoda kiertotalouden mahdollisuuksia hyödyntämällä kestäviä, viihtyisiä ja turvallisia kaupunkeja, joissa luonnon monimuotoisuutta suojellaan.

Kaupungeilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä

Sen lisäksi, että kaupungeilla on merkittävä tehtävä ilmastonmuutoksen torjunnassa, myös luonnon monimuotoisuuden säilyminen on paljon kiinni kaupungeista. Niemelän mukaan ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen muodostavat haasteellisen yhtälön, jossa osapuolet ruokkivat toisiaan: ilmastonmuutos kiihdyttää luonnonkatoa ja luonnon köyhtyminen ilmastonmuutosta.

Kaupunkien lajisto on Niemelän mukaan rikasta, kun sitä verrataan maaseutuympäristöön. Esimerkiksi eri kasvilajien runsaus selittyy muun muassa suurella tulokaslajien määrällä. Hyvä esimerkki kaupunkiluonnon rikkaasta lajistosta on paljon puhuttu liito-orava, jonka määrä on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla. Kun lajia löytyy, alue pitää suojella, eikä suunniteltua rakentamista voida välttämättä tehdä.

“Tällöin niin liito-oraville kuin ihmisille jää kauniita metsäkohteita, mutta ei saada välttämättä riittävästi asuntoja”, Niemelä kertoo.

Wikstenin mukaan kaupunkiseutujen kasvaminen sisäänpäin estää kehysalueiden hajarakentamisen levittäytymistä, mikä on kaupunkisuunnittelun tärkein tehtävä, kun puhutaan biodiversiteetin säilyttämisestä.

“Olennaista on, että osataan suunnitella niin viherverkostoa kuin rakentamisen verkostoa rinnakkain. Tällöin voidaan keskittää rakentaminen tiiviisti sinne, missä on hyvät yhteydet ja säästää järkevä viherverkosto, jolla turvataan virkistys- ja luontoarvot”, Wiksten kertoo.

Tutkimustiedosta käytännön teoiksi

Kun luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen halutaan jalkauttaa käytäntöön, suunnittelijoilla ja päätöksentekijöillä pitää olla riittävästi tietoa alueen lajistosta ja luontokohteista. Niemelän mukaan on tärkeää, että tutkijoiden tutkimustieto ei jää vain tieteellisiin julkaisuihin, vaan sillä on käytännön hyötyä ja merkitystä kaupunkien suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa.

“Me tuomme esiin näkemyksiä siitä, miten luonto säilytetään kasvavissa kaupungeissa. Varsinaiset toimenpiteet eli miten kaupungissa rakennetaan, ovat poliittinen päätös”, Niemelä lisää.

Kaupunkien tiivistyessä ja kasvaessa tarvitaan myös käytännön työkaluja siihen, miten voidaan varmistaa erilaisten viherympäristöjen säilyminen katualueilla, puistoissa sekä rakennusten tonteilla. Wikstenin mukaan yksi kaupunkien käyttämä työkalu on viherkerroinmenetelmä.

“Sen avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi uuteen ja säilytettävään kasvillisuuteen, hulevesien hallintaan sekä rakennusten eri pintojen hyödyntämiseen viherkatoiksi ja -seiniksi”, Wiksten kertoo.

Viherkertoimen tavoitetaso määritellään asemakaavoituksessa ja rakennushankkeen suunnittelijat voivat laskea, että tavoiteluku täyttyy.

Kestävä ympäristörakentaminen ohjaa suunnittelua ja rakentamista

YIT:llä viheralueiden suunnittelua ja rakentamista ohjaa viheralan yhteisesti luoma kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli. Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että lievennetään tai estetään ja parhaimmillaan kompensoidaan rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

YIT huomioi kestävän ympäristörakentamisen vaatimat edellytykset, kuuntelee asiakasta ja toimii asiakkaan laatuvaatimusten mukaan. Jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kohteen käyttötarkoitus sekä se, että ympäristö tukee hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Rakentaja miettii luonnollisesti myös materiaaleja, kuten kasveja ja kiviä, kasvivalikoiman monimuotoisuutta sekä suosii kotimaisia materiaaleja ja toimittajia.

Miltä kaupunkiluonnon tulevaisuus näyttää?

Niemelän mukaan luonnon monimuotoisuuden huomioinnissa ollaan menossa parempaan suuntaan, sillä kiinnostus luontoon on viime vuosina kasvanut selvästi.

“Kaupungit ja niiden asukkaat ovat kiinnostuneita siitä, että luonnon monimuotoisuutta pystytään ylläpitämään samalla, kun rakennetaan. Sillä luodaan kestävää yhteiskuntaa”, Niemelä summaa.

Wiksten näkee, että viherympäristöä voi tuottaa ihmisille ja muille lajeille eri mittakaavoissa. Myös viherympäristöistä voi nauttia eri tavoin, kun saatavilla on lyhyen matkan päässä laajoja viheralueita ja tiiviissä kaupunkirakenteessa on vihertaskuja ja -kattoja, puita ja vehreitä pihoja.

“Ne kaikki ovat arvokkaita ja edistävät hyvinvointia”, Wiksten lisää.

Viherrakentaminen

Juttu on julkaistu sivuillamme alunperin toukokuussa 2021 ja päivitetty kesäkuussa 2022.

***

Case: As Oy Helsingin Luoto

Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Luodon korttelipihan keskelle on varattu pysäköintihallin puhkaiseva maavarainen osa, joka mahdollistaa puiden kasvamisen isoiksi ilman kansipihan rajoitteita. Saarimainen kasvillisuusalue tarjoaa tilaa niin aktiiviselle oleskelulle leikki- ja kuntoilupaikkoineen sekä rauhallisempaan oleiluun.

Lue lisää

Case: Triplan viherkatot

Pasilassa sijaitsevan Triplan yhteensä hehtaarin kokoisilla viherkatoilla vuorottelevat erilaiset kasvit ketokukista keskikokoisiin puihin. Kasvillisuus on suunniteltu runsaslajiseksi ja dynaamiseksi: luonnon annetaan tehdä valintoja eli ne kasvit, jotka menestyvät, myös leviävät.

Lue lisää

Case: Kuninkaantammi lähellä luontoa

Keskuspuiston kupeessa sijaitsevassa Kuninkaantammessa luonto ja ulkoilumahdollisuudet aukeavat heti oven takana. Ekologisesti kestävät ratkaisut ja puistoalueet ovat olleet tärkeässä osassa uuden asuinalueen suunnittelua. Alueelle sijoittuu myös Palettilampi, joka kunnostetaan alueen omaksi uimalammeksi. Keskuspuisto itsessään tarjoaa upeat metsät ja kuntopolut hiihtolatuineen ja pyöräilyreitteineen, joita pitkin pääsee joka suuntaan aina Helsingin kauppatorille saakka. 

Luonnontilainen metsä tai puistoalue ovat kaupunkilaisten mieluisinta lähiluontoa

Lähiluonto lisää hyvinvointia

Kestävä kaupunkikehitys kiertotalouden keinoin

Enemmän elämää pihapiireihin -pihakonsepti

Vihreä rakentaminen - osa I

Vihreä rakentaminen - osa II

Vihreä rakentaminen - osa III