On mukavampi rakentaa kuin riidellä – allianssimalli toimii monimutkaisissa hankkeissa

Allianssi luo yhteiset tavoitteet tilaajalle, suunnittelijalle ja rakentajalle, jolloin haasteetkin ratkaistaan yhdessä. Riitelyn väheneminen hankkeissa säästää selvää rahaa myös veronmaksajille.

Raideliikenne on nyt kasvutrendi, joka leikkaa liikenteen päästöjä ja Euroopassa on putkessa kymmenien miljardien eurojen arvoiset raideprojektit. Suomessa on käynnissä useita pikaraitiotiehankkeita, Tampereen raitiotie, Raide-Jokeri ja juuri alkanut Kruunusillat sekä valmisteluvaiheessa lukuisia muita hankkeita. Väitän, että raitiotiehankkeille allianssi on paras toteutusmalli, koska laajat hankkeet ovat toteutusympäristöstä johtuen kompleksisia, niissä on paljon rajapintoja ja epävarmuuksia. Osapuolten välisellä yhteistyöllä, jossa kaikki osapuolet vastaavat hankkeen onnistumisista kuin myös epäonnistumisista, saadaan etuja, jotka säästävät myös veronmaksajien rahoja.

Mitä laajempi hanke on, sitä enemmän myös tilaaja tarvitsee sen suunnittelussa apua. Tilaaja saakin parhaan tuen, kun edetään alusta asti yhdessä suunnittelijan ja rakentajan kanssa saman pöydän äärellä, ilman että osapuolten välillä on sopimuksellisia raja-aitoja, jotka aiheuttavat viiveitä ja pahimmillaan riitelyä. Kun tavoitteet ovat yhteiset, kaikki toimivat hankkeen parhaaksi. Joustavuudeltaan malli on ylivoimainen, kun hankkeen aikana joudutaan esimerkiksi hallinnollisista luvista johtuen miettimään toteutusjärjestystä ja -aikatauluja uudelleen. Prosessien nopeutuminen sekä suunnittelu- ja toteutusratkaisujen optimointi ovat allianssin suurimpia etuja. Vaikutukset ovat jo nähtävillä Tampereella, jossa pikaraitiohanke etenee aikataulun mukaisesti ja hanke on pysynyt rakentamisen aikana kustannuksiltaan kurissa. Myös Raide-Jokerin ensimmäinen tuotantokausi onnistui odotetusti.  

Toki muunkinlaiset ja pienemmät hankkeet hyötyvät allianssista, eikä osapuolena tarvitse välttämättä olla julkinen organisaatio. Naantalin voimalaitos, Suomenlinnan huoltotunneli ja Tampereen rantatunneli ovat hyviä esimerkkejä, joissa malli on tuonut joustavuutta ja rahat on käytetty hankkeissa tehokkaasti oikeisiin kohteisiin. Suurten julkisten hankkeiden vaikeudet ovat ansaitusti herättäneet laajaa keskustelua, ja valtion rakennushankkeita selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen on suosittanut allianssimalliin siirtymistä vaativien ja miljoonia maksavien julkisten rakennushankkeiden kohdalla ja maininnut Tampereen rantatunnelin hyväksi tyyppiesimerkiksi onnistuneesta allianssimallista.

Allianssia myös vastustetaan, ja kritiikin kärki kohdistuu tyypillisimmin kustannuksiin. Hankkeen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että tavoitekustannus on oikein asetettu kaikkien osapuolten näkökulmasta. Tämän varmistamiseksi työkalupakissa on useita välineitä.  Kustannuksia arvioitaessa pitäisi huomioida kokonaisuus ja tiedostaa myös, että allianssissa merkittävä osa perinteisistä tilaajan tehtävistä ja kustannuksista siirtyy palveluntuottajien vastuulle. Sen myötä allianssiurakan toteuttaminen edellyttää laajempaa osaamista kuin perinteiset urakkamuodot. Painopiste allianssin kilpailutuksessa tulee siis olla ammattitaidon hyödyntämisessä ja kaikin keinoin varmistaa vertailukriteereillä, että tilaajalla on mahdollisuus valita paras palveluntuottaja. Halvimmalla harvoin saa parasta ja mitä korkeammalle tilaajat laittavat hinnan osuuden, sen vähemmän on vapautta valita paras vaihtoehto. Ratkaisevin asia hankkeen kannalta on osapuolten kyky tuottaa teknisesti ja laadullisesti paras sekä samalla kustannustehokkain suunnitelma ja rakentaa se. Kun kokonaisuus on toimivin, pienten erojen merkitys tarjotuissa palkkioissa on vähäinen.

Allianssihankkeissa ei juuri riidellä. En tiedä yhtään tapausta, jossa allianssissa nousseita ongelmia olisi käsitelty oikeudessa asti. Rakennusalalla työskentelevät ovat kyllästyneet ristiriitoihin ja siksi alliansseihin onkin helppo rekrytoida ihmisiä, kun vastakkainasettelua ei ole. Eikä allianssi ole pelkkää ryhmähalia, allianssihankkeissa on aivan samalla tavoin haasteita kuin muillakin malleilla toteutettaessa. Parasta on se, että malli luo ympäristön, jossa ihmisten on mahdollista ratkaista haasteet yhdessä. Kun olen keskustellut allianssissa työskentelevien kanssa, he sanovat arvostavansa erityisesti sitä, että voivat keskittyä omaan osaamisalueeseensa täysillä, eli suunnitteluun ja rakentamiseen.

Jarkko Salmenoja
Johtaja, väylärakentaminen, infraprojektit

Allianssin johtoryhmän jäsen mm. Lahden matkakeskus, Naantalin voimalaitos, Tampereen raitiotie, Raide-Jokeri ja Kruunusillat-allianssi -hankkeissa

Teksti on alunperin julkaistu Kauppalehdessä 10.2.2020.