Tiedätkö luonnon hyvinvointivaikutukset? 5 vinkkiä lähiluonnon tankkaamiseen
Palvelut
Kun hanke tehdään allianssimallilla, innovaatioita syntyy helposti tuhatkaupalla
Tampereen raitiotien ja Lapin keskussairaalan laajennuksen allianssit ovat poikineet lukuisia innovaatioita, minkä lisäksi hankkeissa on aito tiimihenki, joka elää myös työajan ulkopuolella.
Rovaniemellä ja Tampereella on käynnissä kaksi hanketta, joilla ei ole päällisin puolin mitään tekemistä toistensa kanssa. Rovaniemelle rakentuu Lapin keskussairaalan laajennus, ja Tampereelle on kovaa vauhtia valmistumassa kauan odotettu Tampereen Ratikka. Hankkeiden eroista huolimatta niitä yhdistää yksi asia, josta on nopeasti tullut suurten rakennushankkeiden perusta: allianssi.
Suomen ensimmäinen allianssihanke, Lielahti–Kokemäki-ratahanke, valmistui vuonna 2015. Sen jälkeen allianssia on käytetty onnistuneesti useissa eri hankkeissa, kuten Suomenlinnan tunnelihankkeessa ja Tampereen rantatunnelissa. Tiivistetysti allianssimallissa on kyse siitä, että hankkeen osapuolet – tilaaja ja palveluntuottajat – luovat yhteisen organisaation, sopimuksen ja tavoitteet ja toimivat yhdessä tuumin kaikki riskit ja hyödyt jakaen.
”Allianssihankkeissa ei juuri riidellä. En tiedä yhtään tapausta, jossa allianssissa nousseita ongelmia olisi käsitelty oikeudessa asti. Rakennusalalla työskentelevät ovat kyllästyneet ristiriitoihin ja siksi alliansseihin onkin helppo rekrytoida ihmisiä, kun vastakkainasettelua ei ole”, YIT Liikenneinfran johtaja Aleksi Laine tiivistää.
Hyvän yhteishengen lisäksi alliansseissa kukoistavat innovaatiot, joita hankkeissa syntyy helposti tuhatkaupalla. Eduistaan huolimatta allianssi ei sovellu mihin tahansa hankkeeseen: allianssia käytetään isoissa ja kompleksisissa hankkeissa, joissa on paljon rajanpintoja ja epävarmuustekijöitä.
Tampereen raitiohankkeessa parhaat ideat palkitaan
Tampereen paraikaa valmistuva raitiotie rakennetaan kahdessa vaiheessa. Vuonna 2021 valmistuvassa ensimmäisessä osassa toteutetaan raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin eli yliopistollisen sairaalan alueelta Hatanpään valtatielle. Toisen osan suunnittelu on käynnissä ja rata on tavoitteena rakentaa Pyynikintorilta Lentävänniemeen vuosina 2021–2024.
Allianssin muodostavat tilaajaosapuoli Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajaosapuolet NRC Group Finland Oy, Sweco, YIT ja AFRY.
Tampereen Raitiotieallianssin tuotantopäällikkö Kari Simonen kertoo, että hankkeessa on jo nyt syntynyt suuri määrä innovaatioita.
”Tämän hetken luku on 930, joista on toteutettu 433 ja hyväksytty 192, jotka odottavat toteuttamista.”
Ideoita kerätään jatkuvasti talteen, ja paras idea – tai joskus kaksi – palkitaan kerran kuukaudessa. Viikon ideat jaetaan lisäksi kaikille allianssissa työskenteleville lähtevässä viikkotiedotteessa. Tampereen raitiotiehankkeessa palkinnoilla halutaan osoittaa samalla tukea paikallisille yrittäjille, joiden arkeen rakennushanke tuo poikkeuksia.
”Palkitsemme parhaiden ideoiden keksijät lahjakorteilla liikkeisiin, jotka ovat raitiotien reitin varrella.”
Simonen kertoo, että ideoita tulee kaikilta osaamisalueilta. Idea voi olla tekninen työkalu, jolla työ voidaan tehdä paremmin, tapa järjestää liikenne sujuvammin tai liittyä esimerkiksi tiedottamiseen. Palkinnon ovat saaneet muassa työ- ja menettelytapaa helpottava sapluuna sähkökaappiin meneville putkille ja metodi, joka helpottaa kitakansiston asentamista reunakivilinjaan.
Simosen mukaan ideoita syntyy, koska allianssihankkeessa päämäärä on kaikilla sama.
”Perinteisessä hankintamallissa ei päästä lähellekään näitä lukuja. Jos vaikkapa urakoitsija keksii perinteisessä hankkeessa rahaa säästävän idean, niin helposti seuraavaksi mietitään, että laskeekohan sen kertominen ja sitten soveltaminen urakkasummaa. Kiistaa voi tulla myös siitä, ovatko ideat ja innovaatiot sopimuksen mukaisia ja muuttavatko ne tilaajan alkuperäistä ajatusmallia.”
Allianssilla on myös paljon muita etuja. Simonen mainitsee jatkuvan oppimisen ja kehittymisen yli erilaisten rajojen. Tampereen raitiotieallianssin osapuolet myös viettävät vapaa-aikaa keskenään järjestämällä erilaisia aktiviteetteja saunailloista liikuntatapahtumiin. Näillä on suora yhteys yhteistyön sujuvuuteen, sillä tiimiyttämiseen panostaminen töissä ja vapaa-ajalla on yksi keskeinen osa allianssihankkeita.
Tavoitekustannuksen sujuva syntyminen ”oli kuin ihme”
Lapin keskussairaalan laajennushankkeessa peruskorjataan olemassa olevaa sairaalaa ja rakennetaan kaksi uudisrakennusta nykyisen sairaalan alueelle. Hanke kattaa uuden, 22 900 bruttoalan kuuman sairaalan, 3 800 bruttoalan saneerausosan ja 6 000 bruttoalan psykiatrian uudisrakennuksen.
Allianssiin kuuluvat tilaajaosapuoli Lapin sairaanhoitopiiri ja palveluntuottajana toimivan YIT:n lisäksi arkkitehtisuunnittelusta vastaava Verstas Arkkitehdit sekä erikoissuunnittelun KURU-ryhmä, johon kuuluvat Granlund, WSP Finland sekä L2 Paloturvallisuus. Talotekniikasta vastaa YIT:n kumppanina Are.
Projektinjohtaja Janne Keskinarkaus Lapin sairaanhoitopiiristä kertoo, että muun muassa leikkaussaleille, päivystykselle ja apteekille tarvittiin päivitetyt, toiminnan mahdollistavat tilat. Allianssimalli valittiin, koska rakentamisessa haluttiin varmistaa sairaalatoiminnan erityisvaatimukset hankkeen alusta loppuun saakka.
”Hanke on hyvin monimutkainen, ja olemmekin joutuneet suunnittelemaan matkan varrella sen sijaan, että olisi ollut alusta asti selkeä kuva ja tavoitteet. Allianssimalli on mahdollistanut tällaisen joustavan etenemisen”, Keskinarkaus sanoo.
Hanke on siirtynyt vastikään kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Keskinarkaus ja YIT:n hankekehityspäällikkö Janne Kananen kertovat, että yksi iso onnistuminen ja esimerkki allianssin voimasta oli tavoitekustannukseen pääseminen hyvässä yhteisymmärryksessä.
”Lähtökohdat tavoitekustannukseen pääsemiselle olivat haastavat. Yhteisesti hankkeen parhaaksi -periaatteella haetut ratkaisut johtivat kuitenkin hankkeen kannalta hyvään lopputulokseen ja tavoitekustannus saavutettiin. Ilman allianssin tuomaa innovointia ja yhteisiin tavoitteisiin pohjautuvaa ratkaisunhakuisuutta emme olisi saavuttaneet tavoitekustannusta.”
Allianssissa tavoitekustannuksen alittaminen tarkoittaa sitä, että jos sairaala tehdään tavoitetta halvemmalla, jaetaan yli jääneet varat kaikille osapuolille: sairaanhoitopiirille, urakoitsijalle ja suunnittelijoille. Vastaavasti jos hinta karkaa odotettua kalliimmaksi, siitä maksavat osansa jokainen osapuoli.
”Tilanne on kaikille joko win-win tai lose-lose, ja kun kaikilla on samat tavoitteet ja päämäärä, se ruokkii innovointia”, Kananen lisää.
Allianssihankkeissa panostetaan tiimiyttämiseen
Kanasen mukaan hankkeessa on jo nyt huomattu, kuinka tärkeää on, että on vain yksi johtoryhmä, joka tekee hanketta koskevat päätökset.
”Allianssin johtoryhmässä on edustus hankkeen kaikilta osapuolilta. Allianssinjohtoryhmän kaikkien päätösten tulee olla yksimielisiä, joten asioista keskustellaan niin kauan, että yhteinen näkemys syntyy. Tämä menettely pitää hankkeen päätöksenteon nopeana ja jouhevana.”
Perinteisissä malleissa puolestaan hankkeen kaikilla osapuolilla on omat tavoitteensa, joihin jokaisen päätökset pohjautuvat. Tämä voi joskus johtaa tilanteisiin, joissa näkemyseroista keskusteluun käytetään enemmän aikaa kuin kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämiseen.
Keskinarkauksen mukaan yhteen hiileen puhaltaminen näkyy erityisesti ongelmatilanteissa. Jos työmaalla ilmenee joku ongelma, käsiä ei nosteta ilmaan ja etsitä heti syyllistä muista osapuolista vaan aika ja tarmo käytetään ongelman ratkaisuun.
Tampereen raitiotien tai Ratikan tavoin Lapin keskussairaalahankkeessa on panostettu alusta asti tiimiyttämiseen. Keskinarkauksen mukaan kaikki lähtee siitä, että hankkeeseen saadaan mukaan sopivat henkilöt.
”Allianssi ei välttämättä sovi kaikenlaisille persoonille. Pitää olla avoin ja pystyä omaksumaan yhdessä tekemisen kulttuuri.”
”On tärkeää, että jokainen osaa kunnioittaa toisen ammattitaitoa ja osaamista ja hakemaan ratkaisuja keskustelemalla”, Kananen lisää.
Hankkeessa tiimit järjestävät kickoffeja, after workkeja ja yhteislenkkejä, ja joka kuukauden ensimmäinen maanantai tiimiydytään vapaamuotoisesti esimerkiksi dartsin tai keilaamisen parissa.
”Meillä tilaajalla on lisäksi joka viikko ’höpötunti’, joka on pitkä kahvitauko ilman agendaa. Osallistujat tuovat kahvia, pullaa ja suklaata. Yhdessä rennosti keskustelu auttaa tiimin rakentamisessa ja helpottaa asioiden hoitoa”, Kerkinarkaus sanoo.
Lapin keskussairaalan toteutusvaihe on vasta alussa, joten hankkeessa ei olla vielä päästy vauhtiin innovaatioiden kanssa. Keskinarkaus mainitsee, että innovointi on silti jo nyt tuottanut hyvää tulosta. Keskussairaalan vanhat väestönsuojat oli suunniteltu käytöstä poistettaviksi, jolloin ne olisi pitänyt korvata uusilla.
”Merkittävällä yksittäisellä suunnittelullisella innovaatiolla vanhat väestönsuojat pystyttiin jättämään käyttöön, jolloin uusien väestönsuojien tarve pieneni ratkaisevasti. Innovaatio toi useiden satojen tuhansien euron kustannussäästön tavoitekustannukseen.”
Lapin keskussairaalan laajennus, Rovaniemi
Innovaatiot keskeisiä Naantalin voimalaitoksen rakentamisessa
