Kaupungit kehittyvät osallistamalla ja keskustelemalla

Kaupungistuminen, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja olemassa olevan rakennuskannan ikääntyminen lisäävät tarvetta kestävälle kaupunkikehitykselle. Mutta miten kaupunkeja kehitetään Suomessa?

Mikä yhdistää Melbournea, Pariisia, Turkua ja Rovaniemeä? Kaupunkikehityksen periaatteet ovat samat niin maailman metropoleissa kuin pienemmissä kaupungeissa.

Kaupunkikehityshankkeiden tarkoituksena on uudistaa laajoja alue- tai kiinteistökokonaisuuksia. Tuoreita esimerkkejä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ovat esimerkiksi Bulevardikortteli Järvenpäässä, Fabriikin alue Turussa, Kiela Rovaniemellä sekä Niemenranta ja raitioliikennehanke Tampereella.

KK Kiela.jpg

Melbournen yliopiston kaupunkisuunnittelun professorin Kim Doveyn mukaan kaupunkikehityksen ytimessä ovat tiiviys, sekoittuneisuus ja saavutettavuus. YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen kertoo tämän ajattelun ohjaavan kaupunkikehitystä myös Suomessa.

Yhteiskuntarakenteen hajautuminen on pysähtynyt, ja nyt mennään kohti tiiviitä, sekoittuneita ympäristöjä, joissa saavutettavuutta mietitään erityisesti kävelijöiden, pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen kannalta. Ideaalitilanteessa suuri osa arjen elämästä tulisi mahtua kaupungissa 15 minuutin matkan sisälle.

– Tämä on hyvä kehityssuunta, sillä se tekee kaupungeista viihtyisämpiä ja se mahdollistaa erilaisten palveluiden synnyn, Kostiainen lisää.

KK NR3 Yleiskuva pohjoisesta uusi.jpg

Koko kaupunki kehittää

Kaupunkikehitys on keskeinen osa aluepolitiikkaa sekä Suomessa että EU-tasolla. Kaupunkikehityksessä huomioidaan niin elinkeinopolitiikan tarpeet kuin liikkumisen, asumisen ja rakentamisen asiat. Kaupunkikehitys on paitsi suunnittelua ja kaavoitusta, myös monialaista keskustelua kaupungin eri toimijoiden kesken hankkeiden tavoitteista ja mahdollisuuksista.

Käytännössä kaupunkikehitykseen osallistuvat kaupunki- ja liikennesuunnittelutoiminnot, rakennusalan edustajat, kiinteistökehittäjät ja -sijoittajat, kehitettävien alueiden asukkaat sekä kunnallispoliitikot, jotka sovittavat eri osapuolten näkemykset yhteen ja tekevät lopulliset päätökset kunnan- tai kaupunginvaltuustossa. 

KK Vaunukatu_Hämäräkuvat_korjattu_14.jpg

Kunnan tai kaupungin asukkaiden osallistaminen on nykyään arkipäivää. Kansalaisilla on hyvät osallistumismahdollisuudet, joita on myös opittu käyttämään. Osallistamalla saattaa syntyä uusia ajatuksia ja näkökulmia.

– Myös YIT:n kaltaiset toimijat haluavat kuulla loppukäyttäjien näkemyksiä ja hyödyntää kuluttajien käsityksiä suoraan omassa toiminnassaan, Kostiainen kertoo.

Rakennusyhtiöt aktiivisesti mukana ideoimassa ja kehittämässä

Kunnasta tai kaupungista riippuen alueen yritykset ja palveluntuottajat ovat kaupunkikehityksessä mukana eri tavoin. Rakennusyhtiöille järjestetään suunnittelukilpailuja, ja esimerkiksi Helsingissä rakennusyhtiöitä otetaan mukaan kaupunkikehitykseen kumppanuuskaavoituksen kautta.

Kuntalain mukaan kaikilla kunnan jäsenillä, myös maanomistajana toimivilla yrityksillä, on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä. Kostiaisen mukaan rakennusyhtiöt pyrkivät olemaan aloitteellisia kaupunkikehityksessä – ideoimaan aktiivisesti, kartoittamaan mahdollisuuksia parantaa kaupunkiympäristöä ja luomaan tietysti kiinnostavaa liiketoimintaa.

– Pyrimme olemaan mukana isoissa kokonaisuuksissa, kuten esimerkiksi Tripla Helsingissä ja Asemanseutu Tampereella, koska niissä voidaan vaikuttaa myönteisesti kaupunkiympäristön kehittymiseen ja sitä kautta parantaa kaupunkien vetovoimaa.

KK Medium PowerPoint_TampereenRatikka_tre_photo_Pasi_Tiitola.jpg

Rakennusyhtiöiden rooli on myös löytää sellaisia kehityskohteita, joita ei ole ennen huomattu. Hyvä esimerkki proaktiivisesta ideoinnista on Turusta Pansio-Pernon alueesta tehty suunnitelma, jonka YIT teki Pansio-Pernon alueen integroinnista Turun keskustaan: miten sitä kehitettäisiin ja täydennysrakennettaisiin, miten liikkuminen ja palvelut saataisiin toimimaan paremmin ja miten merenrannan joutomaat hyödynnettäisiin.

Kostiaisen mukaan koronapandemia ei pysäytä kaupungistumista vaan kaupunkien kehityskulku jatkuu.

– Kaupunkien pitää olla entistä kiinnostavampia ja vetovoimaisempia. Myös ympäristön laatu on yhä tärkeämmässä roolissa, joten kaupungin viheralueita ja rakennettuja alueita täytyy miettiä kokonaisuutena.

 

Lue lisää YIT:n kaupunkikehityksestä

Näin kaupunkeja kehitetään eri puolilla Suomea