Kaupunki ei ole koskaan valmis

Moni havahtuu rakennushankkeeseen vasta, kun maisemaan ilmestyy työmaa-aita ja kaivinkoneet aloittavat työnsä. Rakentamista edeltää kuitenkin mittava, usein jo vuosia kestänyt suunnittelutyö.

Kun elokuussa 2021 liikennöinnin aloittanut Tampereen Ratikka lipuu pitkin Hämeenkatua, unohtuu helposti, että suunnittelusta valmiisiin kiskoihin ehti kulua liki vuosikymmen. Joulukuussa 2011 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi alustavan yleissuunnitelman, jonka pohjalta tehtiin jatkosuunnittelu. Vuonna 2017 alkoi lopulta raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentaminen sekä valtava infrahanke kaupungin pääkatujen alla kulkeville vesijohdoille, viemäreille ja kaapeleille.

“Tämä ei ole ollut pelkästään ratikkahanke, vaan kaikki kadut, joilla ratikka kulkee, piti uudistaa”, kertoo Tampereen raitiotiehankkeen tuotantopäällikkö Kari Simonen YIT:ltä.

Tampereen raitiotien ensimmäinen vaihe on jaettu allianssisopimuksessa kahteen toteutusvaiheeseen, joista ensimmäinen on nyt käyttöönotettu ja toisen arvioidaan valmistuvan vuonna 2024. Kaupungin tavoitteena on jatkaa raitiotien rakentamista Koilliskeskuksen ja Pirkkalan suuntaan vuonna 2025. Myös tämän jälkeen tulevat laajennukset raitiotiehen on aikataulutettu. Näin ollen Tampereen raitiotie tulisi olemaan täysin valmis vasta vuosikymmenten kuluttua suunnittelun aloittamisesta.

Kaavakehityspäällikkö, arkkitehti Linda Wiksten YIT:ltä korostaa, että rakennuspäätökset ovat isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkällä aikajänteellä. Sen vuoksi myös hankkeet ja niiden suunnittelu kestävät pitkään.

“Rakennetun ympäristön ja sen rakennusten on tarkoitus kestää vähintään 100 vuotta tai kauemmin. Siinä perspektiivissä muutama vuosi hankkeen edistämistä ei ole kovin pitkä aika”, Wiksten lisää.

YIT TampereenRatikka.jpg
Tampereen ratikka

Kaupunkikehitys ei ole pelkkää kaavoittamista

Suomessa kaikkea maankäyttöä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Siihen perustuu myös nykyinen kaavoitusjärjestelmä, jossa yleispiirteiset kaavatasot ohjaavat tarkempia kaavatasoja. Lopulliset päätökset tehdään kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa.

“Näin varmistetaan, että maankäytön suunnittelu on järkevää ja strategisesti oikeansuuntaista”, Wiksten kertoo.

Vaikka kaavoitus on tärkeä työkalu kaupunkisuunnittelussa, kaupunkikehitys on kuitenkin myös paljon muuta. Se on yhdistelmä kaupunkisuunnittelua, maa- ja elinkeinopolitiikkaa, hankekehittämistä sekä investointien, rakentamisen, hallinnoinnin ja omistamisen suunnittelua.

“Näen kaupunkikehityksen jatkuvana isona prosessina – kaupunki ei ole koskaan valmis, vaan se muuttuu koko ajan”, sanoo Aija Staffans, arkkitehti ja Senior Research Fellow Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta.

Staffansin mukaan kaupunkikehittämistä voidaan tarkastella myös erillisinä hankkeina. Pitkän aikavälin kehitys rakentuu todellisuudessa näistä hankkeista.

“Meidän elinympäristössämme pyörii jatkuvasti lukematon määrä erilaisia kaupunkikehittämisen prosesseja. Hankkeita suunnitellaan ja osa niistä toteutuu. Kaupunkia myös ylläpidetään, kehitystä seurataan ja toivottavasti siitä myös opitaan.”

YIT kaupunkikehitys.jpg
Atlantinsilta

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Tampereen raitiotien kaltainen infrahanke on tyypillinen esimerkki pitkään kestävästä hankkeesta, joka on suunnitelmissa ja piirustuspöydillä jopa vuosikymmeniä ennen toteutumista. Tampereen asema muuttovoittajana on jatkunut jo pitkään, minkä vuoksi kaupunkikehitystä on pitänyt tehdä pitkälle tulevaisuuteen.

“Tampereelle on muuttanut viimeiset sata vuotta joka vuosi keskimäärin 3 000 uutta asukasta. Uudet asukkaat tarvitsevat tietyn määrän uusia asuntoja. Tampereen alustava yleissuunnitelma on lähtenyt ajatuksesta, miten kaupunki laajenee ja millaisia liikennemuotoja ja asuinalueita tänne tarvitaan siinä vaiheessa, kun väkimäärä kasvaa”, Simonen kertoo.

Rakennushankkeiden aikajänne on pitkä, sillä niiden toteuttaminen vaatii paljon suunnittelua, selvityksiä ja vaikutusten arviointia sekä vanhojen selvitysten läpikäyntiä. Ennen varsinaista rakentamista tarvitaan myös paljon esityötä, kuten esimerkiksi maanomistusten ja rakennuslupien hankkimista, pohjatutkimusta, vanhojen rakennusten purkamista, maaperän muokkaamista sekä puuttuvan infran rakentamista.

YIT Tampere Ratikka.jpg
Tampereen ratikka

Kaupunkeja rakennetaan yhdessä

Vaikka lopulliset kaavoitus- ja rakentamispäätökset tehdään kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa, kaupunkien suunnittelussa on aina mukana valtava määrä niin yksityisiä kuin julkisia toimijoita, asukkaita, maanomistajia sekä monia muita tahoja. Staffans näkee kaupunkikehittämisen erilaisten intressien kohtauskenttänä.

“Eri julkisten ja yksityisten toimijoiden mukana tulee erilaisia arvoja, poliittisia linjauksia sekä taloudellisia, suojelullisia ja muita intressejä”, Staffans kertoo.

Wikstenin mukaan usein ajatellaan, että rakennusliikkeet tai virkamiehet päättävät rakentamisesta, vaikka todellisuudessa valta on vaaleilla äänestetyillä poliitikoilla. Yksi tehokkaimmista keinoista päästä vaikuttamaan kaupunkikehitykseen onkin äänestäminen.

“Vaikka kunnilla ja kaupungeilla on kaavoitusmonopoli, ne eivät voi tehdä kehittämistä yksin, vaan yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa”, Wiksten muistuttaa.

YIT kaupunkikehitys city development.jpg
Tripla. 

Missä vaiheessa voi vaikuttaa?

Tampereen Ratikan suunnitteluvaiheessa niin eri käyttäjäryhmät kuin pelastuslaitos, joukkoliikenne ja kadunvarsien kiinteistötkin tulivat kuulluiksi, ja eri tahojen tarpeet pyrittiin sovittamaan yhteen. Simonen kertoo, että töiden alkaessa järjestettiin vielä kaduittain tilaisuudet, joissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella.

Yhteistyön ja osallistumisen elementit on määritelty jo kaupunkisuunnitteluprosessiin. Kaavoituksessa kaikilla eri kaavatasoilla on ainakin yksi kommentointiaika, jolloin myös asukkaat voivat jättää mielipiteensä. Usein vaikuttamisen mahdollisuuksia on useampiakin suunnittelun edetessä.

“Kaavoitus alkaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, joka on ensimmäinen mahdollisuus vaikuttaa. Toinen mahdollisuus vaikuttaa on yleensä ennen kuin kaava siirtyy valtuustoon. Päättäjät saavat tietoonsa kaiken asukkailta virallisia reittejä pitkin tulleen palautteen. Lisäksi useimmista hankkeista järjestetään tilaisuuksia, joissa pääsee tapaamaan kaavan valmistelijoita ja suunnittelijoita, kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan heidän kanssaan suoraan”, Wiksten kertoo.

YIT kestävä kaupunki.jpg
Helsingin Konepaja.

Usein halu vaikuttaa herää vasta, kun rakentaminen on jo alkanut, ja silloin ollaan jo myöhässä. Wikstenin mukaan ongelma on siinä, että päätöksenteko tapahtuu jo aiemmin, jolloin vaikuttamassa pitäisi olla jo kaavoituksen aikana.

“Asemakaavoitusvaihe on yleensä hyvä paikka vaikuttaa, mutta joskus sekin on myöhäinen ajankohta, jos isoja linjoja on vedetty jo yleiskaavassa, jossa katsotaan kymmeniä vuosia eteenpäin.”

Tampereen raitiotiehankkeessa suunnitteluprosessiin kuuluvan yhteistyön ja osallistumisen lisäksi kaupunkilaiset ovat saaneet vaikuttaa myös muilla tavoin. Esimerkiksi raitiovaunun punainen väri on valittu äänestyksellä. Tampereen Ratikan vuorovaikutus on ollut hyvin runsasta ja sillä on ollut hyvät seuraukset.

“Esimerkiksi kivijalkakauppiaiden kanssa neuvoteltiin hyvin paljon siitä, miten kauppa järjestyy  rakennustyön aikana. Nyt kun remontti on valmis, palaute on ollut positiivista” Simonen kertoo.

Kaupunkilainen – näin selvität, miten lähiympäristösi tulee muuttumaan

Miten kaupungit vastaavat moninaisiin liikkumisen tarpeisiin?

Miten kaupunkeja kehitetään Suomessa?