9.10.2020
  • Article section

Kaupungit nousevat raiteille

Samaan aikaan, kun pääkaupunkiseudulla ja Tampereella rakennetaan kiivaasti uusia ratikkalinjoja, raideyhteyksien mahdollisuudet ovat nousseet keskusteluun monella muullakin paikkakunnalla. Raideliikenteen uuden tulemisen taustalla ovat ennen kaikkea kestävän kehityksen sekä tiiviimmän kaupunkirakenteen vaatimukset.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että kaupungit panostavat 2020-luvulla yhä vahvemmin raideliikenteeseen. Suomessa raitioteiden uuden tulemisen tienraivaajana toiminut Tampereen Ratikka on jo koeajossa ja aloittaa liikennöinnin elokuussa 2021. Pääkaupunkiseudulla etenevät Raide-Jokeri sekä Kruunusiltojen raitiotieallianssi, ja suunnitteilla on myös Kalasataman raitiotieyhteys. HKL:ssä tehtiin mittava investointisuunnitelma ennen koronaa, jonka mukaan se sijoittaa kuluvan vuosikymmenen aikana 1,8 miljardia euroa pääasiassa ratahankkeisiin. Koronaepidemian lasku tulee kuitenkin vähentämään tätä summaa.

Miksi erilaiset raitiotie- ja raidehankkeet ovat kuitenkin myötätuulessa? YIT:n rata- ja raiderakentamisen yksikönjohtajan Antti Korhosen mukaan niiden suosiota nostavat toimialaan liittyvät globaalit megatrendit.

”Erilaiset kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset, kaupungistuminen sekä ylipäänsä demografiset muutokset ovat lisänneet kaupunkien kiinnostusta raideratkaisuihin. Jo yksinomaan ympäristöasiat ovat valtavan iso draiveri. Muutos lähtee joko kaupunkien omasta tai pakotetusta halusta vähähiilisyyteen, mikä näkyy myös tukipolitiikassa. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on asetettu poliittisella tasolla tavoitteeksi sekä kansallisesti että EU-tasolla. Siksi tukirahoja panostetaan joukkoliikennehankkeisiin – ja erityisesti kiskoliikenteeseen”, Korhonen sanoo.

Raideliikenteen ympäristövaikutukset näkyvät suoraan kaupunkilaisten arjessa. Paikallispäästöjä kertyy oleellisesti vähemmän kuin auto- ja bussiliikenteessä. Vaikka ratikat, junat ja metrotkin nostattavat katupölyä, ne eivät tarvitse tienpintaa kuluttavia nastarenkaita. Myös melutasot ovat alhaisemmat.

YIT kruunusillat allianssi Korkeasaari.jpg

Kaupungistuminen tuo raiteet tullessaan

Kaupungistuminen on toinen megatrendi, joka lisää kiskojen suosiota. Tiivistyvät kaupunkikeskustat edellyttävät yhä tehokkaampia joukkoliikenneyhteyksiä.

”Raideyhteyksiä kannattaa rakentaa, kun kaupungissa on riittävän tiivistä ja riittäviä väestökeskittymiä. Junaliikenteestä puhuttaessa iso vaikuttaja meillä Suomessa on suurten kaupunkien kolmio Helsinki-Tampere-Turku. Ja itärata siihen vielä päälle. Kun nopeita yhteyksiä suunnitellaan ja rakennetaan, on yleensä tavoitteena, että kaupunkeihin pystytään kulkemaan yhä kauempaa samassa matka-ajassa”, Korhonen kertoo.

Monilla seuduilla kehityssuunnitelmiin liittyy Korhosen mukaan myös kaupunkijunayhteyksiä. Kaupunkijuna voi tarjota vähän pienemmällekin paikkakunnalle yhteyden esimerkiksi tulevan suurnopeusjunan pysäkille.

”Raitiotiehankkeet ovat sitten ihan oma lukunsa. Riittävä väentiheys on aika oleellinen tekijä, kun puhutaan siitä, minne ratikka sopii. Suomessa se tarkoittaa varsinkin pääkaupunkiseutua. Helsingissä Kalasataman raitiotieyhteys onkin jo kilpailutettu. Myös läntiseen kantakaupunkiin ja Malmin lentoaseman suuntaan on suunniteltu uutta Viima-pikaraitiotietä. Lisäksi Espoo ja Vantaa käyvät omia raitiotiehen liittyviä sisäisiä keskustelujaan.”

YIT PK raidehankkeet.jpg

Raideliikenne sopii tiiviiseen kaupunkirakenteeseen

Korhosen arvio väentiheyden merkityksestä saa vahvistusta akateemisesta tutkimuksesta. Syksyllä 2019 YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt –tapahtumassa puhunut liikennesuunnittelun professori Jeff Kenworthy on kansainvälisten vertailututkimusten perusteella havainnut, että kaupungin joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat hyvät, kun asukkaita on hehtaarilla vähintään 35. Suomessa pääkaupunkiseutu on väestötiheydeltään lähellä tätä kynnystä.

Kaupunkisuunnittelun professori Kim Dovey on puolestaan pitänyt tavoitteena 20 minuutin kaupunkia, jossa kaikki tärkeät ja tarvittavat asiat pitäisi voida saavuttaa tuossa ajassa. Ainakin suuremmilta kaupungeilta tämä edellyttää tiivistä rakennetta ja hyvin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää.

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaavan johtajan Juha Kostiaisen mielestä liikennejärjestelmät tarjoavat esimerkin siitä, miten kaupunkien aikaisemmin tekemät valinnat rajaavat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Aikoinaan valittu henkilöautoiluun perustuva lähestymistapa on tuottanut moniin kaupunkeihin hajautuneen yhdyskuntarakenteen.

”Ei autoilu Suomesta minnekään katoa, mutta kaupunkien tiivistyessä paine joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen kuitenkin kasvaa. Muuten tarvitaan lisää katutilaa liikenteelle”, Kostiainen muistuttaa blogissaan.

Jeff Kenworthy on tutkimustensa kautta löytänyt monia syitä suosia nimenomaan raiteilla kulkevaa joukkoliikennettä. Tulokset kertovat, että vahvan raideliikenteen kaupungeissa on muun muassa vähiten liikennekuolemia, nopein joukkoliikennejärjestelmä ja suurin joukkoliikenteen käyttöaste.

YIT Raide-Jokeri raiteet Espoo.jpg

Raideyhteydet lisäävät kaupungin vetovoimaa

Tampereella uusi ratikkayhteys on saatu jo melkein valmiiksi, ja samalla rakentamisvaiheen kriittiset äänenpainot ovat kadonneet lähes kokonaan yleisestä keskustelusta. Siellä on tehty myös alueellinen suunnitelma, johon kuuluu kolme uutta ratikkalinjaa.

”Kaupunkilaiset saavat ratikasta suurimman hyödyn, kun linjaverkosto on kattava ja vilkas. Jossain määrin raideliikenteen kannatusta lisäävät myös ihmisten ajattelutapojen muutokset. Korona-aika pitää ihmiset tiiviimmin kodeissaan, mutta pidemmällä aikavälillä monet kaupunkilaiset näyttävät yhä useammin valitsevan asuinpaikkansa osin sillä perusteella, että sieltä pääsee helposti ja nopeasti liikkumaan ilman omaa autoa. Ja jotain kertoo sekin, että esimerkiksi Helsingissä vähemmistö 18-vuotiaista ajaa nykyisin ajokortin”, YIT:n infraprojektien johtaja Harri Kailasalo pohtii.

Kaupungit suosivat raideyhteyksien rakentamisessa etenkin sellaisia kohteita, joissa merkittävä osa hankkeen taloudellisista hyödyistä tulee kiinteistöjen arvonnousun ja kaupunkikehityspotentiaalin kautta. Monessa kohteessa lasketaan tarkasti, kuinka paljon raiderakentaminen tuo kiinteistökehityksen kautta arvonnousua tietylle alueelle.

”Jatkossa menestyvät kasvualueillakin parhaiten ne paikat, jotka ovat houkuttelevien matkaketjujen sisällä. Ne kunnat ja seutukunnat, jotka investoivat raideliikenteeseen, vetävät ihmisiä paremmin puoleensa. Voikin perustellusti väittää, että liikenteen näkökulmasta kiskoyhteydet ovat kasvun moottori.”

Tampereen_Ratikka_photo_Pasi_Tiitola.jpg

Ratahanke onnistuu, kun tavoitteet ovat yhteiset

YIT on tällä hetkellä mukana monessa eri raidehankkeessa. Miksi juuri YIT?

Ratojen rakentaminen ja allianssimalliset hankkeet sopivat YIT:lle erityisen hyvin, koska niissä tarvitaan hyvin laaja-alaisesti meidän osaamiseemme liittyviä asioita. Varikkorakentaminen on meille tuttua, ja raidehankkeet yleisestikin ovat aika tyypillistä infran rakentamista. Suuri merkitys on erilaisilla putkisiirroilla, uusien yhteyksien rakentamisella, katutekniikalla ja siltatekniikalla. Ne vaativat periaatteessa ihan samanlaista osaamista riippumatta siitä, mikä kulkuväline siihen päälle tulee”, YIT:n kallio- ja erikoisrakentamisen johtaja Aleksi Laine sanoo.

Hänen mielestään allianssi on raidehankkeille paras toteutusmalli, koska laajat ratahankkeet ovat toteutusympäristönsä vuoksi monimutkaisia. Niissä on paljon rajapintoja ja epävarmuuksia.

”Toki allianssihankkeissa tulee yhtä paljon haasteita vastaan kuin muillakin malleilla toteutettaessa. Parasta allianssissa onkin se, että malli luo yhteiset tavoitteet tilaajalle, suunnittelijalle ja rakentajalle. Allianssissa ei juuri riidellä, vaan haasteetkin ratkaistaan yhdessä. Riitelyn väheneminen puolestaan säästää selvää rahaa myös veronmaksajille.”

Raiderakentaminen
Allianssi hankkeen toteutusmuotona
Lataa opas hankemalleista

Sulje
Lähetetään...