Tiedätkö luonnon hyvinvointivaikutukset? 5 vinkkiä lähiluonnon tankkaamiseen
Palvelut
YIT:n siltarakentajat kehittävät pääkaupungin tulevaisuutta ja infraa
Kruunusillat-hankkeessa rakennetaan paljon enemmän kuin siltoja ja raitiotie. Siinä luodaan uutta kaupunkirakennetta ja varaudutaan Helsingin väkimäärän kasvuun.
Pyöräilyaika puolittuu ja matka-aika lyhenee julkisilla 10 minuuttia Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan. Muun muassa tällaisia vaikutuksia on Kruunusillat-hankkeella, joka luo Helsinkiin uusia kaupunkirakenteita.
Näkyvimpiä osia hankkeesta ovat sillat. Raitiotieyhteyttä varten rakennetaan varsinaiset Kruunusillat, joita on kolme: Merihaansilta Hakaniemestä Kalasatamaan, Finkensilta Kalasatamasta Korkeasaareen sekä Kruunuvuorensilta Korkeasaaresta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan.
Tämän lisäksi Kruunusillat-allianssi rakentaa Hakaniemeen kaksi muutakin siltaa. Siltavuorensalmen ylittävä, 60-luvulla rakennettu Hakaniemensilta on huonokuntoinen ja se uusitaan. Myös Merihaan kupeessa sijaitseva, jalankulkua ja pyöräilyä palveleva Näkinsilta joudutaan alueen liikenteellisten muutosten takia rakentamaan uusiksi.
Pääkaupungissa ennustetaan olevan 870 000 asukasta vuoteen 2060 mennessä. Vuoden 2022 kesäkuussa helsinkiläisiä oli 658 864. Kruunusillat-hanke vastaa tähän kasvuhaasteeseen edistämällä kestävää liikkumista ja rakentamalla kaupungin infraa uusia asuinalueita ja rakennuksia varten.
Helsingin kaupunki toteuttaa Kruunusillat-hankkeen kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren esirakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Sen urakoitsijoina toimii YIT:n ja Kreaten työyhteenliittymä.
Yhteyden muu rakentaminen tehdään allianssimallilla. YIT:n lisäksi allianssiin kuuluvat Helsingin kaupunki, NRC Group Finland Oy, Ramboll, Sweco ja Sitowise.
Kruunusillat-hanke on taito- ja kaupunkirakentamisen työnäyte
Kruunusillat-hanke on paljon muutakin kuin siltoja ja raitiotietä. Se on YIT:n taito- ja kaupunkirakentamisen merkittävä työnäyte. Hakaniemen uusi silta esimerkiksi muuttaa katulinjauksia. Rantaviivaa siirtyy, jotta alueelle voidaan tulevaisuudessa perustaa uusia tontteja. YIT:ltä hankeen silta- ja vesirakentamisen projektipäällikkönä toimii Jani Kiili. Urakka on laajuudessaan ja vaativuudessaan ainutlaatuinen Suomen mittapuussa.
”Hakaniemessä työskennellään meriveden alla. Työbetonikin on 5,4 metriä meriveden pinnan alapuolella”, Kiili kertoo.
Maaperästä johtuen alueelle joudutaan katujen perustuksia varten rakentamaan niin sanottu paalulaatta, joita rakennetaan useita. Se on paalujen varaan rakennettu betonilaatta. Näin kadut voidaan tukea peruskallioon, vaikka välissä olisi paksukin kerros esimerkiksi savea. Alueella on myös paljon kunnallistekniikkaa, joka pitää siirtää pois raitiotien alta. Työt siis aiheuttavat runsaasti viemärien, vesijohtojen, kaasuputkien sekä sähkö- ja tietoliikennekaapelien siirtoja. Myös rakennusympäristö on haastava.
”Sörnäisten rantatiellä kulkee 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja lisäksi on paljon pyöräilijöitä, joita pitää huomioida.”
Vaativaa siltarakentamista
Meren lisäksi Hakaniemensillan muotokieli tuo haasteita rakentamiseen. Silta kaartuu samaan aikaan kahteen suuntaan: kupera silta kaartuu myös vaakatasossa. Kaupungin kaava myös määritteli sillan arkkitehtuurisen muodon. Tuleva silta onkin selkeästi edeltäjäänsä matalampi.
Jalankulkua ja pyöräilyä palveleva Näkinsilta uudistetaan samassa yhteydessä. Se rakennetaan samaan kohtaan kuin edeltäjänsä, mutta sillan alituskorkeus muuttuu. Hämeentien remontin yhteydessä raskas liikenne siirtyi Sörnäisten rantatielle, mikä määrittää uuden alituskorkeuden. Kaavaan määrätty pelastustie tulevalle kiinteistölle Hakaniemenrantaan täytyy myös huomioida.
”Ennen kuin pääsemme siltarakentamiseen, paikalla rakennetaan pumppaamo Kruununhaan suunnasta tulevia jäte- ja hulevesiä varten. Pumppaamo toimii samalla sillan maatukena.”
Teknisesti vaativa vaihe kestää suunnilleen yhtä kauan kuin varsinainen sillanrakennus.
Merihaansilta rakennetaan peruslaattasiltana.
”Se on matala, pinnatukinen silta. Jäiden vuoksi osa tuista on jäykkiä. Pinnan alle jäävistä paalukkoperustuksista jää näkyviin pinnatukien kaltaiset pilarit.”
Sillan toinen erikoisuus on Sompasaaren päähän Nihtiin tuleva teräksinen nosto-osa. Silta pitää pystyä avaamaan Hanasaaren suuntaan. Ohituskohdassa syvyys on 3,5 metriä ja leveys 11 metriä.
Rakentamisessa on muutenkin huomioitu Hanasaaren rakentaminen. Tulevassa liitoskohdassa on varaus liikennevaloille ja suojatielle, jos silta tulevaisuudessa haarautuu Hanasaareen.
Finkensiltaa pitkin Korkeasaaren kautta Kruunuvuorensillalle
Sompasaaresta matka jatkuu Finkensiltaa pitkin Korkeasaareen. Finkensilta on niin kutsuttu jatkuva jännitetty betoninen palkkisilta. Siinä on kuusi välitukea eli pilaria. Pituutta sillalla on 300 metriä ja myös siellä kulkevat vain raitiovaunut, jalankulku ja pyöräily.
Hankkeen näyttävin maamerkki Kruunuvuorensilta kulkee Kruunuvuorenselän ylitse ja yhdistää Korkeasaaren ja Laajasalon Kruunuvuorenrannassa. Betonikantinen liittorakenteinen vinoköysi- ja palkkisilta on noin 1,2 kilometriä pitkä.
”Kruunuvuorensilta on Suomen pisin silta. Maailmallakaan ei ole tehty näin isoa siltaa, joka on tarkoitettu vain kävelylle, pyöräilylle ja raitiovaunuille”, YIT:n projektipäällikkö Jarno Ylönen kertoo.
Suuri ja pitkä silta vaatii paljon vedenalaista rakentamista.
”Kruunuvuorensillan välitukien anturat ovat todella suuria. Ne tehdään kuivatyönä kasuuneissa, jotka vastaavat kokoluokassaan omakotitaloa. Välitukien pilareiden paalut ovat pisimmillään yli 30 metriä pitkiä. Näin välituen korkeudeksi tulee anturan ja pilarin kanssa jopa 48 metriä”, Ylönen kuvaa.
Sillan keskikohta perustetaan kalliovaraisesti, muiden välituet ovat paaluperusteisia.
Sekä Kiili että Ylönen myöntävät, että käsillä on mittakaavassaan ainutlaatuinen hanke.
”Onhan tämä sellainen kerran elämässä -projekti. Ollaan rakentamassa kaupungin maamerkkejä ja merkittävää infraa pitkälle tulevaisuuteen”, Kiili summaa.
