13.1.2020
  • Työ

Sujuvaa arkea Parkanon koulukampuksella

Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna otettiin käyttöön Parkanossa syksyllä 2019. Elinkaarimallilla rakennettu mittava hanke on ollut mielenkiintoinen matka niin suunnittelijoille kuin toteuttajille sekä uusien tilojen käyttäjillekin. Siirtyminen luokkahuonemallista muuntojoustaviin oppimisympäristöihin edellyttää myös uusia työtapoja.

Kun Parkano suunnitteli koulutoimensa tulevaisuutta, ajatuksena oli ensin pienempi hanke. Kouluja kuitenkin päätettiin yhdistää ja hankkeesta kasvoi riittävän suuri, jotta se voitiin toteuttaa elinkaarimallilla. Kampuksella toimivat nyt kaikki luokka-asteet; ala- ja yläkoulu ja lukio sekä esikoulu, lisäksi tiloja hyödyntää kansalaisopisto. Oppilaita on noin 700, henkilökuntaa noin sata. Mutta tilojen käyttö ei rajoitu vain opetukseen, vaan ne palvelevat kaikkia kuntalaisia.

Miten päädyitte valitsemaan elinkaarimallin, Parkanon kaupungin tekninen johtaja Jarmo Kyösti?
Vahvin ajurimme oli se, että halusimme kokeilla uutta toteutusmuotoa, jossa – sisäilmaongelmiin tuskastuneina – halusimme hakea tekijöiltä ja rakentajalta vastuuta entistä voimakkaammin. Halusimme entistä pidempään kestävän rakennusjäljen.

Mitä toimintoja kampukselle haluttiin sisällyttää?
Tavoite oli, ettei rakennus olisi vain koulu, joka on iltaisin ja viikonloppuisin tyhjillään, vaan tiloille haettiin monipuolista käyttöä.

Millaista muuta käyttöä tiloille toivottiin ja onko siinä onnistuttu?
Halusimme liikuntatilaa ja kulttuuria palvelevia toimivia ja laadukkaita tiloja. Opetustoiminnan lisäksi tärkeä rooli on liikuntasalitiloilla, jotka ovat hyvin aktiivisessa käytössä, samoin 300-paikkaisella auditoriolla, joka on paikkakunnan ainoa laatuaan ja palvelee monenlaisia esittämis- ja opetustarpeita. Voin sanoa, että tavoitteessa on onnistuttu erinomaisesti.

Millaisena koitte elinkaarihankkeen hankintamenettelyn neuvotteluvaiheineen?
Se koettiin erittäin hyvänä: saimme olla tiiviisti mukana jo suunnittelussa, mikä olikin tiivis rupeama valmiiseen tarjouspyyntöön asti. Hankinnan loppuvaiheessa neuvottelimme kolmen tarjoajan kanssa ja päädyimme jatkamaan työtä YIT:n kanssa. Apuna meillä oli Inspira, jonka väki on äärimmäisen ammattitaitoista.

Miten kaupungin ja YIT:n välinen yhteistyö toimi hankkeen suunnitteluvaiheessa?
Vuorovaikutus oli toimivaa. Hankkeeseen valjastettu organisaatio oli asiantunteva ja homma soljui eteenpäin sujuvasti, mihinkään ei jääty junnaamaan. Myös kaupungin puolelta henkilöt olivat sitoutuneita ja osaavia.

Entä miten yhteistyö YIT:n kanssa toimi rakentamisen aikana? Mitä kehitettävää vaiheessa näkisitte?
Yhteistyö ja tiedonkulku oli hyvin avointa ja hanketta eteenpäin vievää. Yhteistä tavoitetta kohti mentiin, ja saimme koko ajan tietoa etenemisestä. Näen isojen organisaatioiden, kuten YIT:n, vahvuutena sen, että laatujärjestelmä on viety riittävän pitkälle, mikä näkyy asiakkaalle sujuvuutena. Kun haasteita ilmeni, saimme hyvin nopeasti apua. Aikataulun merkitys korostuu, etenkin hankkeen loppupäässä! Pitää ymmärtää aloittaa riittävän aikaisin.

Miten tilojen käyttöönotto sujui?
Kohtuullisen hyvin: siihenkin voisi varata enemmän aikaa. Tavoitteemme oli saada tilat valmiiksi toukokuun 2018 loppuun mennessä, mutta käytännössä se tapahtui kuukautta myöhemmin. Totesimme, että käyttöönottokuntoon laittoon, kuten kalustukseen ja tekniikan asentamiseen, suunniteltu kaksi kuukautta on liian lyhyt aika; siihen tulisi varata kolmesta jopa kuuteen kuukautta. Mutta urakkasopimuksen mukainen aikataulu pystyttiin pitämään.

Vastaavatko lopputulema ja tilat alkuperäisiä tavoitteita?
Kyllä, vastaavat erittäin hyvin: tilat ovat sitä mitä haluttiin. Myös urakkahinta piti äärimmäisen hyvin. Lisätöitä tarvittiin marginaalisen vähän. Jos elinkaarihankkeet sujuvat aina näin, voin lämpimästi suositella! Korostan sitä, että mitä paremmin tarjouspyyntö on tehty, sitä paremmin kustannusraami pitää. Ylläpitovaihe on myös lähtenyt hyvin käyntiin.

Jos nyt aloittaisitte vastaavan hankkeen, mitä tekisitte toisin?
Ottaisin hieman enemmän aikaa neuvotteluvaiheeseen, tiukka aikataulu luo haasteita. Kun hanke oli ensimmäinen laatuaan meille, emme tarkasti tienneet, miten paljon siihen tulisi varata aikaa.

Asiakkaan puolella käyttäjien laaja osallistaminen pitäisi tehdä ennen hankkeen alkua. Ylipäänsä etukäteisvalmistelu tulee tehdä huolella.

Lopputuloksena meillä on muuntojoustava oppimisympäristö, kuten pitikin. Meillä on melko paljon oppilaita neliömäärään nähden, mutta väen vähentyessä tilanne muuttuu. Toistaiseksi hieman haetaan ja hienosäädetään tilojen tehokkainta mahdollista käyttöä. Vaatii oman aikansa, että toiminta vakiintuu. 

Tämän vahvistaa sivistysjohtaja Jenni Alppi, joka kertoo, että tilat edellyttävät myös opettajilta uudenlaista työtapaa, jossa opetus pitää kyetä siirtämään tarvittaessa tilasta toiseen. Ulkopuolinen käyttö on järjestetty palkkaamalla kaupungille palvelukoordinaattori, joka organisoi tilojen ilta- ja viikonloppukäyttöä. Alppi näkee tämän tarpeellisena ratkaisuna paitsi monipuolisen käyttötavoitteen kannalta myös siksi, että tiloissa on korkealaatuista tekniikkaa, jota asiantuntevan henkilön on pystyttävä perehdyttämään ulkopuolisille käyttäjille.

Alppi sanoo, että Liikuntatiloja käyttävät paikalliset urheiluseurat – salibandy on Parkanon vahva laji -, auditoriota muun muassa kuorot ja orkesterit konsertteihin sekä yritykset ja yhdistykset seminaareihin ja muihin tapahtumiinsa. Opetuskäytöstä Alppi kehotti kysymään suoraan paikan päältä, ja niin tehtiin.

Miten käyttäjät ovat ottaneet uudet tilat vastaan, rehtori Jenni Annala?
Tilat ovat toimineet erittäin hyvin, mutta pientä hiomista on koko ajan. Koska siirryimme perinteisestä mallista uudenlaiseen opiskeluun, opettajat joutuvat hakemaan omalle työlleen uutta toimintamallia. Erityisen suuri muutos on luokanopettajille, jotka perinteisen luokkamallin sijaan työskentelevät nyt solumallilla, mutta myös aineenopettajille, joilla on usein oma tila, on tullut uutta.

Mitä käytön hiominen käytännössä tarkoittaa?
Opettajat rakentavat uutta mallia omaan toimintaansa ja lukujärjestyksiä on hiottu siten, että tiloja on saatu optimaalisesti käyttöön. Lukujärjestykseen merkattujen tilojen lisäksi käyttäjä voi itse tehdä muutoksia tilatarpeisiin tilanhallintaohjelmistollamme.

Millaista palautetta oppilailta on tullut?
Etenkin yläkoululaiset ovat pitäneet kovasti uusista, moderneista ratkaisuista. Uutuus on heistä hienoa! Yllättävää kyllä, tavallisia pöytiä ja tuoleja ovat jotkut kaipailleet vaikkapa säkkituolien sijaan.

Miten arki uusissa tiloissa sujuu?
Vastaan tulee vaihtelevia tilanteita lampunvaihdosta lämmityksen säätöön, ja lähtökohtaisesti ratkomme ongelmat heti: ylläpidossa meillä on nimetty kiinteistöisäntä, jonka kanssa asioimme. Yhteydenpito hänen kanssaan on aktiivista. Toistaiseksi, tosin vasta kolmen kuukauden käytön perusteella, sanoisin, että kaikki on mennyt ihan hienosti ja arki sujuu!

Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma sanoo vetovoimaisen koulukeskuksen olevan kaupungin suurin satsaus tulevaisuuteen.

Uskon, että Kaarna luo hyvät edellytykset lapsiperheiden viihtymiseen Parkanossa. Myös uudenlaisten tilojen tarjoama muunneltavuus ja yhteisopettajuus on tärkeää. Voimme vastata aiempaa paremmin erilaisten lasten oppimisen tukemiseen esimerkiksi jakamalla oppilaita tarpeen mukaan pienempiin ryhmiin.

Lyhyesti Parkanon koulukampuksesta
Parkanon koulu- ja kulttuurikampus Kaarnassa on uutta opetussuunnitelmaa tukeva muuntojoustava oppimisympäristö: sekä perinteisiä suljettavia luokkahuoneita että avoimia ja siirrettävillä kalusteilla ja verhoilla rajattavia tiloja. Sisätiloissa on keskellä auditorio ja 300 henkilön katsomo, joita voidaan käyttää eri tarkoituksiin. Auditorio toimii päivisin opetuskäytössä, ja se on jaettavissa useaan eri osaan. Lisäksi kouluun rakennettiin liikuntasali, jossa on 200 katsojapaikkaa. Muunneltavien tilojen avulla koulukampuksesta tuli monitoimitalo, jota kuntalaiset, seurat ja yhdistykset voivat käyttää iltaisin ja viikonloppuisin.

Kampuksen tieto- ja viestintätekniikka on modernia: käytettävissä on esimerkiksi siirreltävää laitteistoa, runsaasti latauspisteitä sekä langattomat kuvan ja äänen siirtomahdollisuudet.

Rakentaminen alkoi 2017 ja koulukampus otettiin käyttöön syyslukukauden 2019 alussa. Kooltaan se on noin 8 000 neliötä. Rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä perusparannusinvestoinnit ovat YIT:n vastuulla 20 vuoden palvelujakson ajan.

Koulukampuksen omat sivut http://parkanonkoulukampus.fi/

 

Lue lisää elinkaarihankkeista

Elinkaaripalveluidemme yhteyshenkilöt

 

Sulje
Lähetetään...