Jotain uutta, jotain vanhaa – pohjatutkimus on salapoliisityötä

Monissa Suomen kaupungeissa tontit, joissa on parhaat maaperän pohjasuhteet, alkavat olla jo täyteen rakennettu. On siis löydettävä uusia paikkoja rakentaa.

Kiitos vanhan ja lujan peruskalliomme Suomessa rakentaminen onnistuu melkein mille tahansa maaperälle. Perustamistavan valinta riippuu kuitenkin maaperästä ja mittavat pohjatyöt nostavat rakentamisen hintaa merkittävästi.

”Pohjatutkimus on kaikessa rakentamisessa yksi tärkeimpiä vaiheita, sillä pohjarakentamisessa tehtyjen virheiden korjaaminen jälkikäteen on erittäin kallista”, kertoo Jukka-Pekka Salokangas, suunnittelupäällikkö YIT:n pohja- ja erikoisrakentamisen yksiköstä. Maa- ja pohjarakentamisen tiimi palvelee asiakkaitaan koko pohjarakenteiden kirjon laajuudessa.

Niin rakennuksia, teitä kuin siltojakin rakennettaessa on tärkeää tutkia sekä maaperää että tontin historiaa. Näin pohjarakentaminen perustuu arvailun sijaan tietoon. Pitkään rautatierakentamisen parissa työskennellyt Salokangas nostaa esimerkiksi pohjatutkimuksesta junaratojen rakentamisen erilaiselle maaperälle.

”Maallikot harvemmin ajattelevat, mitä ratapenkereen alla on. Junaradat kulkevat ympäri Suomen, osa rataosuuksista on rakennettu jo yli 100 vuotta sitten ja niiden alla oleva maaperä vaihtelee turpeesta savikolle ja kalliolle”, Salokangas kertoo.

YIT maarakennus stabilointi.jpg
Perusteellinen pohjatutkimus on tärkeä tehdä ennen rakentamisen aloittamista. Pohjatutkimus ei ole pelkkää uusien näytteiden ottoa, vaan myös osin arkistojen penkomista.

Tietoa tontista uutta ja vanhaa yhdistämällä

Pohjatutkimus yhdistelee yleensä uutta ja vanhaa tutkimusta sekä rakennettavan tontin historiaa. Salokankaan mukaan uudessa hankkeessa geotekninen suunnittelija etsii ensimmäisenä käsiinsä kohteen historiatiedot ja kartat sekä jo aiemmin tehdyt kairaukset. Lisäksi suunnittelija käy paikan päällä arvioimassa silmämääräisesti maastoa ja maaperää. Salokangas kertoo, että Suomessa rakennuspaikoista on yleensä tehty jo aiemmin paljon kairauksia.

”Niiden haaliminen on salapoliisityötä, mutta kannattavaa”, Salokangas lisää.

Jos aiempia kairauksia ei ole tehty, tehdään uusia kairauksia summittaiseen verkkoon maastokäynnin tai muun kartta-aineiston perusteella.

”Maaperässä on paljon muutoksia, joita ei voi nähdä maan pinnalta”, Salokangas kertoo.

Salokankaan mukaan riippuu paljon kohteesta, mitä pohjatutkimuksia kannattaa teettää. Erityyppiset maaperän kairaukset, näytteenotot, pohjavesitutkimukset ja pilaantuneen maan tutkimukset ovat tavallisimpia pohjatutkimuksia. Kairaukset ja näytteenotot ovat tärkeimmät tutkimustavat, koska niiden avulla voidaan selvittää monia asioita maaperästä, kuten sen lujuutta, tiiviyttä ja kerroksellisuutta.

”Mitä tiheämmin pohjatutkimuksia on tehty, sitä parempaa tietoa on ja sitä tehokkaampia ja kestävämpiä ratkaisuja pohjarakennesuunnittelija pystyy tekemään.”

Kun lähtötiedot on kerätty keräämällä tietoa vanhoista pohjatutkimuksista tai teettämällä uusia, tutkitaan kairaustuloksia ja tehdään ensimmäisten tulosten pohjalta täydentäviä tutkimuksia ennen kuin voidaan alkaa rakentaa.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa pohjatutkimus tehdään, sitä paremmin voidaan Salokankaan mukaan varautua rakentamisen aikaiseen maaperän kuormitukseen ja jopa esirakentamiseen eli esimerkiksi savimaan lujittamiseen käyttäen ylipengertä, joka tehdään jossain tapauksissa vuosia ennen rakentamista.

YIT pohjarakentaminen.jpg

Tutkittu maa on arvokasta

Jos pohjatutkimus jää tekemättä, on pohjarakennesuunnittelu tyhjän päällä ja pohjarakentamisen hinnan arviointi epävarmaa. Hyvin tehty pohjatutkimus maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin etenkin niissä kohteissa, joissa maaperä on vaativa. Salokankaan mukaan hyvin tehdystä pohjatutkimuksesta on myös muuta hyötyä, sillä maaperä antaa mahdollisuuksia moneen.

”Aina ei tarvita kallista paalutusta, sillä monet maalajit omaavat hyvät lujuusominaisuudet. Meillä on hyvää maaperää, kun vaan uskalletaan käyttää sen ominaisuuksia hyödyksi fiksusti.”

Huolellinen pohjatutkimus vaikuttaa myös toteutussuunnitteluun ja rakentamisvaiheeseen. Rakentamisen aikaisia sortumia voidaan ennaltaehkäistä vahvistamalla maata esimerkiksi raskaan kaluston, kuten nosturien alla. Pohjatutkimusten avulla voidaan myös edistää kiertotaloutta, kun yhdeltä tontilta yli jäävä maaperä voidaan koordinoida jo etukäteen maan täytteeksi toiselle työmaalle pohjatutkimuksen tulosten perusteella.

Olipa tontti savi- tai kitkamaata, Salokankaan mukaan hyvin tehty pohjatutkimus on kaiken A ja O.

”Pohjarakenneratkaisut on helpompi suunnitella kustannustehokkaasti, kun tontin maaperä on riittävästi tutkittu.”

Kohti näkymätöntä – pohjarakentaminen vaatii monipuolista osaamista

Pohjarakentaminen on kaiken perusta

Lue lisää maarakennuksesta ja pohjarakentamisesta