8.9.2020
  • Article section

Jälkijännitys auttaa kantamaan suurempia kuormia

Oletko koskaan miettinyt miten sillat kantavat, autoja voidaan pysäköidä useampaan kerrokseen, tuulivoimala pysyy pystyssä tai vesitorni kohoaa korkealle? Kunniasta osa kuuluu jälkijännittämiselle.

Iso halli on täynnä vaijerirullia, metalliosia ja painavia, osin itsevalmistettuja tai kehitettyjä työvälineitä. YIT:n jälkijännitystöiden yksikön päällikkö, Mikko Toivonen, kertoo tarkkaan mitä milläkin tehdään ja miten niitä käytetään. Intohimo omaa työtä kohtaan on aistittavissa jokaisessa sanassa. Mikon tiimi myös kehittää omia työvälineitään, useimmiten työturvallisuuden ohjaamana.

Mutta mitä jälkijännittäminen on? Lyhyesti selitettynä se on rakenteiden vahvistamista. Perusidea on sama kuin ottaessasi pinon kirjoja haitarina kämmeniesi väliin; niitä pitää puristaa kahdella kädellä, jota ne eivät tipu lattialle. Mitä kovempaa puristat, sen enemmän kirjojen päälle voi laittaa lisää painoa.

YIT kirjapino jälkijännitys.jpg

Jälkijännittämisessä puristetaan kirjojen sijasta kasaan betonirakennetta. Muotin sisään laitetaan ennen betonin valua taipuisia teräsvaijereita kaarevaan muotoon, jonka rakennesuunnittelija on laskenut valmiiksi. Noin viikon päästä, kun betoni on kuivunut, vaijereita kiristetään hydraulisen tunkin avulla, minkä jälkeen rakennetta voidaan kuormittaa suunnitelulla tavalla. Toinen pää vaijerista on kiilattu tiukasti kiinni ankkurikappaleella, jotta se ei pääse luistamaan rakenteesta irti, ja toisesta päästä kiristetään. Kun vaijeriin on saatu haluttu voima, ne lukitaan kiilamaalla paikalleen. Tämän ansiosta rakenne nousee hieman kaarelle, joskus se on jopa havaittavissa paljain silmin, mutta kyse on aina maksimissaan muutamasta sentistä. Sitten, kun rakenne saa käytönaikaiset kuormitukset, se suoristuu tasaiseksi.

Jälkijännitettyjä rakenteita käytetään kaikkialla, muun muassa pysäköintilaitoksissa, silloissa, erilaisissa rakennuksissa liiketiloista asuntoihin, raideliikenteessä, tuuli- ja vesivoimaloissa, ydinvoimaloissa, vesitorneissa, vedenkäsittelylaitoksissa, satamissa ja jalostamoilla. Rakennetussa ympäristössämme tällaisiin rakenteisiin törmää siis väistämättä.

”Jälkijännitettyjä rakenteita käytetään laajasti myös maailmalla, mutta Suomessa meitä on vain muutama yritys, jotka näitä urakoivat. Olemme siis kapea sektori rakennusalalla, mutta tyypillinen osa sitä. Pääasiassa työskentelemme talonrakentamisessa, mutta teemme myös siltarakenteita ja erilaisia maa- ja kallioankkureita esimerkiksi tuuliturbiineille”, kertoo Mikko Toivonen.

YIT jälkijännitys tunkki.jpg

Jännitä turvallisesti

Turvallisuus rakennusalalla tulee aina ensin ja erityisurakoinnissa, kuten jälkijännitystöissä, siihen kiinnitetään erityisesti huomiota. Yksikössä työskentelevät pitävät velvollisuutenaan sitä, että heidän kanssaan työskentelevät voivat olla turvassa töissä ja tietävät riskeistä, joita työhön liittyy.

”Koska tässä työssä käsitellään isoja voimia hydraulisten tunkkien kanssa toimittaessa, kertaamme työturvallisuusmantraa joka ikisessä vaiheessa, jotta meidän kanssamme työmaalla olevat ovat sisäistäneet sen. Vaikka tämä on meille rutiinia, muille työmaalla työskenteleville se ei sitä välttämättä ole”, sanoo Toivonen.

Työturvallisuutta voi tässä kohtaa verratakin lentoliikenteeseen. Kaikissa vaiheissa neuvotteluista työhön käydään läpi työturvallisuutta ja siihen liittyviä suunnitelmia. Kaikki työvälineet myös tarkastetaan ennen jokaista työtä ja kun jälkijännityksiä tehdään, turvarajat voivat olla useita metrejä.

”Tunkkien takana on 15 metrin alue, jossa ei saa oleskella töiden aikana, jotta siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että vaijeri katkeaa, ei sen iskualueella seiso ketään. Hydrauliikkaletkuissa on erittäin korkea paine, joten irrotessaan se voi aiheuttaa lähiympäristössä vahinkoa. Välineitä tarkastetaan uudelleen ja uudelleen, jotta sellaisilta vältytään.”

YIT jälkijännitys.jpg

Ura jännittämisestä?

Jälkijännitystöitä ei juurikaan koulussa opita. Yksikköön töihin tulevat eivät siis yleensä tiedä työn yksityiskohtia, minkä takia huolellinen perehdytys ja työhön kouluttaminen on tärkeässä osassa.

”Emme avaa koko tehtäväkuvaa kerralla, vaan tuomme työntekijän sisään työhön yksi asia kerrallaan, jotta oppiessa saa onnistumisen kokemuksia. Aikajänteenä on aina useampi kuukausi. Esimerkiksi projektipäällikkö Joachim Björnströmille ja projekti-insinööri Katri Ilvoselle jälkijännitystyöt olivat uusi asia heidän aloittaessaan työt yksikössä. Ennakkoluuloton ja innostunut asenne on kuitenkin koulinut heistä lyhyessä ajassa alan ammattilaisia. Meillä vaihtuvuus onkin pientä, vaikka olemmekin kasvaneet reippaasti viime vuosien aikana”, iloitsee Mikko Toivonen.

Koska työn oppiminen vie pitkään, keskimäärin 2,5 vuotta, pysyvyys on yksikölle tärkeää. Työstä tykkääminen ja innostunut, hyvä porukka pitää tiimin hyvin kasassa.

”Työskentely yksikössä vaatii pitkää pinnaa, organisointitaitoja ja kykyä priorisoida omia työtehtäviä itsenäisesti. Meillä saa vapautta, mutta myös vastuuta. Työnjohtomme pitää olla erityisen hyvin kartalla koko ajan, koska meillä saattaa olla toistakymmentä työmaata käynnissä saman aikaisesti. Niiden aikataulujen seuraaminen vaatii välillä lähes jonglööraamistaitoja”, naurahtaa Mikko.

Yksikkö tarjoaa työtä oman konsernin työmaiden lisäksi palveluita myös muille rakennusliikkeille. Sen lisäksi Mikko tekee myös suunnitteluttamista ja suunnittelun ohjausta, jonka mahdollistaa 21 vuoden työrupeama jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelijana vuoteen 2011 asti, ennen Lemminkäisen kautta YIT:lle siirtymistään.

Tämän ohella hän kouluttaa poikkeuksellisen vaativien betonirakenteiden kurssilla työnjohtajia sekä luennoi rakennesuunnittelijoille työmaatoteutuksen huomioimisesta jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelussa.

”Pidän tärkeänä tiedon jakamista, jota itselle vuosien saatossa on kertynyt. Käyn mielelläni kertomassa yksikkömme palveluista. Toimenkuvaani kuuluu auttaa yli segmenttirajojen jälkijännitettyjen rakenteiden suunnitteluprosessin käynnistämisessä sekä rakenneratkaisujen optimoinnissa. Mielelläni käyn myös kertomassa projektille jälkijännitetyn vaihtoehdon mahdollisuuksista runkoratkaisua valittaessa. Olkaa rohkeasti yhteydessä!”

Jännitystyöt

Huippujemme ylpeät rakentajat

Hae YIT:lle töihin

Sulje
Lähetetään...