Suomen suosituin kaupunki

Jääkiekon MM-kisat huipentuivat Suomen neljänteen maailmanmestaruuteen keväällä 2022. Se oli harvinainen temppu, sillä isäntämaa on onnistunut nostamaan mm-pokaalin ilmaan turnauksen päätteeksi vain harvoin.

Trilleriksi äityneen finaalin näyttämönä toimi Tampereen uusi monitoimiareena, Nokia-areena. Se on merkittävä osa rautatieaseman päälle rakentuvaa Kansi-kokonaisuutta ja yksi näkyvimmistä Tampereen kaupunkikehityksen ja rakentamisen maamerkeistä viime vuosilta.

Jos oli Suomen isäntämaana voittama MM-kulta harvinaisuus, sitä on myös uuden modernin urheilu- ja tapahtuma-areenan rakentaminen Suomessa. Sen mahdollisti Tampereen riskinotto, kun kaupunki lähti areenayhtiön osakkaaksi.

”Tampereella on nähty, että kaupungin pitää olla mukana rahoittamassa tällaisia hankkeita”, YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen sanoo.

Tampereen asukasmäärä kasvaa

Viimeisten vuosien aikana Tampere on noussut Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi useissa tutkimuksissa ja kyselyissä.

Kyse ei ole kuitenkaan hetken huumasta. Siitä kertoo kaupungin ja koko seudun asukasmäärien kehitys.

”Eput laulaa vuodesta 85, ja se on hyvä vertailukohta tähän päivään”, Tampereen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala aloittaa.

”Tampereen asukasluku oli 169 000 vuonna 1985. Tänään tamperelaisia on 80 000 enemmän. Tänne on muuttanut ihmisiä Porin kaupungin verran alle 40 vuodessa.”

Jos mukaan lasketaan koko Tampereen kaupunkiseutu, alueen väkimäärä on kasvanut 125 000 ihmisellä. Se on yhden keskisuuren suomalaisen yliopistokaupungin asukasmäärä.

Pehmeä kaupunki rakennetaan ihmistä varten | YIT.fi

Yhteistyökyky mahdollistaa rakentamisen

Pitkäjänteisyys ja yhteistyökyky. Ne ovat sanoja, joita Tampereen poliittisesta päätöksenteosta käytetään usein.

”Tampereella on kyetty tekemään isoja ja pitkäjänteisiä päätöksiä vuosikymmenestä toiseen. Tässä Tampere poikkeaa muista Suomen suurista kaupungeista”, Kostiainen arvioi.

Taustalla on hyvin toimiva poliittinen yhteistyö. Viimeisen reilun kymmenen vuoden suurissa rakennushankkeissa puolueiden yhteistyökykyä on myös koeteltu.

Kaupunkiin on verrattain lyhyessä ajassa rakennettu Kannen ja monitoimiareenan lisäksi raitiotieverkosto, keskusta-alueen autoliikenteen uudistanut rantatunneli sekä nippu uusia asuinalueita.

Tampereen ratikan rakentamispäätöksen poliittiset intohimot kärjistyivät viime metreillä. Myös rantatunnelin rakentamispäätöksestä väännettiin useita vuosia kahden eri pormestarin johdolla. Kun päätökset oli nuijittu, pulinat loppuivat.

”Loppu on historiaa”, Yli-Rajala sanoo.

”Mielestäni viimeisin buumi, joka on nostanut Tampereen vetovoimaisten kaupunkien kärkeen, alkoi rantatunnelin valmistumisesta”, Yli-Rajala arvioi.

Silmiinpistävää verrokkikaupunkeihin on, että Tampereen merkittävät rakennushankkeet tuntuvat kerta toisensa jälkeen myös onnistuvan.

Esimerkiksi Tampereen keskustan liikennettä mullistanut rantatunneli syntyi alle budjetoitujen kustannusten ja etuajassa. Se poiki Tampereelle ja YIT:lle positiivista huomiota ja nosti allianssi-mallin myös suuren yleisön tietouteen.

Taustakeskusteluissa Tamperetta kuvaillaan kaupunkina, joka on riittävän suuri tekemään rohkeita kaupungin vetovoimaa lisääviä rakentamisen investointeja. Samaan aikaan Tampere on tarpeeksi pieni, jotta merkittävät kaupunkikehityksen hankkeet saavat riittävän painoarvon myös kaupungin organisaatiossa. Suuremmissa kaupungeissa näin ei aina ole.

5 vetovoiman vinkkiä Tampereelta

1. Rakentaminen luo vetovoimaista kaupunkia
2. Päättäjien sitoutuminen pitkäjänteiseen kaupunkikehitykseen
3. Kaupungin rohkeus investoida
4. Yhteistoiminnalliset rakentamisen ja kaupunkikehittämisen mallit käyttöön
5. Suunnittelun lähtökohdaksi saavutettavuus, tiiviys ja toimintojen sekoittuneisuus (Access, Density, Mix)
   
   

Miten kaupunkeja kehitetään? | YIT.fi

Raitiotie tukee Tampereen kasvua

Vuonna 2021 liikennöinnin aloittaneella Tampereen ratikalla on suuri merkitys kaupungin tulevaisuudelle. Se edistää kaupunkikehittämisen kolmea peruskulmakiveä: saavutettavuutta, tiiviyttä ja toimintojen sekoittumista.

”Olemme täällä kapealla kannaksella, minkä vuoksi ratikka valikoitui joukkoliikenteen ratkaisuksi. Sen myötä voimme kasvaa ja säilyttää tiiviin kaupunkirakenteen, jossa etäisyydet ja matka-ajat pysyvät järkevinä”, Yli-Rajala sanoo.

Kuva: Pasi Tiitola

Ratikan myötä Tampere saa valjastettua uusia alueita asuntorakentamiselle.

”Raitiotien rakentamiseen on alusta alkaen suhtauduttu kokonaisvaltaisena kaupungin kehityshankkeena, ei pelkästään joukkoliikenteenä”, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Kiskoliikenteen suosio on ollut positiivinen yllätys.

”Kuukausitasolla ylitämme jo 1,2 miljoonan matkustajan käyttäjämääriä. Matkustajamäärä ovat koronaa edeltävää aikaa suuremmat”, Sirviö iloitsee.

Tampereen ratikan tulevaisuudelle merkittävät päätökset tehdään huhtikuussa, kun Pirkkalan ja Tampereen päättäjät saavat eteensä raitiotien laajentamissuunnitelman. Mahdollinen rakentamispäätös on edessä vuonna 2024.

Pirkkalan lisäksi raitiotievaraukset on piirretty yleissuunnitelmassa Tampereelta Kangasalle ja Ylöjärvelle.

Kaupungistuminen tuo raiteet tullessaan | YIT.fi

Rakentamisella saavutetaan vetovoimaa

Tampereen esimerkki osoittaa, miten rohkeilla ja pitkäjänteisillä investoinneilla rakentamiseen vaikutetaan kaupungin viihtyvyyteen ja vetovoimaisuuteen. Seuraavaksi kaupungissa odotetaan muun muassa Tammelan jalkapallostadionin valmistumista.

”Siitä tulee ainutlaatuinen korttelin sisällä oleva stadion, jota ympäröi asuinkerrostalot”, Yli-Rajala hehkuttaa.

Tammelan stadionin lisäksi Tampereelle valmistui pesäpallo- ja hiihtostadion viime kesänä. Tampere omistaa nämä stadionit kokonaan itse, sillä kaupallista ratkaisua niille ei löytynyt.

Kuva: Pasi Tiitola

”Uskomme näiden investointien tuovan positiiviset vaikutukset pitkällä aikavälillä, kun onnistumme entisestään lisäämään vetovoimaamme tapahtumilla”, Yli-Rajala perustelee investointeja.

YIT on ollut mukana kaikissa keskeisissä Tampereen 2010-luvun suurissa rakennushankkeissa. Yhtiön kädenjälki näkyy rantatunnelissa, rautatieaseman Kansi-kokonaisuudessa, Tampereen ratikan rakentamisessa sekä Tampellan ja Ranta-Tampellan uusissa asuinalueissa.

”YIT on ollut mukana kaikissa keskeisissä Tampereen 2010-luvun suurissa rakennushankkeissa.”

YIT:n työpöydällä seuraava suuri urakka on Tampereen asemakeskuksen kehityshanke. Sen alustavia maankäytön suunnitelmia tehdään parhaillaan yhdessä maanomistaja Finnpark Oy:n ja kaupungin kanssa. Edessä on jälleen uusi pitkäjänteisyyttä vaativa kaupunkikehityksen hanke.

Uudiskohteet ja myytävät asunnot Tampereella

Kaupunki ei ole koskaan valmis | YIT.fi

Kestävä kaupunkikehitys kiertotalouden keinoin | YITGROUP.COM

Artikkelin lähteenä on hyödynnetty MDI-yrityksen blogia: https://www.mdi.fi/tampere-ilmio-on-kiihtymis-ja-leviamisvaiheessa-miksi-tampere-on-vuodesta-toiseen-yksi-koko-maan-vetovoimaisimmista-kaupungeista/