26.2.2020
  • Rakentaminen

Kruunusillat-allianssi aloitti kestävän kehityksen mukaisen liikenneyhteyden rakentamisen suunnittelun

Helsingin sisäiset kulkuyhteydet paranevat kestävällä tavalla 2020 luvulla. Yksi kaupunkikehitykseen kuuluvista suurista hankkeista on Kruunusillat, joka yhdistää Helsingin keskustan Laajasalon Kruunuvuorenrantaan ja Yliskylään. Merellinen reitti Korkeasaaren kautta rakennetaan julkiselle ja kevyelle liikenteelle, kuten jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa sekä Korkeasaaren esirakennus toteutetaan kokonaisurakkana, jonka kilpailutusta kaupunki suunnittelee erikseen vuoden 2020 aikana. Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla, jossa YIT on mukana. Rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2021. Tämän hetken tavoite liikennöinnin aloittamiselle on vuonna 2026, mutta aikataulu tarkentuu vuonna 2021 allianssin kehitysvaiheen myötä.

”Rakentaminen alkaa todennäköisesti Hakaniemen alueelta ja jostakin päin Laajasaloa. Eli useammasta kohdasta samaan aikaan. Suunnittelemme nyt sitä missä, miten, millä aikataululla, resursseilla ja menetelmillä rakennetaan. Vuonna 2021 pystymme kertomaan tarkemmin missä tapahtuu ja mitä, mutta informoimme suunnitelmista alueiden asukkaita jo aiemmin mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan”, kertoo Kruunusillat-allianssin projektinjohtaja Jere Keskinen YIT:ltä.

Kruunusillat-allianssin työhön kuuluu koko raitiotien ja 400 metriä pitkän Merihaansillan rakentaminen, joka tulee Hakaniemen ja Nihdin väliin. Sen lisäksi allianssille kuuluu katuinfran uusiminen ja rakentaminen.

”Se on todella makeeta, että voimme olla mukana rakentamassa kestäviä liikennemuotoja. Itselleni sen lisäksi hankkeen tekee erityiseksi toimiminen kaupungin keskeisellä paikalla ja Korkeasaaressa, joka on oma ja omien lapsien lapsuuden maisema”, myhäilee Jere Keskinen.

Hankkeen suunnittelu lähti Helsingin kaupungilla alun perin vuoden 2002 yleiskaavasta, jossa raitiotieverkon kehittäminen oli tärkeässä osassa. Kaupungilla tutkittiin useampaa joukkoliikenneyhteyttä Kruunuvuorenrantaan, kuten köysirataa ja lopuksi päätettiin järjestää siltakilpailu. Palautetta kaupunkilaisilta on tullut jo nyt.

”Palaute tiivistyy kahteen asiaan, luontoarvoihin ja siihen, että sillat eivät tule autoilijoiden käyttöön”, kertoo Helsingin kaupunkia edustava projektinjohtaja ja allianssin johtoryhmän puheenjohtaja Ville Alajoki Kruunusillat-hankkeesta.

Alajoen mukaan autoliikenne on tehoton kulkumuoto ja siksi hankkeessa päädyttiin raitiotiehen, raitiovaunu kun pystyy kuljettamaan pienessä tilassa paljon ihmisiä. Kyse on myös kaupunkikehityksestä, jota raideliikenne luo, koska raiteet ovat kiinteät. Hanke onkin osa tulevaisuuden raitiotieverkoston rakentamista.

havainnekuva_kruunusillat_hanke_Kruunusillat_ilmakuva.jpg

Hakaniemenrannan maanpuhdistus parantaa ympäristön tilaa

Hakaniemen rannassa tullaan tekemään myös mittavia maanpuhdistustöitä esirakentamisen takia ja sillan uusiminen edellyttää pilaantuneiden sedimenttien poistamista meren pohjasta. Niiden poistaminen ja käsittely tehdään hallitusti ja lupaehtojen mukaisesti. Veden alla tapahtuva kaivaminen eristetään muusta vesialueesta työnaikaisilla rakenteilla ja märkä maa-aines käsitellään erityisehtojen mukaisesti. Hakaniemestä se kuljetetaan tiiviillä kalustolla käsittelypaikalle oikeaoppiseen puhdistukseen.

”Nämä ovat normaaleja pilaantuneen maan käsittelyprosesseja, jonka osaamme hyvin ja teemme huolellisesti ja lupavaatimusten mukaisesti. Hakaniemen salmessa merenpohja tulee olemaan terveemmässä kunnossa hankkeen valmistuttua”, sanoo Jere Keskinen.

Kaupungilla on myös katujen infran suhteen paljon tarpeita ja niiden uusiminen onkin erittäin järkevää tällaisen hankkeen yhteydessä. Raitiotien takia pitää tehdä maanalaisten rakenteiden muutoksia esimerkiksi johtojen ja putkien osalta, mutta myös tuleva kaupunkikehitys voidaan ottaa jo nyt huomioon rakentamisen aikana. Lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty ja siksi hankkeen kustannushaarukka on suuri 110-370 miljoonaa euroa.

”Hakaniemen silta päätettiin uusia jo viime vuosikymmenellä ja Hakaniemen kehitys lähti siitä liikkeelle. Lisätyöt olisivat tulleet eteen joka tapauksessa, mutta raitiovaunun tuleminen aikatauluttaa niitä seuraaville vuosille”, kertoo projektinjohtaja Ville Alajoki.

havainnekuva_kruunusillat_hanke_Kruunuvuorensilta_nakyma_kruunuvuorenrannalta.jpg

Allianssi voittaa ja häviää yhdessä

Kruunusillat-allianssi aloitti työnsä marraskuun lopussa, jolloin alkoi noin 1,5 vuotta kestävä kehitysvaihe. Sen aikana allianssin osapuolet (Helsingin kaupunki, YIT, NRC Group Finland Oy, Ramboll, Sweco ja Sitowise) suunnittelevat yhdessä allianssikokonaisuuden lopullisen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja kannustinjärjestelmän.

”Tässä hankkeessa minut sytyttää erityisesti yhteistyöhön kannustava allianssimalli. Siinä tilaaja, rakentaja ja suunnittelija istuvat samaan aikaan saman pöydän ääressä pohtimassa parempia ratkaisuja tehokkaammin. Kun turha byrokratia on poistettu, yhteiset tavoitteet parantavat yhteistyötä. Allianssimallissa kaikki voittavat tai häviävät yhdessä”, toteaa Jere Keskinen.

Allianssissa on siis mukana kaupunkilaisia edustava tilaaja, joka mietti esimerkiksi käyttöikää, rakentaja, joka miettii miten tehokkaasti ja sujuvasti hanke on rakennettavissa sekä suunnittelija, joka kokoaa hanketta kokonaisuudeksi ja tekee suurimman työn kehitysvaiheessa.

Kehitysvaiheen jälkeen Helsingin kaupunki ja HKL päättävät, käynnistävätkö rakennusvaiheen. Päätös tehdään näillä näkymin vuoden 2021 keväällä. Allianssin hengessä käydään jatkuvasti keskusteluja kaikesta ja valintoja tehdään kustannusten sekä laadun tavoitteiden suuntaisesti. Huomioon otetaan esimerkiksi hankkeen nopeus, sujuvuus, turvallisuus ja häiriöt rakentamisen aikana ja suunnittelu on tasapainottelua kustannusten ja muiden tavoitteiden välillä.

”Allianssia käytetään normaalisti hankkeissa, jotka ovat monimutkaisia ja niihin sisältyy paljon riskejä tai mahdollisia muutoksia. Niissä se toimii parhaiten”, toteaa Jere Keskinen.

Kaupungille tärkeintä allianssissa on läpinäkyvyys, jonka vuoksi pystytään todentamaan perustellut kustannukset. Asioiden avaaminen päättäjille helpottaa myös poliittista päätöksentekoa ja vie hanketta eteenpäin.

”Käytämme veronmaksajien rahoja, joten meidän pitää pystyä osoittamaan monelle taholle ja itse myös uskomaan, että rahankäyttö on tarkoituksenmukaista. Kustannusten hallittavuus on operatiivisesti iso asia”, sanoo Helsingin kaupunkia edustava projektinjohtaja Ville Alajoki.

Kruunusillat_Korkeasaaren_pysakkialue_ilmakuva.jpg

Isolta pajalta Hakaniemeen

Allianssi on järjestäytynyt nyt aluksi Pasilaan Isolle Pajalle. Mukana on edustajia seitsemästä organisaatiosta ja yhteistyö on käynnistynyt hyvin, vaikka välillä tunnelma on ollut hämmentynyt, kun kaikki asiat pitää rakentaa alusta alkaen. Allianssi on siis vähän kuin start-up ja yhdessä päivässä voi tapahtua isojakin harppauksia eteenpäin.

”Emme ole hakeneet heti täydellisyyttä, vaan lähteneet liikkeelle fiksuilla ratkaisuilla ja kehittäneet niitä eteenpäin. Olemme tehneet jo tarjouksen yhdessä, joten tunnemme toisemme etukäteen. Tällaisiin hankkeisiin valikoituu kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset, jotka ovat valmiimpia uusiin toimintatapoihin. Seuraava muutos tuleekin heti maaliskuun alussa, kun siirrymme Hakaniemeen, lopulliseen Big Roomiin työstämään kehitysvaiheen kakkososaa”, kertoo Jere Keskinen.

Hakaniemeen siirryttäessä myös allianssin henkilömäärä nousee nykyisestä 40 hengestä noin 100 henkeen. Kakkososan aikana tehdään tekninen suunnittelu ja lasketaan sen pohjalta hankeen kustannukset.  

Kruunusillat

Allianssimalli

Sulje
Lähetetään...