Korjausrakentaminen on vastuullisuusteko

Korjausrakentamisen kysyntä on kasvussa, mikä kertoo Suomessa virinneestä uudesta ja entistä vastuullisemmasta kiinteistöjen ylläpitokulttuurista. Koko kiinteistön käsittäviä peruskorjaushankkeita toteutetaan erityisesti suurien kaupunkien historiallisissa keskustoissa.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Niina Nurminen (Ilmarinen), Kalevi Stenman (YIT) ja Elisabet Örlund (YIT).

YIT:n korjausrakentamisen johtaja Kalevi Stenman vahvistaa korjausrakentamisen buumin, joka on tullut markkinoille käsi kädessä vastuullisuuden ja vihreän siirtymän kanssa. Tänä päivänä yhä useammalta kohteelta löytyy LEED- tai jokin toinen ympäristösertifiointi, joka arvioi kattavasti kestävän kehityksen ratkaisuja rakentamisessa sekä esimerkiksi tilojen, rakennusten ja alueiden ympäristöominaisuuksia.

“Keskustojen toimitiloille riittää kysyntää, mutta samaan aikaan tilojen käyttäjät odottavat niiltä entistä enemmän. Vastuullisuusasiat ovat monelle vuokralaiselle tärkeitä, joten tilojen omistajan on vastattava tähän tarpeeseen. Sieltä se kumpuaa läpi koko korjausrakentamisen arvoketjun”, Stenman täsmentää.

Toimitilojen korjausrakentamisen avulla omistaja pystyy kasvattamaan kohteensa arvonmuodostusta, parantamaan sen houkuttelevuutta ja käytettävyyttä sekä edistämään vastuullista ja ympäristövaikutuksia vähentävää kiinteistöliiketoimintaa. Samalla on mahdollisuus selvittää, voidaanko kohteen energiapalettia täydentää esimerkiksi aurinkoenergialla tai maalämmöllä.

“Tilojen seisottaminen tyhjillään on ympäristön, kansantalouden ja bisneksen kannalta huono asia. Korjausrakentaminen päivittää vanhat tilat tähän päivään sekä muuntojoustavuuden että esimerkiksi ilmanvaihdon ja lämmitysratkaisujen osalta. Nämä ovat asioita, joilla on vaikutusta tilojen houkuttelevuuteen, mutta myös käyttäjien terveyteen, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin”, muistuttaa Stenman.

Suojelukohteita päivitetään herkällä kädellä

Pääsääntöisesti vanhan kohteen korjausrakentaminen on uudisrakentamista edullisempaa ja nopeampaa. Tällöin esimerkiksi perustusten tekeminen sekä maa- ja runkorakentamisvaiheet jäävät kokonaan väliin. Korjausrakentamiskohteissa on myös mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa.

“Betonirunkoisen kiinteistön korjausrakentaminen kannattaa lähes aina, sillä rakennuksen runko voidaan säilyttää. Oma lukunsa ovat keskustojen suojellut historialliset kohteet, joita ei saa purkaa ja joiden korjauksessa on vaalittava kohteen kulttuurihistoriallista arvoa. Lainsäädäntö asettaa rajat sille, millaisia toimenpiteitä näissä kiinteistössä tehdään”, kertoo Stenman.

YIT:lle on kertynyt runsaasti kokemusta ja näkemystä vaativien korjausrakentamiskohteiden toteutuksesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Listalta löytyy muun muassa kulttuurihistoriallisesti merkittävän Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjaus, joka toteutettiin allianssihankkeena kahdessa vaiheessa. YIT peruskorjaa myös Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistuksessa olevan Hotel Kämpin kiinteistön Helsingin ydinkeskustassa. Hotellihuoneiden lisäksi peilisalin kaltaisia legendaarisia tiloja tullaan kunnostamaan kiinteistön elinkaaren pidentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Kolmas Helsingin keskustan korjausrakentamisen helmi on Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa sijaitseva Aleksanterinkatu 13. Siellä puoli vuotta kestäneet purkutyöt on saatu päätökseen, ja rungon kunnostus- ja muutostyöt ovat parhaillaan käynnissä. Vesikatto on tarkoitus saada valmiiksi ennen syksyn sateita. Valmistuessaan monelle suomalaiselle tuttu tavaratalo saa uuden elämän toimistorakennuksena.

Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen kertoo, että tällaisissa kohteissa käydään läpi muun muassa kerroskorkeuden soveltuvuus uusiin vaatimuksiin. Kiinteistön kehittämisen reunaehtoina toimivat rakennusperinnön säilyttäminen ja siihen liittyvät suojelunäkökohdat. Aleksanterinkatu 13:n ja Kämpin kiinteistöillä on takanaan pitkä ja värikäs historia, joka on lisännyt niiden kiinnostavuutta niin vuokralaisten kuin mediankin silmissä.

“Hollanti on kiertotalouden edistyksellinen mallimaa. Siksi olin iloisesti yllättynyt maan ympäristöministeriön vierailusta Aleksanterinkatu 13:n työmaalle. Rakentamisen vastuullisuus on ympäri Eurooppaa voimakkaasti kasvava trendi”, toteaa Nurminen.

Uusi elämä vanhoille rakennusmateriaaleille

Aleksanterinkatu 13 on Helsingin ensimmäinen työmaa, jossa hyödynnetään poikkeuksellisen paljon kiertotaloutta. Tavoitteena on, että vähintään seitsemänkymmentä prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään. Tämä tarkoittaa, että purettavalle materiaalille etsitään aktiivisesti uusiokäyttökohteita. Esimerkiksi osa vanhan tavaratalon alakattoverkosta kunnostetaan ja käytetään uudelleen. Talteen on otettu myös muun muassa valaisimia, kuparikattoa ja vanhat liukuportaat varaosiksi Ilmarisen muihin kiinteistöihin.

“Puretuilla tiilillä rakennetaan seiniä ja hissikuilun marmorilaatoillekin on löytynyt käyttöä. Kaikki se materiaali ja kalusteet, mitä ei voida käyttää uudelleen Aleksanterinkadulla tai Ilmarisen muissa kiinteistöissä, pyritään myymään eteenpäin”, kertoo YIT:n projektijohtaja Elisabet Örlund.

Aleksanterinkatu 13:n remontissa energiatehokkuutta parannetaan liittämällä kiinteistö hiilineutraaliin kaukojäähdytykseen ja -lämmitykseen sekä korvaamalla lämmöntalteenottolaitteet nykyaikaisilla ratkaisuilla. Moderni kiinteistöautomaatio mahdollistaa rakennuksen lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin, valaistuksen sekä muiden järjestelmien tehokkaan ohjauksen. Tällöin esimerkiksi tyhjässä tilassa valot sammuvat automaattisesti ja ilmastoinnin teho vähenee.

“Uuden tekniikan tuominen arvokkaisiin interiööreihin edellyttää osaamista ja oikeaa asennetta. Meille on ollut tärkeää, että Museovirasto ja Helsingin kaupunginmuseo ovat olleet mukana Aleksanterinkadun hankkeessa alusta asti. Yhteistyössä pystymme suunnittelemaan sellaisia ratkaisuja, jotka eivät heikennä kohteen historiallisia arvoja”, toteaa Örlund.

Nurminen kertoo, että Helsingin keskustan huippukohteiden korjaushankkeita on mietitty alusta asti luovasti ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Tämä on edellyttänyt konsulttiavun lisäksi sitoutumista projektin eri osapuolilta.

"Olemme lähteneet tuulettamaan vanhoja korjausrakentamiseen liittyviä ajatuksia ihan kunnolla, ja kaikki ovat olleet siinä kehityshakuisesti mukana. Uskon, että tällaisesta rupeamasta saatujen oppien ansiosta jokaisen meistä on helpompi lähteä toteuttamaan tulevia hankkeita vastaavalla konseptilla”, hän summaa.