21.6.2020
  • Kaupunki

Katutyöt sujuvammiksi, mutta miten?

Kesän tullessa myös katutyöt alkavat Suomessa. Pienempien katutöiden lisäksi käynnissä on useita isoja hankkeita, kuten Raide-Jokeri, Tampereen Ratikka ja Helsingin Hämeentien uudistus. Rakentajaosapuolten yhteistyöllä ja kansalaisten joustolla työaikojen suhteen työt voisivat valmistua jopa kuukausia nopeammin.

Toimivammat kaupungit tarvitsevat myös katutöitä. Mutta ne kiukuttavat monia ja herättävät paljon kysymyksiä: Miksi katutyöt tuntuvat olevan jatkuvasti käynnissä? Miksi niitä ei voida tehdä nopeammin? Entä kuka on vastuussa aiheutuneesta mölystä, tärinästä tai sähkö- ja vesikatkoksista?

YIT:n tuotantopäällikkö Kari Simosen (Tampereen Ratikka) ja divisioonajohtaja Jarkko Salmenojan mukaan katutöistä ja niistä aiheutuvista haitoista ei voi päästä kokonaan eroon, mutta paljon voidaan saavuttaa järkeistämällä ja koordinoimalla työ paremmin eri osapuolten kesken.

Kun selvitykset tehdään huolella, vältytään hidastuksilta ja yllätyksiltä

Salmenojan mukaan kaikki lähtee siitä, että ennen maan avaamista tilaaja on tehnyt tarvittavat selvitykset.

”Monet ongelmat tai viivästymiset syntyvät siitä, että maan alta löytyy selvityksestä puuttuva sähkö- tai vesijohto. Tämän jälkeen aletaan tutkia, mistä on kyse, mitä pitäisi tehdä ja kuka tekee. Tähän kuluu aina aikaa.”

Vastauksia odotellessa rakentajat ovat työmaalla toimettomina tai sitten työmaa ammottaa tyhjyyttään. Salmenojan mukaan molemmissa tapauksissa vaikutelma ulkopuolisille on huono ja vahvistaa mielikuvaa siitä, että katutöitä tehdään hitaasti.

”Olen huomannut, että tällaisessa tilanteessa ihmiset kokevat, että työmaa on turhaan auki, mikä sitten häiritsee.”

Kattavan ja tarkan selvityksen lisäksi kehitysvaiheella on merkittävä vaikutus hankkeen sujuvuuteen ja tulevien ongelmien ennaltaehkäisyyn. Allianssimallilla tehtävässä Tampereen Ratikassa kehitysvaihe kesti vuoden verran.

”Siitä se vuoropuhelu osapuolten välillä lähti liikkeelle”, Simonen sanoo.

Vuoropuhelu on avainasemassa katutöiden sujuvuuden osalta, sillä mukana on suuri määrä toimijoita, jopa kymmeniä. Osapuolina ja pohdittavina asioina ovat mm. pelastuslaitos, joukkoliikenne, kävelyliikenne, pyöräilyliikenne, huoltoliikenne, muu liikenne, vesijohtotyöt, viemäröinti, hulevedet, sähkötyöt, teleoperaattorit, kaukolämpö ja -kylmä sekä taloyhtiöt.

Viestintä on yksinkertainen mutta tehokas ratkaisu töiden sujuvoittamiseen

Tampereen Ratikka on saanut paljon kiitosta erinomaisesta tiedottamisesta läpi hankkeen, ja hankkeessa onkin tehty myös tiedottamiseen liittyviä innovaatioita. Simosen ja Salmenojan mukaan erinomainen tiedottaminen on työn sujuvan työn ytimessä.

”Tiedotamme kaikesta, ja meiltä lähteekin lähes joka päivä tiedote viikkotiedotteiden lisäksi. Joka lohkolla on henkilöt, jotka hoitavat tiedottamisen työkohteessa.”

Tiedotteet jaetaan medialle, taloyhtiöille, yrityksille ja kaikille muille tahoille, joihin katutyöt vaikuttavat. Kun tieto kulkee jatkuvasti, ihmiset välttyvät yllätyksiltä, jotka saattavat hankaloittaa arkea.

Pidemmillä työajoilla jopa 40 prosentin leikkaus katutöiden kestoon

Katutöiden nopeuteen vaikuttaa isosti se, voidaanko katu – tai edes toinen kaista – sulkea töiden ajaksi kokonaan. Usein näin ei ole.

Raide-Jokerissa olemme voineet paikoitellen katkaista liikenteen kadulla kokonaan. Kokemuksemme on tästä ja muista hankkeista se, että näin työtä voidaan nopeuttaa verrattuna siihen, että katu pidettäisiin osittain auki ja työ tehtäisiin monivaiheisesti”, Salmenoja sanoo. 

”Kaupunkien kannattaisi miettiä, että jos remontti tehdään, olisiko nopeuttamiseksi hyvä katkaista katu kokonaan sen sijaan, että kitkutetaan monta vuotta pienissä paloissa”, Simonen lisää.

Eniten katutöiden kestoon vaikuttavat silti työajat, joiden puitteissa hanketta voidaan edistää. Salmenojan mukaan työajat ovat arkisin melko rajatut. Lupa tehdä töitä on esimerkiksi vain aamukahdeksan ja iltakuuden välillä.

”Jos ihmiset olisivat valmiita sietämään hieman pidempiä työaikoja, voitaisiin tehdä kaksivuorotyötä tai viikonloppuja. Turvallinen arvioni on se, että katutöiden kestoa voisi näillä keinoilla lyhentää jopa 20–40 prosenttia. Puhutaan siis kuukausista.”

Katutöistä aiheutuu toisinaan turhaa haittaa myös siksi, että vastikään avattu katu avataan pian uudestaan. Tukholmassa ongelma on ratkaistu niin, että kaupunki voi antaa määräyksen, joka estää kadun avaamisen uudestaan kolmen vuoden sisällä. Tämä kannustaa kaikkia toimijoita toimimaan yhdessä ja keskitetysti.

Helsinki-mallilla halutaan muuttaa tapaa, jolla katutyöt tehdään

Helsinki alkaa kokeilla tämän vuoden aikana uutta toimintamallia kantakaupungin katusaneerauksissa. Niin sanottu Helsinki-malli on osa pormestari Jan Vapaavuoren vuonna 2019 käynnistämää, katutöiden haittojen vähentämiseen tähtäävää hankekokonaisuutta. Malli perustuu tiiviimpään yhteistyöhön katusaneerauksen osapuolten kesken rakentamisen valmisteluvaiheessa. 

”Uusi Helsinki-malli on mahdollisuus muuttaa toimintakulttuuriamme. Yhtä yksittäistä keinoa katutöiden nopeuttamiseen ei ole, vaan meidän pitää kehittää monia osa-alueita päästäksemme hyvään lopputulokseen maailman toimivimman kaupungin hengessä. Olennaisinta on hyvä yhteistyö urakkaosapuolten kesken”, sanoo Vapaavuori Helsingin kaupungin tiedotteessa.

Salmenojan mielestä kokeilu on tervetullut, sillä se puuttuu jo edellä mainittuun yhteistyöhön ja sen lisäämiseen osapuolten välillä. Toinen merkittävä tapa sujuvoittaa katutöitä olisi tehostaa toteutusta ennakkosuunnittelulla.

”Ennakkosuunnitteluun on olemassa jo malleja eri osapuolten välillä, mutta yllättävissä tilanteissa ne eivät aina riitä. Ennakkosuunnittelussa kaikkien osapuolten täytyisi sitoutua tiukkaan aikatauluun, töidensä lomittamiseen sujuvasti ja varautumiseen ennakoimattomiin tilanteisiin. Näin maaperästä löytyneisiin yllätyksiin voitaisiin reagoida nopeammin.”

Varikkotie – infrarakentamisen laaja osaaminen Raide-Jokerissa

Kun hanke tehdään allianssimallilla, innovaatioita syntyy helposti tuhatkaupalla

Radat, väylät ja sillat

Sulje
Lähetetään...