Paljon muutakin kuin pelkkä vesisäiliö – Hiekkaharjun vesitorni vaikuttaa koko alueen viihtyisyyteen

Vesitorni on kotiseudullaan varma katseenvangitsija jo kokonsa ja korkeutensa vuoksi. Myös arkkitehtuurin sekä rakenne- ja ympäristösuunnittelun näkökulmasta vesitornit ovat suunnittelijalleen ja toteuttajalleen aina kookkaita projekteja, jotka tehdään isolla kunnianhimolla. 

Vaikka vesitornien suunnittelu on perinteisesti ollut arkkitehtien työmaata, nykypäivänä alan toimistoja ei aina kysytä hankkeisiin mukaan. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY eteni kuitenkin Vantaan Hiekkaharjun uuden vesitornin suunnittelussa harkiten ja huolellisesti, kun se järjesti asemakaavan muutosta varten suunnittelukilpailun tornin visuaalisesta ilmeestä. Voittajaksi valikoitui WSP:n ehdotus Siluetti.

”On hienoa, että alueella on haluttu kiinnittää paljon huomiota siihen, millainen torni Hiekkaharjuun saadaan ja miten se sopii ympäristöön. Kaupungeissa on jälleen tunnistettu vesitornien merkitys kaupunkikuvan kannalta”, arvioi vastaava arkkitehtisuunnittelija Janne Teräsvirta WSP:stä, joka vastasi uuden vesitornin rakenne-, arkkitehti-, geo-, liikenne- ja ympäristösuunnittelusta sekä hulevesien suunnittelusta.

Valaistuksessa aaltoileva maamerkki

Alkuvuodesta 2021 valmistunut Hiekkaharjun uusi vesitorni komeilee mäellä 47 metriä maanpinnan ja 87 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaaleasävyisen tornin näyttävin osa on sen tilavuudeltaan 8 000 kuutiometrin kokoinen ja 5 000 tonnia painava säiliö.

YIT rakensi ensin vesitornin jalan liukuvalumenetelmällä ja sen jälkeen säiliön jalan ympärille. Massiivinen säiliöosa valettiin maan pinnalla ja nostettiin hitaasti paikoilleen jalan yläosaan asennetun 90 hydraulisen tunkin avulla.

”Kaikkiaan torniin on mennyt noin 5 000 kuutiometriä betonia ja noin 700 tonnia harjaterästä”, kertoo yksikönjohtaja Jouni Hyvärinen YIT:ltä.

Vesitorneja on Suomessa runsaasti ja YIT:kin on tehnyt niitä jo pitkälti yli sata, mutta juuri Hiekkaharjun tornin mallista ei muualta löydy. Tornin vinotukia on pyöristetty, jotta siluetti olisi sulavamman muotoinen. Säiliöosan julkisivu puolestaan on verhoiltu perforoidulla eli rei’itetyllä metallikasetilla, jonka kuvio esittää vedestä nousevia kuplia.

Rakennuksen näyttävyyttä korostaa sen valaistus. Vesitornin jalka, vinotuet sekä säiliöosan alapinta valaistaan energiatehokkailla led-valaisimilla, joiden tarvitsema sähkö on kotoisin vesitornin katolle asennetuista aurinkopaneeleista. Yläosa taas on valaistu perforoinnin sisäpuolelta, mikä vahvistaa läpikuultavaa ja kevyttä vaikutelmaa. Valot tuovat ulkoasuun elävyyttä – se aaltoilee hienovaraisesti veden lailla.

Tavoitteena viihtyvyyttä vahvistava kokonaistaideteos

Hiekkaharjun vesitornin tontti on puistoalueella harjun reunalla, tonttia ympäröivän asuinalueen ihmisten virkistyskäytössä. WSP:n mukaan vesitornista, sen piha-alueesta ja ympäröivästä puistosta haluttiin tehdä alueen asukkaille viihtyisä kokonaistaideteos.

”Meillä oli se perusolettamus, että vesitornin mäki on jo valmiiksi suosittu paikka, josta löytyy lenkkipolkuja ja virkistysalueita. Siksi olemme pyrkineet säästämään olemassa olevaa luonnonympäristöä mahdollisimman paljon. Puiston virkistysmahdollisuudet ja yhteydet ympäristöön säilyvät, sillä rakentamisen vaikutukset on haluttu rajata lähelle tornia”, sanoo WSP:n Timo Metsälä, joka on ollut arkkitehtisuunnittelun projektipäällikkönä hankkeen toteutusvaiheessa.

Maisemasuunnittelua ohjaa ajatus tontin ja ulkopuolisen alueen sovittamisesta yhteen. Vesitornin ympäristössä alueen viihtyisyyttä ja identiteettiä on vahvistettu esimerkiksi laajentamalla rakennusprojektia pihasuunnitelmalla, jonka YIT sai toteutettavakseen.

”Vesitornin piha-alueelle lisäsimme muun muassa veden liikettä muistuttavia harjanteita pehmentämään isoa aukiota. Tornia ei kuitenkaan maisemoida, vaan se liitetään osaksi viereistä ulkoilu- ja virkistysaluetta, ja puisto jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi”, Metsälä vakuuttaa.

Myös Janne Teräsvirta uskoo, että Hiekkaharjussa vesitornin suhde ympäristöön on huomioitu poikkeuksellisen perusteellisesti ja pitkällä aikavälillä. Niin on toki syytäkin, sillä kyseessä on näkyvä ja pysyvä osa kaupunkikuvaa – uudelle vesitornille asetettu käyttöikävaatimus on vähintään sata vuotta.

”Jos Hiekkaharjussa asuvat ja liikkuvat ihmiset ajattelevat, että heidän mahdollisuuksistaan nauttia ympäristöstään on tässä kannettu huolta ja parhaimmillaan jopa parannettu, se on parhaita viestejä, mitä rakentamisella voi saada aikaan. Silloin olemme onnistuneet lisäämään viihtyvyyttä”, Teräsvirta miettii.

Vesihuoltorakentaminen

Hiekkaharjun vesitorni, Vantaa