Askel kerrallaan kohti hiilineutraaliutta

Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa yli 40 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. YIT:n tavoin yhä useampi alan yritys on asettanut tavoitteekseen vähentää päästöjä.

YIT:n laatujohtaja Hanne Perälä sanoo, että YIT tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. YIT sitoutui vuonna 2021 ensimmäisenä suomalaisena rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin, joiden avulla se vähentää oman toiminnan ja tuotannon ostoenergian päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Koko rakentamisen arvoketjussa päästöjä pyritään vähentämään samassa ajassa 30 prosenttia vertailuvuoteen 2019 nähden. Tämä koskee esimerkiksi rakennusmateriaaleja.

”Tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden lisäksi YIT:n tavoitteena on olla hiilineutraali omassa toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä", Perälä summaa.

Päästöt vähenevät yhdessä tekemällä

Esimerkiksi kerrostalon hiilidioksidipäästöistä runsas kolmasosa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta ja yli puolet rakennuksen käytön aikaisesta energian kulutuksesta.

Itse rakentamisvaiheen osuus päästöistä on alle kymmenen prosenttia.

YIT:n kehitysinsinööri Emmi Karppanen korostaa, että päästöjen vähentäminen vaatii hyvää yhteistyötä ja keskustelua arvoketjun kaikkien toimijoiden välillä.

"Rakennusliike voi esimerkiksi luoda materiaalien valmistajille painetta kehittää tuotteitaan entistä ympäristöystävällisemmiksi."

YIT valitsee vihreitä rakennusmateriaaleja

Rakennushankkeiden suunnitteluvaiheen päätöksillä on ratkaiseva merkitys päästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin kohteen koko elinkaaren aikana.

Asuntorakentamisessa YIT vastaa itse suunnittelusta, jolloin päästöihin on helpompi vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla vähäpäästöisempiä rakennusmateriaaleja ja rakenneratkaisuja. Perälän mukaan erityinen painopiste on betonin ja teräksen kaltaisissa materiaaleissa, joita rakentamisessa käytetään eniten.

"Olemme selvittäneet 20 eniten päästöjä aiheuttavaa materiaalia. Käymme niiden valmistajien kanssa keskusteluja, kuinka tuotteiden hiilijalanjälkeä voidaan pienentää."

Perälä sanoo, että esimerkiksi vähähiilisten ontelolaattojen, vihreän betonin ja kierrätysteräksen vähitellen yleistyvä käyttö leikkaa talojen hiilijalanjälkeä merkittävästi. Hyvä esimerkki ovat Consolis Parman ympäristöystävällistä valmistustekniikkaa hyödyntävät vähähiiliset ontelolaatat. Niiden hiilidioksidipäästöt ovat lähes 50 prosenttia vastaavia vakiotuotteita pienemmät.

YIT on päättänyt siirtyä käyttämään vähähiilisiä ontelolaattoja kaikissa Uudellamaalla rakennettavissa asuinrakennuksissa.

A-energialuokan talo säästää ympäristöä

YIT painottaa suunnittelussa energiatehokkuutta parantavia rakenteellisia ja taloteknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät rakennuksen käytön aikaisia päästöjä. Kaikki YIT:n suunnittelemat asuintalot kuuluvat jatkossa A-energialuokkaan. Niissä hyödynnetään esimerkiksi maalämpöä ja aurinkopaneeleja tuottamaan omaa uusiutuvaa energiaa.

"Näin mahdollistamme asuntojen ja käyttöveden päästöttömän lämmityksen yhä useammassa taloyhtiössä. Tämän vuoden tavoitteena on, että maalämpö tulee 30 prosenttiin suunnitteluun lähtevistä asuintaloista", Hanne Perälä kertoo.

Suunnittelussa ja rakentamisessa pystytään tekemään muitakin valintoja, jotka tekevät kestävän elämäntyylin toteuttamisen asukkaille mahdollisimman helpoksi. Esimerkiksi YIT:n jokaisen uuden asuintalon autopaikalle tulee varaus sähköauton latauspisteelle.

Liikenteestä aiheutuviin päästöihin voidaan vaikuttaa myös rakentamalla asuintalot hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Työmaalla säästetään materiaaleja ja energiaa

Itse rakentamisen päästövaikutukset ovat kokonaisuuteen suhteutettuna pienet, mutta työmaallakin voidaan tehdä paljon materiaalien käytön tehostamisessa ja olosuhteiden hallinnassa. Se edellyttää hyvää suunnittelua ja fiksuja toimintatapoja.

"Materiaalihukkaa voidaan esimerkiksi vähentää hallituilla toimituksilla ja varastoinnilla sekä tarvittavilla sääsuojauksella", Perälä mainitsee.

Materiaalitehokkuutta lisää myös esivalmistettujen rakenneosien käyttö, jolloin tuotanto tapahtuu hallituissa tehdasoloissa.

Materiaalitehokkuus tarkoittaa myös rakennusjätteen tehokasta kierrätystä. Purettavien talojen lasista voidaan tehdä lasivillaa rakennusten eristeeksi. Betonijäte puolestaan murskataan ja käytetään maanrakennuksessa.

"Maanrakennushankkeissa tavoitteena on hyödyntää siirrettävät maa-ainekset mahdollisimman lähellä. Näin vältytään energiaa kuluttavilta kuljetuksilta. Vaikkapa louhittava kallio on mahdollista hyödyntää murskeena samassa tai toisessa rakennuskohteessa", YIT Infran ympäristöpäällikkö Sanna Ristonen huomauttaa.

Rakennusjätteet kiertävät uusiksi materiaaleiksi

Rakennusjätteiden kierrätysaste on parantunut viime vuosina merkittävästi, kun jätteet lajitellaan jakeittain jo työmaalla. Perälän mukaan esimerkiksi muovin kierrätys toimii mallikkaasti. Kierrätetystä kirkkaasta muovista valmistetaan muun muassa rakennusmateriaalien suojakalvoa.

"Sen sijaan työmaalla syntyvän puujätteen hyödyntämisessä on vielä kehitettävää. Suomessa on toistaiseksi vähän esimerkiksi teollisuutta, joka voisi käyttää puujätettä raaka-aineenaan", Perälä sanoo.

Työmailla tehostetaan myös energian käyttöä eri tavoin. Kohteeseen voidaan esimerkiksi asentaa maalämpö jo rakennusvaiheen aikana. Näin esimerkiksi betonivaluja varten välttämätön lämmitys pystytään hoitamaan uusiutuvalla energialla dieselgeneraattoreiden sijaan.

YIT käyttää vain alkuperäsertifioitua vihreää sähköä, joten päästöjä voidaan vähentää myös siirtymällä asteittain sähköisiin koneisiin, laitteisiin ja autoihin.

"Pienemmät työkoneet sähköistyvät jo hyvää vauhtia. Sen sijaan raskaissa koneissa sähköisiä vaihtoehtoja on vielä vähän saatavilla", Ristonen kertoo.

Myös luonnon monimuotoisuus huomioidaan

Rakentamisessa ja kaupunkikehityksessä on tärkeää huomioida myös luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja ympäristön ennallistaminen sekä uudistaminen.

"Tampereen raitiotiehankkeessa Hämeenkadulta kaadetuista puista rakennettiin ympäristötaideteos, joka tukee erilaisten pieneliöiden elinympäristöä", Ristonen mainitsee.

Pikaratikka Raide-Jokerin rakentamisessa Helsingissä YIT on toteuttanut radan luiskiin paahdeketoja harvinaisille hyönteis- ja perhoslajeille.

YIT on rakentanut useissa kohteissaan myös viherkattoja, joita monet kasvilajit ja hyönteiset pystyvät hyödyntämään. Helsingin Pasilassa sijaitsevassa Triplassa viherkattoja löytyy peräti hehtaarin verran.

"Pyrimme myös toteuttamaan rakennushankkeet niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi lähistön asukkaille ja luonnolle. Esimerkiksi Kruunusiltojen rakennustyömaalla Helsingissä työmenetelmät on valittu niin, että niistä ei aiheudu meluhaittaa Korkeasaaren eläimille", Ristonen toteaa.

Teollinen rakentaminen säästää ympäristöä

YIT toteuttaa rakennushankkeita teollisen rakentamisen konseptilla, jossa hyödynnetään vakioituja toimintatapoja ja kuvataan eri osapuolten suorittamat tehtävät rakennusaikataulun pohjalta.

"Näillä toimilla parannamme rakentamisen laatua ja lyhennämme hankkeiden läpimenoaikoja. Hankkeet saadaan entistä varmemmin vietyä läpi sovitussa aikataulussa, budjetissa ja laatutasossa", YIT:n teollisen rakentamisen kehitystä koordinoiva johtaja Siru Rinne sanoo.

Teollinen rakentaminen koostuu useasta eri osa-alueesta, kuten rakentamista sujuvoittavasta tahtituotannosta, tarveperusteisesta toimitusketjun ohjaamisesta ja esivalmistuksen hyödyntämisestä.

Tahtituotannossa kukin työvaihe tehdään suunnitellusti sille asetetussa aikaraamissa. Tuotanto etenee näin tasaisella nopeudella saamaan tapaan kuin liukuhihna valmistavassa teollisuudessa.

"Esivalmistus sekä toimitusten hallinta työmaan ulkopuolisissa tuotantolaitoksissa ja varastoissa yksinkertaistaa materiaalitoimituksia, vähentää työmaalla tehtävää asennustyötä ja helpottaa hallitsemaan pullokauloja. Näin saavutetaan monesti laadukkaampi lopputulos", Rinne toteaa.

Esimerkiksi kylpyhuoneet voidaan valmistaa tehtaassa valmiiksi kaakelointia myöten. Työmaalla valmiisiin moduuleihin pitää tehdä vain tarvittavat putki- ja sähköasennukset. Tuotteiden esivalmistuksen rinnalla hyvin suunnitellut rakennusvaiheet ja materiaalitoimitukset vähentävät työmaan varastomääriä ja mahdollistavat tehokkaan materiaalien käytön. Tämä vähentää hukkaa esimerkiksi materiaalien kastumisen ja ylimääräisen liikuttelun vuoksi.

Rinteen mukaan teollinen rakentaminen on siten myös ympäristöä säästävä toimintamalli.

"Myös ympäristötavoitteiden saavuttamista ja esimerkiksi päästöjen vähentämistä on aiempaa helpompi seurata, kun rakennushankkeen tilannekuva on entistä paremmin hallussa."