YIT rakentaa taksonomian mukaisesti: Case Aleksanterinkatu 13

Taksonomian mukainen hanke on ympäristön kannalta kestävä ja se varmistaa rakennukselle pitkän ja monimuotoisen käyttöiän. Tuore esimerkki YIT:n osaamisesta on Helsingin ydinkeskustassa toteutettu peruskorjaus.

Osana EU:n vihreää siirtymää on määritelty kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia. Kestävyyttä arvioidaan kuuden ympäristötavoitteen kannalta: ilmastonmuutoksen hillinnän, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, vesivarojen ja merten suojelun, kiertotalouden edistämisen, pilaantumisen estämisen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista.

Tiivistetysti toiminta on taksonomian mukaista, kun se edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta, eikä aiheuta merkittävää haittaa muille.

”On hyvä muistaa, että taksonomian mukaisen rakentamisen kriteereissä on paljon sellaista, mikä on jo pitkään ollut perustekemistä rakennusalalla, kuten jätteiden lajittelu, jota edellytetään yli 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamiseksi”, sanoo kehitysinsinööri Sanna Koivisto YIT:ltä. ”Ei siis ole kyse uudesta ja ihmeellisestä tai hankalasti toteutettavasta asiasta.”

YIT:lle taksonomian mukainen rakentaminen on tuttua

YIT:n taksonomian mukaisissa hankkeissa mukana olleet projektipäällikkö Jenni Sahlberg ja projekti-insinööri Milja Vansen-Raitio vahvistavat Koiviston sanat.

”Taksonomian mukaiset asiat ovat olleet mukana päivittäisessä tekemisessä jo vuosia: olemme keränneet materiaalitietoja, ja energiatehokkuus on lähtökohtainen tavoite peruskorjauksissa. Suurin ero tapahtuu suunnittelupöydällä, eli taksonomian mukaisessa hankkeessa on tarkat kriteerit, joita seurataan toteutuksen aikana”, he toteavat.

Juuri esiselvitys- ja suunnitteluvaiheessa määritellyt ympäristötavoitteet, niiden numeerinen seuranta toteutuksessa ja jokaisen vaiheen huolellinen dokumentointi korostuvat taksonomian mukaisissa hankkeissa. Kaikesta on löydyttävä todiste, kun taksonomian mukainen liiketoiminta raportoidaan kerran vuodessa.

”Taksonomia on huomioitava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: uudisrakentamisessa jo silloin, kun arvioidaan rakennuspaikkaa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kaikkien taksonomian mukaisten hankkeiden suunnittelussa on tehtävä ilmastoriskitarkastelu sopeutumisratkaisuineen sekä kiertotaloussuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa muuntojoustavuus ja käytön pitkäikäisyys”, Koivisto sanoo.

Aleksanterinkatu 13: päätavoite ilmastonmuutoksen hillintä

Hyvä esimerkki YIT:n taksonomian mukaisesta hankkeesta on vuosina 2022–2024 toteutettu peruskorjaus Helsingin ydinkeskustassa: Aleksanterinkatu 13 -myymälätilat muutettiin moderneiksi liike-, toimisto- ja kokoustiloiksi.

Kiinteistön omistaja ja hankkeen rakennuttaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka teki linjauksen, että se haluaa toteuttaa peruskorjauksen taksonomian mukaisesti.

”Esiselvityksessä käytiin läpi taksonomian kuusi ympäristötavoitetta ja se, kuinka ne soveltuvat tähän hankkeeseen – ja minkä kohdalla taksonomian mukaisuus varmimmin saavutettaisiin”, kertoo Sahlberg.

Rakennuttajan konsultti teki arvioinnin ja ohjeistuksen siitä, mitä kaikkea on otettava huomioon. Konsultti toimi asiantuntijana myös toteutuksen aikana, jos kaivattiin tukea esimerkiksi tuote- ja materiaalivalinnoissa.

Pääkriteeriksi valikoitui ilmastonmuutoksen hillintä. Myös viisi muuta ympäristötavoitetta arvioitiin ja varmistettiin, ettei niille aiheuteta merkittävää haittaa. Sahlberg vertaa taksonomiaan liittyvää esiselvitystä ympäristösertifikaatteihin: prosessit ovat samantyyppisiä ja selvityksiä voidaan tehdä rinnakkain – ja saada siten synergiaa.

”Esiselvityksessä määriteltiin, minkälaisia asioita tavoitellaan, ja siitä etenimme normaalisti suunnitteluun huomioiden annetut rajaehdot ja lähtötiedot. Kun todettiin, että suunnitelmat vastaavat asetettuja tavoitteita myös taksonomian osalta, voitiin lähteä rakentamaan.”

YIT vastasi suunnittelun johtamisesta ja oli tiiviisti mukana jo kehitysvaiheessa.

Energiatehokkuus tuotiin tähän päivään

Aleksanterinkatu 13 -kiinteistössä ilmastonmuutosta hillittiin ennen kaikkea energiatehokkuutta parantamalla, ja energiatehokkuusluku pieneni 30 prosenttia.

”Kun korjataan vanhaa rakennusta, saadaan hyvin paljon aikaan jo siirtymällä nykypäivän standardien mukaisiin ratkaisuihin”, Vansen-Raitio sanoo.

Tämä tarkoitti kaikkia ilmanvaihto- ja lämmitysratkaisuja ja myös sitä, että hanoissa on tietynlaiset virtaamat vedenkulutuksen vähentämiseksi. Ikkunoiden kohdalla pohdittiin, vaihdetaanko uudet vai korjataanko vanhat, ja lopulta jätettiin pääosin vanhat, mutta lisättiin sisäpuolelle toiset ikkunat: näin ne toimivat lämpöteknisesti paremmin ja lisäävät energiatehokkuutta.

Peruskorjauksessa varauduttiin siihen, että tulevaisuudessa sataa enemmän ja rankemmin, ja koko sadevesiviemäröinti uusittiin ja liittymää kasvatettiin. Myös auringonpaiste huomioitiin: ikkunoissa on nyt markiisit ja suojakalvot, eli kesällä jäähdytystarve pienenee.

”Ratkaisuissa oli osin kyse myös ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, ja kiertotaloussivujuonne tuli esimerkiksi siitä, että jätettiin vanhat ikkunat sekä käytettiin uudestaan rakennuksesta purettuja materiaaleja. Rakennuttajan toiveesta juuri kiertotalousratkaisuihin kiinnitettiin erityishuomiota paitsi lajittelun myös käytettyjen tuotteiden suhteen, vaikka se ei ollut taksonomian pääkriteeri”, Sahlberg sanoo.

Vastuullisuus vie kohti uudenlaista rakennustapaa

Sahlberg muistuttaa, että taksonomian mukaisella rakentamisella pyritään siihen, että ympäristö mutta myös rakennukset voivat hyvin: ne kestävät pitkään ja niitä voidaan tarvittaessa muokata monenlaiseen käyttöön.

”Kun huomioidaan vaikkapa muuttuvat sääolot ja käyttötarpeet jo suunnitteluvaiheessa, ei tarvitse olla heti tekemässä korjauksia”, hän sanoo.

Vansen-Raition mukaan taksonomian mukainen rakentaminen alkaa olla yhä tavanomaisempaa, mutta korjausrakentamisessa tilaajan rooli on suuri.

”Emme välttämättä ole kaikkien kohteiden suunnittelussa mukana, ja taksonomian mukaisuuttahan on lähdettävä tavoittelemaan jo alkukartoituksessa”, hän muistuttaa.

Sahlberg korostaa, että taksonomia on ennen kaikkea kokoelma työkaluja, jotka muuttavat koko rakennusalaa entistä vastuullisemmaksi. ”Kyse on uudenlaisesta tavasta tehdä, johon rakentamisessa ollaan väistämättä menossa.”

YIT_taksonomia_infograafi_.jpg

Lue myös:

Vastuullinen rakentaminen

Korjausrakentaminen | YIT.fi

Ympäristövastuu | YITGroup.com

Aleksanterinkatu 13 -peruskorjaus: miten taksonomian mukainen hanke eteni

  • Esiselvitys, jossa käytiin läpi taksonomian kuusi ympäristötavoitetta ja valittiin pääkriteeriksi ilmastonmuutoksen hillintä. Mukana oli rakennuttajan konsultti, joka toimi myös myöhemmissä vaiheissa asiantuntijana.
  • Suunnitteluvaihe, joka toteutettiin esiselvityksessä määriteltyjen rajaehtojen ja lähtötietojen perusteella. Asiakas vastasi suunnittelun johtamisesta.
  • Toteutus, jonka aikana seurattiin ja mittaroitiin tarkasti tavoitteiden toteutumista. Taksonomian mukaisessa hankkeessa korostuu projektin kaikkien vaiheiden tarkka dokumentointi.
  • Raportointi: pörssiyhtiönä YIT raportoi vuosittain taksonomianmukaisen liikevaihdon.