Mistä on allianssiosaajat tehty?

Allianssi on tyypillinen valinta hankkeen toteutusmuodoksi, kun siihen sisältyy paljon haasteita, sidosryhmiä sekä epävarmuutta. Mutta millaisia ihmisiä allianssihankkeisiin tarvitaan, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen?

Reilu vuosikymmen sitten Suomeen rantautunut allianssimalli otettiin ensimmäisenä käyttöön väylä- ja infrahankkeissa – esimerkiksi allianssimalli tarjosi puitteet Tampereen raitiotiehankkeen onnistumiselle. Viime vuosina hankemalli on levinnyt myös sairaala- ja terveyskeskushankkeisiin sekä teollisuushankkeisiin, joita on usein vaikea hallita perinteisillä, pilkotuilla malleilla. Miksi avoimet ja yhteistoiminnalliset hankemallit ovat lisääntyneet rakennusalalla?

“Mielestäni viesti on selkeä: allianssit nähdään toimivana toteutustapana erityisesti vaativissa hankkeissa. Tiiviin yhteistyön tekemisen arvo on ymmärretty. On kyllästytty työskentelemään siiloissa ja hallitsemaan sopimuksilla sekä ymmärretty, että yhteistyöllä ja yhteisillä tavoitteilla päästään parempaan lopputulokseen”, kertoo YIT:n infrarakentamisen divisioonan johtaja Anne Piiparinen.

Luotettava


Vaasan keskussairaalan Bothnia High5 -allianssihankeessa on jo 3,5 vuoden ajan rakennettu H-uudisrakennukseen erilaisia sairaanhoidon tiloja ja palveluja. YIT:n Kokkolan aluepäällikön ja Bothnia High5 -hankkeen projektipäällikön Markus Kaustisen mukaan allianssi on Pohjanmaan alueella uusi hankemuoto, joka tunnetaan nimenomaan yhteistyöstä.

“Ensimmäiset sanat, jotka muodosta kuulee, ovat yhdessä tekeminen ja halu työskennellä yhdessä. Etenkin perinteisessä urakkamallissa ollaan joskus kapulat vastakkain riitelemässä, mutta allianssissa ei sellaista saa helpolla aikaiseksi”, Kaustinen lisää.

Olipa allianssihanke kooltaan suuri tai pieni, se edellyttää, että allianssin osapuolilla – jopa kilpailijoilla – on yhteinen tahtotila sekä ratkaisuhakuista ja avointa vuorovaikutusta. Kun tavoite on koko tiimille yhteinen ja tärkeä ja kaikki tuovat oman parhaan osaamisensa hankkeeseen, ei synny ristiriitoja eikä siiloutumista.

Yhteistyökykyinen


“Yhteiset hankkeet ovat erinomaisia paikkoja koko alan kehittymiselle. Useinhan parhaat oivallukset syntyvät juuri silloin, kun tuodaan eri organisaatiosta osaamista saman asian ympärille ja haetaan parasta ratkaisua yhdessä”, Piiparinen kertoo.

YIT allianssi persoonat.jpg

Erilaisuus on myös allianssissa rikkautta

Luotettava, yhteistyökykyinen ja avoin. Ratkaisuhakuinen, uutta kokeileva ja tutkiva. Allianssissa työskenteleviä ihmisiä kuvataan monin sanoin, mutta tarvitaanko allianssihankkeissa erilaisia luonteenpiirteitä kuin rakennushankkeissa yleensä?

Uutta kokeileva


“Ihmisiä kuulee luokiteltavan allianssi-ihmisiksi ja ei-allianssi-ihmisiksi. Rakentaminen allianssissa on silti ihan samanlaista kuin muissakin toteutusmuodoissa”, Piiparinen toteaa.

Kuten muissakin hankemuodoissa, myös allianssihankkeissa tarvitaan raudanlujia ammattilaisia, joilla on tehtävään tarvittava osaaminen. Allianssiosaajalle ei ole yhtä reseptiä.

Avoin


“Erilaisuus on myös allianssissa rikkautta. Olen itse tiimejä sparratessa todennut, ettei itseään tarvitse muuttaa eri persoonaksi, vaan voi olla oma itsensä ja reflektoida omaa tekemistä. Täytyy kuitenkin muistaa käyttäytyä asiallisesti, kuunnella ja olla aktiivinen ratkaisun haussa”, Piiparinen kertoo.

Tiettyjä ominaisuuksia allianssissa pärjääminen kuitenkin edellyttää. Kaustisen mukaan yhteistyökykyisyys on tärkein vaatimus, koska töitä ja päätöksiä tehdään yhdessä isolla joukolla. Myös määrätietoisuus, pitkäjänteisyys ja rauhallisuus painavat vaakakupissa.

“Päätökset voivat venyä pitkään, jolloin pitää löytyä malttia ja rauhallisuutta, ettei ala hermoilla, kun jokin asia venyy”, Kaustinen kertoo.

Ratkaisuhakuinen


Huutamalla johtaminen tai toisten mielipiteiden jyrääminen eivät Piiparisen mukaan kuulu allianssiin tai mihinkään muuhunkaan hankemuotoon. Sen sijaan hän korostaa kykyä kuunnella toisen näkökulmaa, perustella omia näkemyksiä sekä etsiä hankkeen kannalta parasta ratkaisua eikä tehdä asioita totutulla tavalla “koska aina ennenkin on tehty”. On myös tärkeä taito osata reflektoida omaa ja tiimin tekemistä, ottaa siitä opiksi ja parantaa suoritusta.

YIT allianssimalli.jpg

Allianssi perustuu luottamukselle ja keskustelulle

Hitsautuminen tiimiksi vaatii aina aikaa niin oman yrityksen sisällä kuin allianssiosapuolten kesken. Piiparinen muistuttaa, että toimiva yhteistyö perustuu aina ihmisten väliselle luottamukselle, joka muodostaa allianssimallin perustan.

Haastaja


“Yhteishankkeissa syntyy elinikäisiä ihmissuhteita ja verkostoja. Uskon, että arvostus muita toimijoita kohtaan nousee yhteisten toteutusten kautta”, Piiparinen kertoo.

Alliansseja arvostellaan siitä, että niissä keskustellaan liikaa. Kaustisen mukaan keskustelu- ja yhteistyötaidot ovat kuitenkin avainroolissa allianssissa. Kun kaikki tulevat eri firmoista ja yrityskulttuureista, keskustelemalla voidaan tutustua toisiin, luoda luottamusta osapuolten välille ja määrittää yhteinen tapa tehdä töitä.

Tutkiva


“Keskustelemalla saa oikeanlaisen yhteishengen tiimille. Kun tiimi toimii oikein ja omien alojensa ammattilaiset keskustelevat yhden ja saman pöydän ääressä, pystytään ideoimaan ja kehittämään merkittäviä asioita. Silloin voidaan jakaa osaamista ja lopputuloksena voi syntyä uusia innovaatioita ja viisaita, kustannustehokkaita ratkaisuja”, Kaustinen kertoo.

Töihin allianssihankkeeseen? Lue työskentelystä YIT:llä

Tutustu allianssiin hankkeen toteutusmuotona

”Allianssipersoonaa kuvailevat adjektiivit”