Yksityisen rahan hyödyt ilman yksityistämistä

”Yksityinen rahoitus voi toimia mahdollistajana sellaisille kannattaville hankkeille, jotka ehkä muuten lykkääntyisivät, mutta joita yhteiskunta tarvitsee vastatakseen ilmastonmuutoksen tai kaupungistumisen haasteisiin, sanoo Aleksi Laine, YIT:n Liikenneinfran johtaja.

Hän ja Meridiamin Jaakko Kouvalainen keskustelevat YIT:n Vartin kaupunki -podcastissa siitä, mitä yksityisen rahoituksen tulo julkisiin rakennus- ja infrahankkeisiin voisi parhaimmillaan tarkoittaa. 

PPP-hankintamallissa on monta etua

Meriadiamin Kouvalainen on ollut mukana useammassa julkisessa yksityisrahoitteisessa, eli public-private-partnership-mallilla toteutetussa, hankkeessa. PPP-mallin edut näkyvät Kouvalaisen mukaan sekä hankkeiden toteutusnopeudessa ja laadussa että kustannuksissa. 

Kun rahoitus on leivottu rakennus- ja kunnossapitokustannusten lisäksi hankintamalliin mukaan, tilaajan kustannukset jaksottuvat täysin eri tavoin kuin perinteisessä mallissa. Tilaaja ei maksa rakentamisvaiheessa mitään, vaan alkaa maksaa palvelumaksua vasta, kun tilat ovat tilaajan käytettävissä. Palveluntuottajalla on intressi tehdä laadukkaita ratkaisuja, koska jos laatuongelmia ilmenee ja tilat eivät olekaan käytettävissä, tilaaja ei maksa palvelumaksua.

Käytännössä PPP-hankintaprosessi toimii niin, että julkinen tilaaja tekee sopimuksen hanketta varten erikseen perustetun projektiyhtiön kanssa. Projektiyhtiö puolestaan hoitaa muut sopimukset: rakentajan kanssa rakentamisesta, kunnossapitourakoitsijan kanssa kunnossapitotoimista, rahoittajien kanssa rahoituksesta ja sijoittajien kanssa sijoitetusta pääomasta, Kouvalainen kertoo.

Suomessa PPP-mallilla on toistaiseksi tehty neljä tiehanketta ja parhaillaan toteutetaan Espoon kaupungin kouluhanketta. Energiapuolella on käynnissä erilaisia tuulivoimahankkeita.

Mutta tarkoittaako yksityisen rahan tulo julkisiin hankkeisiin käytännössä yksityistämistä?

”Ei”, Kouvalainen sanoo.

Kyse on palvelusopimuksen kautta tehdystä kokonaispalvelusta, johon kuuluu suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja rahoitusta. 

“Kun rakentaessa aikaansaadaan omaisuuserä, on se sitten tie tai koulu, se on koko ajan tilaajan, eikä palveluntuottajan omistuksessa.” 

Rakentamisen laatu pysyy korkeana

Palveluntuottaja kuitenkin vastaa tekemistään rakenteista ja rakennuksista kymmeniä vuosia. Siksi rakentamisen laadun pitää pysyä korkeana. Myös esimerkiksi rakennustöiden viivästymisistä tai rakennuskustannusten noususta vastaa palveluntuottaja.

“Rakentamisen hinnan osalta piikki ei ole niin sanotusti auki. Tässä ei mennä veronmaksajien kukkarolle lainkaan”, Kouvalainen sanoo.  

Mutta miksi PPP-mallia käytetään sen eduista huolimatta edelleen niin vähän? Entä miten sote luo uusia investointimahdollisuuksia rakennusalalle? Nämä ja monta muuta kysymystä saavat vastauksen YIT:n Vartin kaupunki -podcastin kakkoskauden jaksossa kolme.

Studiossa Jaakko Kouvalaisen ja Aleksi Laineen lisäksi podcastin host Pirita Tiusanen.

Kuuntele podcastin jakso

E18-tie.

Pssst… Podcastin kulisseissa kuultua:

Kysyimme äänitysten lomassa Jaakko Kouvalaiselta kolme vinkkiä PPP-hankkeen tilaajalle. 

• Harkitse ennakkoluulottomasti. ”PPP-malli ei ole vielä kuntaorganisaatioille kovin tuttu. Harkittaessa hankintamuotoa kunnan kannalta myös PPP kannattaa ottaa vertailuun mukaan.”
• Perehdy kunnolla. ”Tietoa mallista löytyy esimerkiksi Rakennustiedon ”PPP-malli rakennushankkeen hankinnan mallina”-julkaisusta. Espoon kaupungilta voi kysellä kuntaorganisaation kokemuksia, ja Meridiamin tiimi antaa myös mielihyvin lisätietoa.” 
• Käy läpi hankintakokonaisuus ja valtuudet. ”Kokonaisuus voi sisältää useita rakennushankkeita, tunnista ne. Mieti hankintamuodon valintaperusteet läpi kunnan kannalta ja varmista, että kuntapäättäjät ja talousjohto seisovat sen takana."
• Mieti toteutus kuntoon. ”Osaavien neuvonantajien valinta hankinnan toteutukseen on ensiarvoisen tärkeää.”