Tiedätkö luonnon hyvinvointivaikutukset? 5 vinkkiä lähiluonnon tankkaamiseen
Palvelut
Trigonin kaavaselvitystyö on kovassa vauhdissa
Pasilaan suunnitteilla olevan Trigoni-hankkeen kaavaselvitystyö on loppusuoralla. Kaikkien selvitysten ja muun kaavamateriaalin arvioidaan olevan valmiita lokakuun lopussa. Selvitystyö on edennyt suunnitellusti tiukasta aikataulusta huolimatta. Siitä on kiittäminen tehokasta yhteistyötä hankkeen eri osapuolten välillä sekä kaavaselvitysten järjestelmällistä koordinointia.
Ennen rakentamisen aloittamista tornialueelle laaditaan asemakaava, joka tarvitsee lainvoiman ennen kuin prosessissa voidaan edetä ja rakennuslupaa hakea. Koska kaavaa varten tulee ottaa huomioon rakennustöiden aiheuttamat vaikutukset ympäristöön, on ennen asemakaavan käsittelyä tehtävä perinpohjaista selvitystyötä. Selvityksiä, joita kaavaa varten tehdään, kutsutaan kaavaselvityksiksi.
Trigoni on torniryhmä, jonka korkein rakennus tulee kohoamaan noin 200 metriin. Kaavaselvitystyön tarkoituksena on selvittää alueen olosuhteet erilaisista näkökulmista, jotta ne voidaan huomioida suunnittelussa. Tavoitteena on, että Trigoni on valmistuessaan turvallinen ja viihtyisä kokonaisuus.
Aikataulu pitää
Trigonin kaavaselvityksiin ja kaavoitusta varten tarvittavan materiaalin tuottamiseen ovat osallistuneet pääroolissa YIT ja Helsingin kaupunki, mutta selvitykset ovat työllistäneet myös useita suunnittelijoita, konsultteja ja muita asiantuntijoita. Kaavaselvitysten ja liitemateriaalin koostamisessa on auttanut se, että monilla työhön osallistuvilla tahoilla on jo aikaisempaa kokemusta Pasilan alueesta ja Trigonista esimerkiksi kilpailuvaiheen aikaisten selvitysten kautta. Helmikuussa 2019 pidettiin ensimmäinen kaavoituspalaveri, jossa määriteltiin, mitä materiaaleja kaavoittajan työn tueksi tulee tuottaa, ja päätettiin eri selvitysten vastuutahoista ja osallistujista.
”Ison kokonaisuuden koordinoiminen on ollut mielenkiintoista. Kaavaselvitysten tuottamisessa on kova vauhti päällä, jotta kaikki saadaan aikataulussa valmiiksi”, kertoo kaavaselvitystyötä YIT:llä koordinoiva projekti-insinööri Riikka Virtanen.
Virtasen työpäivät ovat viime kuukausina täyttyneet kaavaselvityksiin liittyvistä tehtävistä. ”Minun tehtävänäni on olla aktiivisesti yhteydessä tahoihin, jotka kaavaselvityksiä tekevät. Kyselen, missä vaiheessa selvitystyö on ja varmistan, että kaikki tarvittava materiaali ja tieto ovat heidän käytettävissään”, Virtanen kertoo.
Yhteensä Trigonin kaavoitusta varten tehdään noin 20 eri kaavaselvitystä ja liitettä. Selvitykset ovat keskenään hyvin eri tyyppisiä: osa niistä tehdään kaikista kaavoituskohteista, kuten esimerkiksi erilaiset havainnekuvat, mutta osa selvityksistä liittyy erityisesti korkeaan rakentamiseen. Korkean rakentamisen erityislaatuisia selvityksiä ovat varjostus- ja heijastusselvitys, tuulisuusselvitys, linnustoselvitys ja maisemavaikutusten arvioinnin selvitys. Maisemavaikutusten arvioinnin tarkoituksena on havainnollistaa, miten korkea rakennus sopii kaupunkimaisemassa alueen siluettiin.
”Maisemavaikutusten arviointia tehdään havainnollistamaan ihmisen perspektiiviä: sitä, miltä Trigoni näyttää eri suunnista tarkasteltuna”, Virtanen kertoo.
Kaupunkirakenne tiivistyy
Helsingin kaupungin Pasila-tiimin arkkitehti Ville Purma on osallistunut Keski-Pasilan tornialueen suunnitteluun jo vuodesta 2010 alkaen. Tänä päivänä tornialueen asemakaava työllistää Purmaa eniten. Jäljelle jäävä aika menee pääosin Itä-Pasilan asemakaavamuutosten parissa. Pasila on siis tullut Purmalle tutuksi useammastakin suunnasta.
Vuonna 2018 voimaan tullut Helsingin uusi yleiskaava on luonut painetta tiivistää kaupunkirakennetta huomattavasti enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Tämän myötä myös korkea rakentaminen on kasvattanut suosiotaan. Purma näkee yhden selvän, erityishuomiota tarvitsevan asian korkeassa rakentamisessa: ”Kun tehdään rakennus, joka näkyy kymmenien kilometrien päähän, on suunnittelun ja rakentamisen laadun oltava erittäin korkeatasoista.”
Purma käyttää Trigonista puhuessaan käsitettä maamerkkirakennus, joka Trigoni toden totta tulee valmistumisensa jälkeen olemaan.
”Trigonista kattoravintoloineen tulee samanlainen vierailukohde kuin aikanaan Näsinneulasta, kun se rakennettiin”, Purma ennustaa. ”Tornien huippujen lisäksi myös niiden jalustaosien ja ulkoalueiden viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö on erityisen tärkeää”
Sekä Virtanen että Purma kehuvat yhteistyön sujuvuutta kaavaselvitystyössä.
”Meillä kaikilla on yhteinen ajatus siitä, että haluamme tehdä valmistelutyön asemakaavaa varten mahdollisimman hyvin ja huolella”, sanoo Virtanen.
Purman puheista välittyy sama tyytyväisyys kuin Virtasesta. ”YIT ja arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki ovat tarttuneet hyvin meidän (kaupungin) ehdotuksiimme jo kilpailuvaiheessa ja kaavasuunnittelun alussa. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, ja toivon sen myös jatkuvan tällaisena aina toteutussuunnitteluun asti”, Purma kiittelee.
Kansainvälistä yhteistyötä
Jotta kaikki mahdollinen asiantuntijuus saadaan hyödynnettyä, osallistuu kaavaselvitysten tuottamiseen myös kansainvälisiä toimijoita. Kanadassa pääkonttoria pitävä, erityiskohteiden ympäristövaikutuksia tutkiva konsulttiyritys RWDI tekee Trigonille muun muassa tuulisuusselvitystä. Kun on kyse Trigonin korkuisista tornitaloista, on tuulisuusolosuhteet tutkittava tarkasti.
Trigonin tuuliolosuhteita tutkitaan tuulitunnelitestillä. Tuulitunnelissa Trigonin pienoismallia kohti puhalletaan ilmavirtoja eri suunnista ja eri voimakkuuksilla, jotta saadaan käsitys tuulen liikkeistä rakennusten pinnalla ja niiden lähiympäristössä. Tuulisuusselvityksen tavoitteena on selvittää, miten ilmavirtoja saadaan ohjattua ja hajautettua mahdollisimman hyvin. Näin varmistetaan turvalliset ja miellyttävät tuulisuusolosuhteet tornialueelle – myös jalankulkijan näkökulmasta.
Seuraavaksi vuorossa ovat asemakaavaehdotus, kaavan hyväksyminen ja voimaantulo
Kokonaisuudessaan kaavoitusprosessi kestää yleensä noin 1–2 vuotta riippuen kaavan vaativuudesta ja laajuudesta. Trigonin kaavaselvitysten ja muun liitemateriaalin valmistuttua kaavoitusprosessissa päästään siirtymään seuraavaan vaiheeseen.
Seuraavaksi vuorossa on asemakaavaehdotuksen laatiminen. Asemakaavaehdotus esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle alkuvuodesta 2020, minkä jälkeen se on julkisesti nähtävillä. Kaavaehdotuksesta esitettyjen lausuntojen ja muistutusten jälkeen asemakaava esitellään tarkistettuna uudelleen kaupunkiympäristölautakunnalle. Tavoitteena on, että kaava tulee voimaan loppuvuodesta 2020 kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyjen jälkeen.
