8.7.2020
  • Työ

Millainen on toimistotilojen tulevaisuus? Etätöiden lisääntyminen ja vihreiden arvojen arvostus kasvaa – miten ne muuttavat toimitilojen merkitystä?

Työelämän murroksen keskellä on juuri nyt ajankohtaista pohtia, mikä on se arjen polku, jota eri rooleissa olevat työntekijät päivittäin kulkevat, ja mitä voidaan tehdä sen sujuvoittamiseksi. Etätyön lisääntyessä toimistotilojen rooli nousee uuteen tarkasteluun - miten saada myös toimistoista paikkoja, jonne tullaan turvallisin mielin ja mielellään.

Kevään 2020 poikkeuksellinen tilanne on pakottanut yritykset kaikkialla maailmassa uudistamaan työn tekemisen tapojaan. Murros on kuitenkin kytenyt pinnan alla jo pidempään, kertoo YIT:n toimitilojen myyntijohtaja Tuula Klemetti. 

Klemetti.jpg

Viimeisen vuosikymmenen aikana työn luonne on muuttunut radikaalisti. Digitalisaation ansiosta rutiinitehtävät ovat automatisoituneet, mikä on jättänyt enemmän tilaa luovuudelle, innovaatioille ja ydinliiketoiminnan eri tehtäville. Maailma on pienentynyt, ja etätyö on näyttänyt, että töitä voi tehdä melkein missä tahansa ja kenen kanssa tahansa. Samalla työn tekemisen tilat ovat muuttuneet, ja moni yritys on siirtynyt huonetoimistosta avokonttoriin.

”On menty jopa ääripäihin: jotkut yritykset ovat muuttaneet toimistojansa huonosti toimiviksi avotiloiksi työn tehostamisen tai säästöjen nimissä, miettimättä lainkaan, millaista työtä tilassa tehdään ja miten”, Klemetti sanoo.

Poikkeuskevään jälkimainingeissa on Klemetin mukaan hyvä hetki ottaa askel taaksepäin ja miettiä työtilojen muutosta pitkäjänteisemmin. Työtilan uudistus vaatii aina katsetta yrityksen kulttuuriin ja työn tekemisen tapoihin.

”Tilojen uudistamista suunnitellessa yrityksen pitäisi haastaa prosessejaan ja miettiä uusiksi sekä hyviä että huonoja käytäntöjä. Mikä on se arjen polku, jota eri rooleissa olevat työntekijät päivittäin kulkevat ja mitä he tarvitsevat sen sujuvoittamiseksi?” Klemetti kysyy.

Uudet työn tekemisen tavat asettavat uusia haasteita myös johtamiselle. Kun työ on yhä liikkuvampaa, yhteiset tavoitteet tulee asettaa niin selkeästi, että etätöissä, toimistolla tai kotona oleva työyhteisö voi toimia tehokkaasti yhteisiä tavoitteita kohti. Etätyökään ei välttämättä tarkoita enää pelkkää kotikonttoria, vaan myös digitaalista yhteydenpitoa toimistolta käsin, sillä videopalaveriin saattaa osallistua saman firman työntekijöitä eri mantereita myöten. Tulevaisuudessa suuria auditorioita enemmän tarvetta voikin olla hyvällä verkkoyhteydellä varustetuille studiotiloille, joista voi lähettää tilaisuuksia ympäri maailmaa, Klemetti vinkkaa.

Tulevaisuuden toimisto on osa kehittyvää kaupunkirakennetta – ekologisesti

 Muutoksen mukana pysymisessä pelkät ylevät ajatukset eivät itsessään riitä, vaan reagoida pitää nopeasti ja käytännössä. YIT:n tavoitteena onkin puolittaa vuoden 2019 tasosta oman toimintansa ja hankkeidensa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä.

Yksi tehokas tapa tarttua hiilijalanjäljen kokoon on korjausrakentaminen.

”YIT:lle tehdyn tuoreen diplomityön mukaan jopa 60% rakennuksen hiilidioksidipäästöistä sitoutuu sen runkoon. Olemassa olevan toimistorakennuksen saneeraus uuteen elämään on ympäristöystävällinen vaihtoehto, sillä vaikka uusittaisiin kaikki pinnoista ja sisustuksesta talotekniikkaan asti, rungon osuus päästöistä jää silti syntymättä pienentäen koko hankkeen hiilijalanjälkeä huomattavasti uudiskohteeseen nähden”, YIT:n hankekehityspäällikkö Tuuli Korjus sanoo.

Korjus.jpg

Hyvinä esimerkkeinä kohteista, jotka saavat korjausrakentamisen myötä uuden elämän –huomattavasti uudisrakentamista kevyemmällä hiilijalanjäljellä – Korjus nostaa esiin YIT:n toimitilasaneerausprojektit: Maistraatinportin Pasilassa ja Teollisuuskatu 13-15:n Vallilassa.

Maistraatinportin hankkeessa pilotoidaankin kohteen hiilijalanjäljen laskemista CO2-laskurin avulla. Laskenta liittyy siihen, että YIT on luvannut koko yhtiön tasolla raportoida omaperusteisten hankkeiden kohdekohtaiset CO2-tunnusluvut vuodesta 2019 alkaen. Tavoitteena on myös kehittää hiilineutraaleja kiinteistöjä, joiden käyttö ei aiheuttaisi päästöjä. Maistraatinportin ja Teollisuuskatu 13–15:n hankkeissa käytönaikaiseen energiahallintaan tuodaan ratkaisuja muun muassa fiksulla ja hyvin mietityllä talotekniikalla.

Rakennusteknisten ratkaisujen lisäksi ekologisuus linkittyy läheisesti yhteen fiksun kaupunkisuunnittelun kanssa. Uudet kohteet nousevat Pasila-Vallila-Kalasataman bisnesalueelle, jonka kehittämiseen myös Helsingin kaupungilla on vahva tahtotila. 

”Emme korjaa vain taloja vaan teemme hyvää työympäristöä”, Klemetti kuvaa, ja Korjus täydentää: ”Talon koko elinkaaren päästöjen näkökulmasta sijainti on todella tärkeä tekijä. Mitä helpommin työntekijä pääsee töihin julkisilla, pyörällä tai jalan, sitä pienemmäksi toimiston kokonaispäästöt jäävät.”

Nopeankin muutoksen keskellä tärkeää on miettiä uudistuksia perusteellisesti. Hätiköinti, ympäristöystävällisyyden unohtaminen ja työntekijöiden tarpeiden kuuntelematta jättäminen eivät kanna uuden normaalin toimitilaa pitkälle tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain avokonttorien tulevaisuudesta, vaan työn järjestämisestä, johtamisesta ja niitä tukevista turvallisista, terveellisistä ja tiedostavista ratkaisuista.

”Vaatii taitoa tehdä ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman kauaskantoisia eivätkä sulje pois tulevaisuuden tarpeita ja niiden tuomia muutoksia. On paitsi ympäristötietoista, mutta myös yrityksen toiminnan kannalta järkevää suunnitella toimitilalle uusi elämä niin, että se kestää pitkälle tulevaisuuteen ja taipuu kaikkiin muutoksiin”, Klemetti summaa.

Lisätietoja:
Tuula Klemetti, myyntijohtaja, Toimitilat, YIT Suomi Oy, puh. 040 048 1104, tuula.klemetti@yit.fi
 

Lisää toimitiloihin liittyviä artikkeleita

Lue lisää toimitiloista

 

 

Sulje
Lähetetään...