16.9.2020
  • Rakentaminen

Sairaalarakentaminen vaatii erityisosaamista

Sairaalarakentamisen hankkeet ovat usein laajoja ja kompleksisia kokonaisuuksia. Yhteistoimintamalli on osoittautunut niissä tehokkaaksi toteutusmuodoksi. Rakentajan mukanaolo ja sen asiantuntemuksen hyödyntäminen suunnittelun alusta alkaen tuo monia etuja hankkeelle.

Visualisointikuva Vaasan keskussairaalan rakenteilla olevasta H-uudisrakennuksesta (Kuva: Bothnia High 5 -allianssin kuvapankki)

Visualisointikuva Vaasan keskussairaalan rakenteilla olevasta H-uudisrakennuksesta (Kuva: Bothnia High 5 -allianssin kuvapankki)

Suuret sairaalahankkeet vaativat toteuttajiltaan erikoisosaamista, kykyä toimia muuttuvassa toimintaympäristössä sekä hyviä toimintamalleja ja tiedonhallintakeinoja. Onnistumisen edellytyksenä on saumaton yhteistyö käyttäjien edustajien ja muiden osapuolien kanssa.

”Sairaalarakentamisessa korostuvat hoitoprosessien ja sairaala-alueen logistisen toimivuuden varmistamisen lisäksi korkeat laatuvaatimukset sekä kosteuden- ja puhtaudenhallinta. Varsinainen rakentaminen ei niinkään poikkea muusta toimitilarakentamisesta, suurimmat erot ovat kohteeseen sijoittuvien toimintojen suuri määrä sekä niiden asettamat vaatimukset tekniikalle ja olosuhteille”, kertoo YIT:n hankekehityspäällikkö Janne Kananen.

”Teknisiä järjestelmiä sairaalarakennuksissa on paljon. Rakentajan on tärkeä ymmärtää hoitoprosessien vaatimukset ja hankkeen tavoitteet kokonaisvaltaisesti, jotta se pystyy ohjaamaan suunnittelua ja toteutusta.”

Rakentaja varmistaa suunnitelmien toteutuskelpoisuuden

Yhteistoiminnallisissa toteutustavoissa, kuten allianssimallissa, rakentaja on alusta asti mukana ja antaa oman tietotaitonsa hankkeelle jo suunnitteluvaiheessa. Rakentaja auttaa varmistamaan suunnitelmien toteutuskelpoisuuden, aikataulun pitävyyden, kustannustehokkuuden ja tavoitteiden mukaisen laadun toteutumisen. Lapin sairaanhoitopiirin projektinjohtaja Janne Keskinarkauksen mielestä rakentaja on paras osapuoli ottamaan kantaa, ovatko suunnitellut ratkaisut järkevästi toteutettavissa.

”Lapin keskussairaalan laajennushankkeessa YIT on pystynyt tuomaan meille vaihtoehtoisia materiaali- ja toteutusratkaisuja. Tätä kautta olemme saaneet hankkeelle merkittäviä säästöjä lopputuloksen kuitenkaan kärsimättä”, sanoo Keskinarkaus.

Havainnekuva Lapin keskussairaalan laajennuksesta (Kuva: Verstas Arkkitehdit)
Havainnekuva Lapin keskussairaalan laajennuksesta (Kuva: Verstas Arkkitehdit)

YIT:n hankekehityspäällikkö Jaakko Linnolahti korostaa rakentajan asiantuntijuuden tuomaa lisäarvoa toteutusvaihtoehdoissa, kustannustehokkuudessa ja budjetin pitävyydessä.

”Tuotamme tilaajalle jo suunnitteluvaiheessa eri toteutusvaihtoehtoja tavoitteisiin peilaten. Niistä valitaan kustannustehokas kompromissi, jossa on huomioitu rakennuksen koko elinkaari. Tämä säästää aikaa ja rahaa. Tietomallinnuksen ja kattavan hankintaosaamisen ansiosta saamme hankkeelle mahdollisimman tarkan kustannusarvion, jolloin tavoitehinnassa pysyminen onnistuu varmemmin”, kertoo Linnolahti.

Tavoitteena optimaalinen arvo verorahoille

Yhteistoimintamalli soveltuu erinomaisesti pitkäkestoisen sairaalahankkeen toteutusmuodoksi. Hankkeen keskeiset toimijat vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä.

Osapuolet tekevät kiinteää yhteistyötä, jakavat projektin riskit ja hyödyt yhdessä sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita. Allianssissa tavoitellaan yhdessä optimaalista arvoa rahalle, mikä tarkoittaa käsitteenä enemmän kuin halvin hinta. Se on hyötyjen – kuten asiakaslähtöisyyden, tilojen muuntojoustavuuden, älykkään sairaalan, laadun ja kestävä elinkaaren – suhde verrattuna hintaan ja riskeihin, joilla hyödyt saavutetaan.

”Vaasan sairaanhoitopiirin H-uudisrakennushankkeessa suunnittelu etenee vain jonkin verran toteutuksen edellä. Suunnittelun ja toteutuksen samanaikaisuuden ansiosta rakennus valmistuu nopeammin. Saamme H-talon käyttöömme arviolta noin 1,5 vuotta aikaisemmin kuin perinteisellä mallilla rakennettaessa. Uusi rakennus on meille todella tarpeellinen. Huonokuntoiset ja epäkäytännölliset tilat palvelevat huonosti hoitoprosesseja sekä asiakaslähtöisyyttä”, toteaa Vaasan sairaanhoitopiirin kiinteistöinsinööri Timo Koivisto.

Ilmakuva Vaasan keskusairaala-alueesta ja H-uudisrakennuksen työmaasta (Kuva: Bothnia High 5 -allianssin kuvapankki)
Ilmakuva Vaasan keskusairaala-alueesta ja H-uudisrakennuksen työmaasta (Kuva: Bothnia High 5 -allianssin kuvapankki)

Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö

Sairaalarakentaja toimii jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, sillä sairaalan hoitoprosessit ja toiminnot kehittyvät, mikä täytyy huomioida rakentamisessa. Kehitystyötä tehdään hankkeen aikana, joten muutoksille tarvitaan selkeä prosessi, joka kattaa käyttäjien edustajien ja tilaajan hyväksynnät aina toteuttajapuoleen asti. Yhteistoiminnan rooli korostuu.

Rakennuksen käytönaikaisiin, tulevaisuuden muutoksiin pyritään varautumaan mahdollisimman hyvin. Rakennus ja sen rakenne suunnitellaan mukautumaan käyttöiän aikana tapahtuvaan toiminallisuuksien, käyttötarkoituksen tai teknisten järjestelmien kehitykseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakenneratkaisuja, jotka mahdollistavat tilamuutokset pandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa, tai sitä, että talotekniikan suunnitelmiin varataan valmius hyödyntää tulevaisuuden teknologiaa. 

Turvallinen ja sujuva liikkuminen sairaala-alueella

Uudet sairaalarakennukset sijoittuvat usein toiminnassa olevalle sairaala-alueelle. Rakentamisessa korostuvat erityisen paljon alueen turvallisuus ja logistiikan toimivuus. Asiakkaiden ja henkilökunnan liikkumisen sekä ambulanssiliikenteen täytyy sujua häiriöttä.

Työmaan materiaalivirtojen hallitseminen on oma osa-alueensa. Tavaratoimituksia tulee paljon, ja ne vaativat rakentajalta hyvää ennakkosuunnittelua, järjestelyä ja viestintää.

Koivisto toteaa, että opasteet ja kulkutiet ovat rakentamisen näkyvin osa sairaalassa asioiville.

”Vaasan keskussairaalan alueella olemme voineet pitää väliaikaiset kulkureitit samoina koko H-uudisrakennushankkeen ajan. Tällä on todella suuri merkitys sairaala-alueen turvallisuuteen ja liikkumisen sujuvuuteen”, Koivisto sanoo.

Lapin keskussairaalan laajennushankkeessa rakennetaan uusi osa kiinni nykyiseen sairaalaan. Sairaalan toiminta on huomioitava koko ajan, katkoksia ei saa sattua ilman ennakkovaroitusta.

”Olemme onnistuneet tässä todella hyvin. Kaikki työvaiheet pitää tietysti tehdä, ja joskus on pakko aiheuttaa häiriötä. YIT:n työnjohto on hoitanut tämän hienosti ja käynyt etukäteen paikan päällä sopimassa asioista meidän henkilökuntamme kanssa”, kertoo Keskinarkaus.

Tutustu jutun sairaalahankkeisiin:

Lapin keskussairaalan laajennus

Vaasan keskussairaalan H-rakennus

 

**

Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennuksen toteuttaa Bothnia High 5 -allianssi. Bothia High 5 muodostuu ryhmittymästä Vaasan sairaanhoitopiiri, Ramboll Finland, Granlund Pohjanmaa, Raami Arkkitehdit, Arkkitehdit Kontukoski ja YIT.  Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta.

ITU-hanke eli Lapin keskussairaalan laajennushanke toteutetaan allianssimallilla. Allianssin jäseninä ovat Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi Verstas Arkkitehdit, Granlund, Geobotnia, WSP, L2 Paloturvallisuus Oy, Are ja YIT.
Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta.

Artikkelia varten on haastateltu:
Janne Keskinarkaus, Lapin sairaanhoitopiirin projektinjohtaja
Timo Koivisto, Vaasan sairaanhoitopiirin kiinteistöinsinööri, rakennuttaminen
Jaakko Linnolahti, YIT:n hankekehityspäällikkö
Janne Kananen, YIT:n hankekehityspäällikkö

Sulje
Lähetetään...