Kunnianhimoista ympäristörakentamista vedenkäsittelyn avulla

YIT rakentaa parhaillaan metron laajennusta Tukholman Sockenplanille asiakkaalleen Region Stockholmille (Förvaltning för utbyggd tunnelbana). Urakkaan kuuluu maa- ja pohjarakentamista sekä avolouhintaa ja tunnelien louhintaa. Työssä hyödynnetään uusia ympäristöystävällisiä menetelmiä.

Tunnelin louhinnassa kallioon porataan useita reikiä panostettavaksi. Poraus hoituu turvallisesti sähköhydraulisilla ja dataohjatuilla porajumboilla. Kovan kiven poraukseen tarvitaan runsaasti puhdasta vettä reiän huuhteluun ja jäähdytykseen. Kaikki vesi on poistettava ja lopulta pumpattava ylös viemäriverkostoon, mistä koituu kustannuksia.

Ympäristöpäällikkö Johanna Weckström kertoo, että tässä hankkeessa haluttiin kokeilla uudenlaista konseptia vesien kierrätykseen työmaalla.

”Siten voisimme käyttää samaa vettä yhä uudelleen ja uudelleen.”

Liete hidastaa

Jumbojen porausveden kierrätykseen on olemassa erilaisia menetelmiä, mutta niiden haasteena on syntyvä liete.

”Aiemmin louhintatyömaalla vieraili imuauto kerran viikossa, kun liete piti imeä pois ja kuljettaa jätteenkäsittelypaikkaan”, Weckström sanoo ja lisää, että metrotunnelihankkeen osalta tämä merkitsi 2 400 kilometrin ajomatkoja vuodessa.

Uuden menetelmän ansiosta painavan, märän lietteen asemesta muodostuu nyt huomattavasti pienempiä määriä kompaktia, kuivaa lietettä, jonka poiskuljetus on paljon helpompaa.

”Kuljetustarpeen vähennys on 90 prosenttia”, Weckström iloitsee.

Vedenkäsittelyn osaamista

Kinga Marciniec on ympäristöasiantuntija ja QEHS (Quality, Environmental, Health and Safety Management System) -koordinaattori YIT:ssä. Hänen tehtävänään on varmistaa, että kaikki sujuu ympäristönäkökulmasta sujuvasti. Hän kertoo, että uusi vedenpuhdistusjärjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa 2021.

”Ympäristöratkaisuja tarjoava Alverdens rakensi tämän järjestelmän meille ja myös ylläpitää ja valvoo sitä. Yhteistyömme on ollut todella erinomaista”, kehuu Marciniec, joka on jätevesihuoltoon erikoistunut ympäristöinsinööri.

Suodatinpuristin avainasemassa

Miten järjestelmä sitten oikein toimii? – Kinga Marciniec kertoo, että käytön jälkeen vesi kerätään puskurisäiliöihin ja sen pH-arvo mitataan.

”Tämän jälkeen vesi käy läpi koagulaatioprosessin, jossa se kompaktoituu, minkä jälkeen seuraa flokkausprosessi öljyn poistamiseksi.”

Seuraavaksi on vuorossa sedimentointiprosessi, jossa sedimentti kerätään lamelliselkeyttimen pohjalle. Tässä vaiheessa erityisesti tähän tehtävään suunniteltu pumppu kuljettaa sedimentin – tai pikemminkin lietteen – suodatinpuristimeen. Suodatinpuristin päästää veden lävitseen mutta ”vangitsee” kaiken lietteen järjestelmään ja tiivistää sekä kuivaa sen.

”Näin vesi on valmista käytettäväksi taas jumbon porausvedeksi, ja meillä on paljon vähemmän pois kuljetettavaa vettä ja lietettä. Tehokkaan kierrätyksen ansiosta porausprosessissa käytettävän veden määrä kierrätetään sataprosenttisesti”, Marciniec toteaa.

Poraukseen tarvittava vesimäärä riippuu reiän mitoista ja siitä, kuinka monta reikää on porattava. Arvion mukaan jokaista louhittua kuutiometriä kohti tarvitaan noin 50-80 litraa vettä joka perinteisesti otetaan juomavesiverkosta. Lisäksi myös kalliosta vuotava pohjavesi ja sadevesi on pumpattava kierrätyslaitokseen.

Kiertotalous kunniaan

Asiakas, Tukholman aluehallinto (Region Stockholm), on luonnollisesti tyytyväinen tähän kiertotalouden sovellukseen, ja YIT on valmis kokeilemaan uutta konseptia myös muissa kohteissa.

”Ainoa ongelma ovat kustannukset – suodatinpuristimen vuokraaminen on melko kallista, joten meidän on ehkä mietittävä oman laitteen hankintaa”, Marciniec sanoo.

Myös Johanna Weckström näkee, että vedenpuhdistusjärjestelmä voi jonain päivänä hyödyttää koko YIT:tä.

”Tämä on hieno ratkaisu kiertotalouden kannalta, ja se muistuttaa meitä siitä, että tulevaisuudessa meidän on käytettävä resursseja entistä viisaammin.”

Vastuullisuus YIT:llä
Sockenplan
YIT Ruotsi

Neljäsosa hiilidioksidipäästöistä pois

Sockenplanin metrohankkeeseen sovelletaan BREEAM Infrastructure (aiemmin CEEQUAL) -järjestelmää, jolla varmistetaan, että Tukholman aluehallinnon strateginen ympäristö- ja vastuullisuustyö on mahdollisimman saumattomasti integroitu hankkeen jokaisen aliurakan käytännön suunnitteluun ja toteutukseen.

BREEAM Infrastructure on infrastruktuurihankkeiden kestävää kehitystä koskeva kansainvälinen luokitusjärjestelmä, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä eri hankkeiden vertailukelpoisuutta.

Suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikana Tukholman aluehallinto pyrkii vähentämään laajennuksen arvioituja hiilidioksidipäästöjä 25 prosenttia, ja YIT on mukana tässä tavoitteessa.

Näin se tapahtuu käytännössä:

1. Metrohanke vähentää ilmastovaikutustaan esimerkiksi optimoimalla materiaalivalintoja ja hankintoja sekä resurssien kulutusta.
2. Tarvittavien kuljetusten määrää seurataan, analysoidaan ja vähennetään.
3. Työmailla syntyvä jäte lajitellaan ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, ja jotkin tuotteet, kuten esimerkiksi puiset betonivalumuotit, käytetään uudelleen.
4. Puolet maarakennustöissä käytettävistä teräsponteista hankitaan käytettyinä. Loput teräspontit ovat ympäristöystävällistä metallia, jonka ilmastovaikutukset ovat vähäisemmät.