Kallion louhinta vaatii erityisosaamista ja paljon taustatyötä

Lämmön kausivaraston allianssissa työskentelevillä Markku Okkosella ja Jarkko Hyytiäisellä on mittava kokemus erilaisista louhinnoista, myös todella haastavassa kaupunkiympäristössä.

”Suomessa on tehty eniten louhintaa asutulla alueella. Esimerkiksi pysäköintilaitoksia on tehty maan alle valtavasti. Kun louhimme Finlandia-talon pysäköintilaitosta, sen vaikutuspiirissä oli Finlandia-talo, Kansallismuseo ja lähellä myös Musiikkitalo sekä Eduskuntatalo. Töölönkadun pysäköintilaitos oli asutun alueen alapuolella ja sen päällä sijaitsi myös hotelli”, listaa projektipäällikkö Markku Okkonen.

”Kun louhimme Helsingissä Erottajan pysäköintilaitosta, louhimme samalla rakennuksien sisään useita pysty-yhteyksiä, joista pääsee kulkemaan pysäköintilaitokseen. Tampereella Rantatunneli louhittiin alittamaan Tammerkoski ja projektissa tunnelin sekä sen päällä olevien rakennusten perustusten väli oli pienimmillään 7–10 metriä”, kertoo Jarkko Hyytiäinen, joka työskentelee projektin kehitysvaiheessa projekti-insinöörinä ja tulevassa toteutusvaiheessa rakennus- ja louhintatyöstä vastaavana työmaapäällikkönä.

Valtava määrä siis yhteiskunnan infraa on sijoitettu asutuksen alle kallioon. Lämmön kausivarastossa ei louhintaa tapahdu lainkaan rakennusten alla.

Louhinnan ympäristösuunnitelma määrittää työn

Louhinnan ympäristösuunnitelman toteuttaa aina kolmas osapuoli, louhintakonsultti, jolla pitää olla kova osaaminen tärinänhallinnasta. Louhinnan toteuttaja, tässä tapauksessa YIT, esittää lähtötiedot, mitä louhintojen osalta on suunniteltu tehtäväksi. Niiden avulla ympäristösuunnitelman laatija selvittää louhintojen vaikutusalueen. Lämmön kausivarastossa ajotunnelin osalta vaikutusalue on 150 metriä ja maan alaisten louhintojen osalta 300 metriä. Lämmön kausivarasto sijoittuu niin, että varsinaiset louhittavat vesisäiliöt sijoittuvat Kehä III:n ja Variskallion alle ja huoltotunnelin suuaukko tulee Kehä III:n ramppialueelle Vanhan Porvoontien viereen.

Louhinnan ympäristösuunnitelmassa määritetyllä alueella olevat kohteet kartoitetaan kiinteistö kerrallaan paikan päällä. Kartoitukset tehdään mahdollisimman lähellä louhinnan aloittamista ja siinä selvitetään kiinteistöjen, rakenteiden ja herkkien laitteiden tärinänkesto ja tarkistetaan ja kuvataan kiinteistön kunto ennen louhintojen aloitusta, jotta mahdolliset louhinnan aikana syntyvät vauriot ovat yksilöitävissä.

”Tärinänkesto ja raja-arvot riippuvat perustamistavasta, ovatko rakennukset maanvaraisia vai kalliovaraisia, mitä pohjamateriaali on ja mistä materiaalista rakennus on tehty. Historiallisissa rakennuksissa tutkitaan myös rakennuksen yleinen kunto. Ulkopuolinen taho arvioi tässäkin kohtaa, miten ympäristö voi häiriintyä suunnitelluista räjäytyksistä”, kertoo Jarkko Hyytiäinen.

Louhintatyö kestää muutaman vuoden ja siinä noudatetaan kaikkia viranomaisten määrittelemiä tarkkoja ohjeita, määräyksiä ja raja-arvoja. Lähimpiin kiinteistöihin sijoitetaan kolmeen suuntaan mittaavia tärinämittareita, joita luetaan etänä. Niiden paikat määritetään yhteistyössä ulkopuolisen tahon kanssa ja niitä siirretään louhintojen edetessä. Räjäytyksen jälkeen tärinäseurantaohjelmasta on välittömästi todettavissa, onko tuloksissa poikkeamia ja sen pohjalta voidaan tarvittaessa muuttaa suunnitelmia ja pienentää tärinää. Tärinämittarit erottavat myös niihin kohdistuneet kolaukset ja muut tärinät louhintatöistä.

”Pystymme arvioimaan etukäteen vaikutukset lähimpiin kiinteistöihin ja ensimmäinen räjäytys tehdään aina varman päälle. Räjäytyksen suunnitellun mukainen ja ympäristön huomioiva toteutuminen todetaan tärinämittaustietojen perusteella ja sen pohjalta voidaan tarvittaessa muuttaa suunnitelmia”, sanoo Markku Okkonen.

Viranomaiset valvovat rakennustöitä ja määrittävät päivittäiset työajat niin, että työ voidaan yhteensovittaa asumisen ja yhteiskunnan toimintojen kanssa. Räjäytyksiä Lämmön kausivaraston louhinnassa tulee noin 1-5 per päivä, mutta kaikkina päivinä niitä ei tehdä. Räjäytystyöstä varoittavaa merkkiääntä käytetään vain tunnelin suuaukkoa louhiessa, ei enää tunnelissa. Lämmön kausivaraston louhinnoissa otetaan käyttöön tekstiviestipalvelu, josta voi tilata itselleen etukäteistiedon räjäytyksistä.

Lämmön kausivarastoa rakentavat ammattilaiset

Ammattimaisessa rakentamisessa kaikki tapahtuu  ennalta laadittujen suunnitelmien mukaan. Selvitystyötä tehdään usein vuosia ja louhinta on esimerkiksi pitkän ketjun huipentuma. Rakennushankkeessa on mukana satoja ammattilaisia ja rakentamista valvoo jatkuvasti ulkopuoliset tahot, joille projektiryhmä raportoi työn etenemisestä sekä havainnoista ja tapahtumista. Jos poikkeamia suunnitelmiin joudutaan tekemään, nekin suunnitellaan tarkkaan ennen toteuttamista.

”Ammattimainen rakentaminen perustuu pitkään kokemukseen. Esimerkiksi louhinnan ja tärinänhallinnan ymmärtäminen on paljon pitkäikäisempää, kuin mukana olevien rakentajien urat. Louhintakohteista on vuosikymmenten aikana kerätty monenlaista kokemusta, johon tietämyksemme ja osaamisemme perustuu”, kuvailee Markku Okkonen.

Myös louhinnan aikainen logistiikka suunnitellaan etukäteen ja siinä vältetään työmaaliikenteen ohjautuminen alueen pienemmille paikallisteille ja kaduille.

”Raskas liikenne on mahdollista ohjata lähes suoraan Kehä III:selle. Työmaaliittymään tulee myös liikennevalot, joka parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta”, kertoo Markku Okkonen.

10 kysymystä ja vastausta Lämmön kausivarastosta

Lämmön kausivarasto rakentaa kestävämpää tulevaisuutta

Lämmön kausivarasto edistää ilmasto- ja energiatavoitteita

Lämmön kausivarasto on maan alle sijoittuva noin miljoonan kuutiometrin kokoinen lämpöenergian kausivarasto, jonne varastoidaan reilusti yli +100-asteiseen veteen muun muassa aurinko-, tuuli- ja hukkalämmön lähteistä saatua uusiutuvaa lämpöenergiaa. Lämmön kausivaraston 90 gigawattitunnin kapasiteetti vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuosittaista lämmöntarvetta. Varastoitu energia korvaa maakaasun käyttöä talvikaudella ja mahdollistaa vuonna 2026 fossiilittoman energiantuotannon, minkä avulla Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt vähenevät 65 000 tonnilla vuodessa. Lämmön kausivarasto on keskeisessä roolissa Vantaan Energian luopuessa fossiilisista polttoaineista vuoteen 2026 mennessä ja edetessä kohti hiilinegatiivisuutta vuoteen 2030 mennessä.

Lämmön kausivarasto edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita: resurssitehokkuuden kasvattamista hukkalämpöä hyödyntämällä, uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamista ja eri energiajärjestelmien integraatiota. Se lisää myös Vantaan omavaraisuutta energian suhteen ja vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista.

Maailman suurin lämmön kausivarasto rakennetaan allianssimallilla. Allianssissa YIT, AFRY ja Vantaan Energia yhdessä suunnittelevat ja rakentavat ainutlaatuisen, nykyaikaisen ja ilmastoystävällisen lämmön varastointipaikan.

Lämmön kausivarasto