Kestävää kaupunkiliikennettä yhdessä rakentaen – Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa-allianssin asiakastarina
YIT on kehittänyt konseptin, joka vähentää tietojenkäsittelyn aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja helpottaa uusia datakeskuksia tarvitsevien teknologiayritysten elämää.
Tuotamme ja kulutamme yhä enemmän dataa, ja määrä kasvaa nopealla tahdilla. Tietomäärän on ennustettu kasvavan edelleen 181 zettatavuun, eli triljoonaan gigatavuun vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän määrän voi suhteuttaa siihen, että IDC arvioi vuonna 2018 koko maailman datamääräksi 33 tsettatavua. Datan kulutuksen kasvuun liittyvät olennaisesti internetiin liitettyjen laitteiden tarpeet, median ja videon käyttö sekä uudet tekoälyn, robottien, IoT:n ja 5G:n kaltaiset dataa ahmivat teknologiat.
Teknologiayritykset ja datakeskusala tarvitsevatkin uusia ratkaisuja kaiken syntyvän ja käsiteltävän datan varastointiin. Tietojenkäsittely kuluttaa yhä enemmän energiaa, minkä takia datakeskusten pitäisi olla myös kestäviä ja ilmastotehokkaita, jotta ne täyttäisivät voimistuvat vaatimukset hiilineutraaliudesta tai jopa hiilipositiivisuudesta.
Useita vuosia sitten suunniteltu ”vanha” datakeskus oli aikanaan omistajalleen merkittävä investointi. Nyt siitä on tullut taakka, joka ei vastaa liiketoiminnan nykyisiin suuren tiheyden tarpeisiin tai täytä ympäristövaatimuksia.
”YIT haluaa olla merkittävässä roolissa digitaalisen yhteiskunnan kehittämisessä. Olemmekin aktiivisesti kehittämässä kestäviä datakeskuksia, joiden rakentaminen aiheuttaa mahdollisimman pienen jalanjäljen ja joka tarjoaa puhtaan pilviratkaisun. Haluamme tarjota asiantuntemustamme ja kehittää datakeskuksia yhdessä asiakkaan kanssa," sanoo datakeskuksista vastaava johtaja Juho Siitonen YIT:stä.

Datakeskukselle voidaan tuottaa energiaa tuuliturbiineilla, vesivoimalla ja jopa aurinkokennoilla. Tietojenkäsittelyssä syntyvä hukkalämpö myydään ja siirretään lähellä olevaan kasvihuoneeseen, jossa se auttaa paikallisia viljelijöitä ruoantuotannossa. Hukkalämpö voidaan myydä myös kaukolämpöjärjestelmään, jolloin se vähentää järjestelmän fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hyödyntää paikallisia asukkaita.
”Selvittelemme eri vaihtoehtoja datakeskuksissa syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseksi. Mielestäni tämä on tärkein konseptimme kestävyyteen vaikuttava asia, sillä ylimääräinen lämpö täytyy pystyä kierrättämään jotenkin. Tarvitsemmekin kumppaneiksi viljelijöitä. Jos he voivat esimerkiksi säästää lämmityskustannuksissa, heidän kannattaa sijoittaa toimintoja datakeskuksen lähelle”, Siitonen toteaa.
”Koko prosessin tavoitteena on nettoarvoltaan nollahiilijalanjälki, ja voimmekin sanoa, että datakeskuksen päästöt ovat mahdollisimman pienet.”
YIT on rakentanut datakeskuksia Pohjoismaissa jo aiemmin. Niiden kehittäminen on kuitenkin Siitosen mukaan paljon monimutkaisempi asia.
”Kun osallistumme datakeskushankkeeseen rakentajana, me periaatteessa vain kokoamme keskuksen piirustusten mukaan. Datakeskuksen kehittäminen alusta alkaen on aivan erilaista, sillä hallitsemme silloin prosessin kaikkia vaiheita. Asiakkaan ei tarvitse neuvotella useiden organisaatioiden kanssa, vaan ainoastaan kertoa meille omat toiveensa ja tarpeensa – ja tietenkin tuoda rakennukseen omat palvelinkehikkonsa ja palvelimensa.”
”Datakeskus palveluna tarkoittaa, että hoidamme kaikki suunnitteluun, rakentamiseen ja sen elinkaaren aikaiset kiinteistön ylläpitoon liittyvät operatiiviset asiat. Asiakas voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Jos esimerkiksi jokin jäähdytysjärjestelmän tuuletin vioittuu, on meidän vastuullamme varmistaa, että se saadaan kuntoon mahdollisimman pian”, Siitonen kuvailee.
Konseptiin kuuluu myös se, että YIT hoitaa yhteydet paikallisviranomaisiin, esimerkiksi sopivien tonttien ja rakennuslupien osalta, jotta kaikki on valmista, kun projekti käynnistetään.
”Suunnittelemme ja rakennamme asiakkaan datakeskuksen paikallisten määräysten mukaisesti, ja meillä on hyvät suhteet kuntiin ja kaupunkeihin. Asiakas saa YIT:ltä kokonaishinnan datakeskukselle, joka rakennetaan ja jota käytetään asiakkaan kaikkien vaatimusten sekä paikallisten määräysten mukaisesti – ja kestävästi.”
*Artikkeli on julkaistu alun perin 3.6.2020.
Ota yhteyttä
Datakeskukset | YIT
Etsimässä kestävämpiä datakeskuksia