Uusia työskentelyn paikkoja etsiessä asenne ratkaisee

Jos en ole paikalla, niin tietääkö kukaan edes, että teen töitä? Ja miten saan hoidettua hommat, jos en asioi työkavereiden kanssa kasvotusten? Nämä ja monta muuta pelkoa jarruttavat usein monipaikkaisesti työskentelyä, ilman että edes tajuamme sitä.

YIT:n hankekehitysinsinöörinä teen mukavan vaihtelevaa työtä: toisinaan istun kokouksissa ideoimassa ja työstämässä hankkeita osana isompaa porukkaa, toisinaan taas teen arkkitehdin luonnostelutöitä yksin. Voin määrätä työni rytmin pitkälti itse. Kun tänä keväänä testasimme YIT:llä monipaikkaisen työskentelyn mahdollisuuksia kahden viikon mittaisessa Toimivamman työnteon kokeilussa, halusin lähteä mukaan, jotta osaltani edistäisin monipaikkaisen työn kulttuurin leviämistä.

Kaksi viikkoa tein töitä siellä, missä se kulloinkin oli mielekkäintä ja pidin päiväkirjaa tunnelmistani. Seuraavat kolme oppia jäivät elämään myös kokeilun ulkopuolella.

1. Työkulttuurilla on väliä

YIT:llä jokainen saa itse päättää työn paikkansa: asemasta riippumatta läsnäolopakkoa on harvoin jos koskaan, ja ensisijaisena työvälineenä mukana kulkee läppäri. Siitä huolimatta monipaikkaisen työn mahdollisuuksia ei vielä välttämättä hyödynnetä täydellä potentiaalilla.

Tämä johtuu ennen kaikkea työyhteisön ja yksilöiden tottumuksista: on helppo pelätä, että asioiden hoitaminen ja työkavereiden tavoittaminen kärsii oman työpisteen ulkopuolella työskennellessä tai ajatella, että etätöitä tehdessä muut eivät näe työn tuloksia. Kun työnantaja rohkaisee irtautumaan rutiineista, ennakkoluulot ja pelot hälvenevät helpommin – ja kun omat tapansa kyseenalaistaa, työskentely muuttuu monipuolisemmaksi ja työaika kuluu mielekkäämmin.

2. Itseään kannattaa haastaa

Koko kaksiviikkoisen kokeilun ajan pyrin tietoisesti varioimaan työskentelyäni aina kun se oli mielekästä. Jos työpäivän jälkeen minulla oli tiedossa menoa Helsingin keskustassa, suunnittelin jo aamulla suuntaavani YIT:n asuntomyynnin toimipisteeseen Arkadiankadulle. Jos keskittymiskyky rakoili, pidin surutta pidemmän lounaan ja jatkoin töitä illalla kotoa käsin. Työmatkalla kokeilin junassa työskentelyä ja välillä taas istuin työskentelemässä keskustassa, kahvilassa ihmisvilinän keskellä.

 

Tutkiva ja utelias ote omaan työntekoon kannatti: nyt minulla on taskussa tukku toimivaksi todettuja uusia työskentelypaikkoja, mutta myös uusia keinoja elävöittää tavallistakin työviikkoa silloin, kun tuntuu että työn teko ei suju tai kun kaipaan tehokkuusbuustia päivääni.  

3. Oma asenne ratkaisee

Läppäri toimii melkein missä vaan ja netin saa jaettua kännykästä. Välineistöä tärkeämpää onkin salliva ilmapiiri sekä itseä että työkavereita kohtaan. Kun kollega toisesta yksiköstä istahtaa viereiseen pöytään, saatko hänet tuntemana olonsa tervetulleeksi? Uskallatko itse lähteä oman mukavuusalueesi ulkopuolelle?

Tärkeintä on, ettei kenenkään tarvitse kyseenalaistaa omaa työn tekemisen tapaansa tai miettiä, että voinkohan näin tehdä. Totta kai voi! 

---

Lue lisää Toimivamman työn kokeilusta tästä

Tuuli Korjus / Hankekehitysinsinööri

Tuuli Korjus on YIT:n hankekehitysinsinööri ja koulutukseltaan arkkitehti, joka tutki diplomityössään toimistotilan kehitystä ja tietotyön muutosta.