Jokainen tapaturma pysäyttää – työturvallisuus kehittyy ennakoimalla ja oppimalla

Työturvallisuus on ottanut hurjan kehitysloikan 50 vuodessa ja vauhti kiihtyy tekniikan ja tekoälyn kehityksen myötä. Rakennusalalla työturvallisuus otetaan todella vakavasti. Jokainen tapaturma paitsi pysäyttää, myös antaa oppeja vastaisen varalle.

Työturvallisuus - Work safety

Työturvallisuus - Work safety

1970-luvulla rakennusalan työturvallisuusonnettomuuksissa kuoli keskimäärin yksi henkilö joka viikko eli vuodessa noin 50 henkeä. Vieläkään emme ole tilanteessa, että suru-uutisilta vältyttäisiin. Vuonna 2020 rakennusalalla henkensä menetti työtapaturmissa yhteensä seitsemän ihmistä, joista kaksi infrapuolella. Muutos 50 vuoden takaiseen on kuitenkin huima.

“Viimeisten 10 vuoden aikana Rakennusteollisuuden jäsenyritykset puolittivat tapaturmataajuutensa”, kertoo Kati Kaskiala, INFRA ry:n turvallisuusvaliokunnan elinkeinopoliittinen asiantuntija.

Mutta mistä tämä positiivinen muutos johtuu?

Työturvallisuutta ennaltaehkäisyllä, suunnittelulla ja osallistamisella

Rakennusalalla työturvallisuus otetaan vakavasti ja tapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoinnilla, suunnittelulla ja yhteistyöllä. Nykyisin tapaturmattomuus on aina tavoitteena ja siihen on mahdollista päästä, useat työmaat osoittavat sen todeksi.

Työtapaturman riskiä kasvattavat työmaan jatkuvasti muuttuvat olosuhteet sekä henkilökohtainen riskinotto. Esimerkiksi tunnelityömaat ovat juuri työolosuhteiden vuoksi olleet kautta aikain riskialttiimpien joukossa.

Työturvallisuuden kehitystä ja ennaltaehkäisyä edistävät työkoneiden, henkilökohtaisten suojavarusteiden ja työmailla käytettävien materiaalien kehitys sekä muuttuneet työtavat ja asenteet. YIT:n Jarkko Hyytiäisen mukaan työmailla ei näe enää entisaikojen “tukkilaisromantiikkaa” eli henkilökohtaista riskinottoa, koska työntekijöiden näkemykset otetaan huomioon jo työvaiheiden suunnittelussa ja jatkuvasti hankkeen aikana esimerkiksi viikoittaisissa turvavarteissa.

“Nykyään työmailla jaetaan tietoa riskeistä, tapahtuneista onnettomuuksista ja saavutetuista opeista, mikä pistää työntekijätkin ajattelemaan ja osallistumaan”, kertoo Hyytiäinen.

Työntekijöitä osallistetaan ennaltaehkäisyyn myös esimerkiksi sillä, että työntekijät pääsevät itse valitsemaan parhaita mahdollisia suojavarusteita kyseisen työnolosuhteisiin ja tarpeisiin. Onnistumisten kautta työntekijät sitoutuvat paremmin työturvallisuuden parantamiseen.

”Esimerkiksi edellisessä hankkeessa lisäsimme työntekijöiden toiveesta turvavartin pöytäkirjaan kohdan, mitä olemme oppineet viikon aikana”, Hyytiäinen kertoo.

YIT turvallisuusvarusteet.jpg

Avoin keskustelu edistää asenteiden muuttumista

Koneiden ja turvavarusteiden kehitys on niin sanotusti helppo tapa parantaa työturvallisuutta, mutta asenteiden ja toimintatapojen muuttuminen ei tapahdu hetkessä.

“Sääntöjen ja säädösten voimaan tultua niiden iskostuminen ihmisille toimintatavoiksi ottaa aikaa”, Kaskiala summaa.

Avoin keskustelu työturvallisuusasioista edistää asenteiden muuttumista. Tietoa turvallisuuden parantamiseksi jaetaan avoimesti paitsi työmailla työntekijöiden kesken, myös eri yritysten välillä. Esimerkiksi INFRA ry:n turvallisuusvaliokunnan jäsenyritykset toimivat näin.

“Työturvallisuusasioita ei nähdä yrityssalaisuuksina tai kilpailuun vaikuttavina tekijöinä, vaan me jaamme oppeja yritysten välillä koko alan kehittämiseksi”, kertoo Antti Mitrunen, YIT:n Infra-segmentin työturvallisuuspäällikkö ja INFRA ry:n turvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Mitrusen mukaan on tärkeä puuttua epäkohtiin eikä kävellä niiden ohi. Niin johtajilta, työntekijöiltä kuin toimihenkilöiltäkin pitää löytyä rohkeutta ja uskallusta puuttua epäkohtiin sekä kyseenalaistaa huonoja käytäntöjä.

“Turvallisuudessa pitää huomioida, että puuttuminen on välittämistä“, Mitrunen sanoo.

Tapaturmat muuttavat toimintatapoja

Jos tapaturmia tapahtuu ennaltaehkäisystä huolimatta, niistä jokainen paitsi pysäyttää, myös antaa oppeja vastaisen varalle ja voi muuttaa toimintatapoja pysyvästi.

“Muun muassa eräässä yrityksessä kuolemaan johtaneen työtapaturman myötä työturvallisuuspäällikkö vakinaistettiin”, Kaskiala sanoo.

Myös työn tilaajalla voi olla suuri rooli turvallisuusasioissa. Esimerkiksi Kilpilahden alueella jo 2000-luvun alkupuolella tilaaja vaati, että tapaturmataajuus on alle viisi, mikä oli paljon vähemmän kuin alan keskiarvo, joka on ollut viime vuosina noin 20. Myös työtavoille ja henkilökohtaisille varusteille asetettiin tiukat vaatimukset, joiden noudattaminen varmistettiin pitkällä perehdytyksellä ja rikkeistä seuraavilla toimenpiteillä.

“Jos joku oli työmaalla esimerkiksi ilman suojalaseja, hänet poistettiin työmaalta ja hän joutui pois loppuviikoksi ja uuteen perehdytykseen. Myös työmaajohto joutui tilaajan puhutteluun”, Kaskiala kertoo.

Kaskialan mukaan yksi työturvallisuuden parantumisen syy on se, että nykyään kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja analysoidaan edelläkävijäyrityksissä. Esimerkiksi työvuorojen pituuden tutkiminen voi olla valaisevaa.

“Kun haetaan juurisyitä sattuneelle tapaturmalle tai vaaratilanteelle, voi nousta esiin esimerkiksi se, että työntekijät eivät ole vireystilaltaan työkykyisiä tai kuormitusta on liikaa. Juurisyitä voi löytyä myös organisaation toiminnasta”, Kaskiala kertoo.

YIT tunnel.jpg

Tekoälystä huolimatta normaalia älyä ei tule unohtaa

Rakennusalan digiloikka on ollut viime vuosina valtava. Infra on toimialana koneohjauksessa ja robotiikassa rakennusalalla edelläkävijä. Esimerkiksi jo nyt työmailla käytettävät työkoneet edustavat edistynyttä teknologiaa sekä muun muassa kauko-ohjauksen, dronejen ja 3D-mallinnusten hyödyntämisestä on jo tulossa arkipäivää. Työmaaperehdytyksiin on myös rakennusalalla kehitteillä perehdytysmalli, jossa työmaahan ja työkohteeseen tutustutaan virtuaalikypärän avulla.

Tekniikan ja tekoälyn kehitys tulevat tulevaisuudessa parantamaan myös työturvallisuutta. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi tapaturmiin liittyvän tilastotiedon jalostamisessa ja analysoinnissa. Esiin saattaa nousta asioita, joita ei muuten huomattaisi. Nykyään ihminen on vielä apuna tiedon analyysissa, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin.

“Kertyvästä datasta voisi saada toimenpide-ehdotuksia, jotka menisivät suoraan projektien suunnittelun tueksi”, Mitrunen kertoo.

Työturvallisuutta varten kehitetään myös älyvaatteita. Niissä olevien antureiden avulla voidaan kerätä tietoa ja varoittaa vaarasta, kuten ilman häkäpitoisuudesta tai lähestyvästä ajoneuvosta, tai jopa ihmisen jaksamisesta.

Vaikka tekniikka ja digitalisaatio lisäävät osaltaan turvallisuutta ja rutiinityön automatisointi muuttaa ihmisen roolia työmailla, ei ihmisälyä tule kuitenkaan unohtaa.

“Työntekijöitä ja toimihenkilöitä tarvitaan seuraavanakin päivänä, joten pidetään kaverista huolta”, Hyytiäinen summaa.

YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet