YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
YIT:n barometrin mukaan etätyö on yleistynyt ja työntekijät arvostavat nyt eniten joustavuutta. Tulevaisuuden toimistot tukevat yksilöllistä työskentelyä ja tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja hybridityöhön.
YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin mukaan joka toinen päätetyötä tekevä työskentelee etänä 3–5 päivää viikossa. Tämä on merkittävä muutos verrattuna vuoteen 2020, jolloin etätyöntekijöiden osuus oli noin 15 prosenttia.
Etätyön yleistyminen on kasvattanut hybridityön suosiota, joka näkyy toimitiloihin kohdistuvissa tarpeissa. Koska kaikki työntekijät eivät tule toimistolle joka päivä, vaaditaan niiltä entistä enemmän muuntojoustavuutta ja edistyksellisiä tilaratkaisuja.
YIT:n HR-johtaja Jennie Stenbom kertoo hybridityön korkean arvostuksen tulevan esille jo rekrytointi-tilanteissa. Siihen liittyvistä mahdollisuuksista kysellään, sillä hybridityö tuo esimerkiksi ruuhkavuosiaan elävän tietotyöntekijän arkeen parempaa tasapainoa.
YIT:n HR-johtaja Jennie Stenbom
Hybridityö on parempi vaihtoehto kuin pelkkä etätyö, sillä se edistää työyhteisön yhteisöllisyyttä ja innovaatioita. Lähityöpäivät mahdollistavat spontaaneja kohtaamisia ja keskusteluja, jotka voivat johtaa uusiin ideoihin ja luovaan kehitykseen.
“Uuden työntekijän on vaikea päästä osaksi työyhteisöä ilman henkilökohtaista vuorovaikutusta. Monille yksinasuville työyhteisöllä on myös tärkeä sosiaalinen funktio”, muistuttaa Stenbom.
Työyhteisölle on hyvä laatia yhteiset pelisäännöt hybridityötä varten. Näin varmistetaan, että kaikki työntekijät kohtaavat toisensa säännöllisesti ja hyötyvät hybridityön eduista. Myös esimiesten on oltava valmiita johtamaan ja tukemaan työntekijöitä hybridityöympäristössä.
YIT:n barometrin tulosten perusteella päätetyöntekijät arvostavat toimistoissa omiin mittoihin säädettävää työpistettä, laadukkaita työvälineitä sekä viihtyisyyttä. Niiden lisäksi korkealle sijoittuvat hyvä ilmanvaihto, sopiva lämpötila, työpaikan sijainti sekä kohtuuhintainen lounasmahdollisuus.
Samoja ominaisuuksia arvostetaan niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
“Vantaan kaupungin työympäristökyselyssä ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi tulla toimistolle nousivat omat kollegat. Sen perässä seurasivat hyvä sisäilma, toimivat laitteet ja välineet sekä hyvät kulkuyhteydet”, kertoo Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehti Ritva Kokkola-Lemarchand.
Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehti Ritva Kokkola-Lemarchand
Pitkän uran työympäristösuunnittelun parissa tehnyt Kokkola-Lemarchand pitää toimistojen houkuttelevuuden kehittämistä tärkeänä. Erityisen suuri tarve on 1–2 hengen pienille työskentely- ja vetäytymistiloille. Modernilta toimistolta pitää löytyä myös erilaisia ääniympäristöjä.
Toimitilat ovat elävä kokonaisuus, joka muuttuu ajan myötä. Säännölliset kyselyt työntekijöille auttavat tunnistamaan, mitkä asiat työympäristössä edistävät tai heikentävät hyvinvointia ja työtehoa.
Jos esimerkiksi organisaatioon on tarkoitus rekrytoida uusia työntekijöitä, kannattaa se nostaa esille työympäristöanalyysin yhteydessä. Tällöin voidaan jo ennakkoon miettiä uusien työpisteiden sijaintia ja varautua esimerkiksi ilmanvaihdon tehostamiseen.
“Jokainen organisaatio on omanlaisensa, mikä tarkoittaa, että tilaratkaisut eivät ole yksiselitteisiä. Tästä syytä kaikki erityistarpeet kannattaa ottaa esille tilasuunnittelussa. Tällä tavalla päästään toimivaan ja resurssitehokkaaseen toimitilaan”, summaa Kokkola-Lemarchand.
Tulevaisuuden suuntia työkseen pohtiva keksijä ja yrittäjä Perttu Pölönen pitää modernin työskentelyn ympärillä käytävää keskustelua aiheellisena, sillä esimerkiksi toimitilojen suunnittelijat jäävät helposti oman mielikuvituksensa vangeiksi.
Keksijä ja yrittäjä Perttu Pölönen
“Heillä on paljon valtaa siihen, millaiseksi toimistot muotoutuvat ja mihin niiden käyttäjien pitää sopeutua. Siksi pitäisin tärkeänä, että toimitilojen suunnittelua tehtäisiin mahdollisimman poikkitieteellisesti osallistaen esimerkiksi sosiologeja, sosiaalipsykologeja, pedagogeja ja lingvistejä”, painottaa Pölönen.
Vanhojen konventioiden haastaminen ei tarkoita pelkästään tilojen, vaan myös niihin sijoittuvien toimintojen uudenlaista miettimistä. Esimerkiksi kokousvarausta tehtäessä perinteisten huoneiden lisäksi valikosta voisi löytyä vaikka “puistokävely” yhtenä kokouksen toteutusmuotona.
“Stimuloiva työympäristö ja yhteiset epäviralliset hetket kollegoiden kanssa ovat tutkimusten mukaan tärkeitä henkisen koneen puhdistamiseksi. Etätyöaika ja kiihtyvä digitalisaatio ovat tuoneet mukanaan teknologiastressiä, joka on monella tapaa kuormittavaa. Sen vastapainoksi tarvitaan nyt inhimillisyyttä ja yhteisöllisyyttä”, summaa Pölönen.
Optimal Performace Oy:n toimitusjohtaja Joni Jaakkola kannustaa tietotyöntekijöitä edistämään omaa työhyvinvointiaan. Avainasemassa ovat terveelliset elintavat ja selkeä siirtyminen työajalta vapaa-aikaan.
Optimal Performace Oy:n toimitusjohtaja Joni Jaakkola
Iltaisin puhelin ja televisio ajoissa kiinni, liikuntaa aluksi edes tunti viikossa sekä kunnon aamiainen ennen työpäivää. Näistä palikoista Jaakkola lähtisi rakentamaan tietä kohti parempaa työhyvinvointia ja työtehokkuutta. Kun uudet arkirutiinit muodostuvat tavaksi, on helpompi kasvattaa esimerkiksi viikottaisia liikuntamääriä kohti annettuja suosituksia.
“Moni tietotyöläinen pystyy päivän päätteeksi irtautumaan fyysisesti töistä, mutta asiat jäävät silti päähän pyörimään. Jos työpiste on muualla kuin kotona, irtautuminen on helpompaa", sanoo Jaakkola.
Työhyvinvointia edistävien työtilojen ominaisuuksiin Jaakkola nostaa luonnonvalon, viherkasvien ja ergonomian lisäksi kehonhuoltomahdollisuudet. Ne tarjoavat tilaisuuden niveltää liikkuminen osaksi työpäivää.
“Yhdelle se voi olla juoksulenkki ennen työpäivää, toiselle pyörämatka töihin ja kolmannelle napakka 45 minuutin salitreeni ennen lounasta. Tietotyöläisellä on monta tapaa vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa", muistuttaa Jaakkola.